Jenni Mustajärvi on 39-vuotias hämeenlinnalainen. Hän työskentelee sosiaalialalla. Mustajärvellä on cp-oireyhtymä ja vaikka vamma on lievä, liitännäisoireet tuovat arkeen oman lisänsä. Hän nauttii elämän ihmettelystä ja yrittää löytää asioista aina mahdollisuuksia ja positiivisen puolen. Vaikka Mustajärvi kaipaa ympärilleen ihmisiä, hän tarvitsee myös rauhallisia hetkiä.
Lulu
Lulu on 3-vuotias neiti. Olemme saaneet jakaa yhteistä arkea vajaan vuoden. Luonteeltaan hän on omatahtoinen mutta kaipaa hellyyttä ja läheisyyttä. Lulu pitää huolen siitä, ettei mikään mörkö pääse meitä salaa yllättämään. Lulun myötä elämääni on tullut paljon iloa. Ulkona tulee käytyä kolme kertaa päivässä säällä kuin säällä. Jos tulee surullisempi hetki, Lulu haluaa piristää ja pyytää leikkimään.
Auto
Auto toimii arjessani hyvänä apuvälineenä. Minun ei tarvitse kävellä pitkiä matkoja eikä kantaa kauppakasseja kaupasta kotiin. Auto tuo vapautta liikkumiseen ilman aikatauluja. Pienestä koosta huolimatta sillä voi tehdä pidempiäkin reissuja.
Kesäaamut ja -illat
Kesäaamuissa ja -illoissa on oma tunnelmansa. Ajattelen, että jokainen aamu on uusi mahdollisuus. Usein sateisenkin päivän jälkeen illalla aurinko pilkahtaa ja rauha laskeutuu. Kiireisenkin päivän saa päättää tähän hetkeen.
Vertaistuki
Jaan mielelläni kokemuksia muiden saman kokeneiden kanssa. Keskustelut antavat voimaa ja toivoa arkeen, kun huomaan etten ole näiden asioiden kanssa yksin. Erityisesti CP-liiton järjestämä lievästi vammaisten vertaisryhmä on ollut minulle tärkeä vertaistuen paikka.
Pienet hetket
Arjessa tulee vastaan monenlaisia tilanteita, mutta onneksi myös pieniä onnenhetkiä. Työssäni tällainen hetki on silloin, kun lapsi tulee halaamaan saapuessani työpaikalle. Tai silloin, kun haastavan kasvatustilanteen jälkeen lapsi haluaa minut tuekseen. Lulun kanssa lenkillä huomaan usein luonnon pieniä ihmeitä. Lisäksi minua ilahduttaa läheisten, pienten lasten oivallukset. Saan onnistumisen kokemuksia myös siitä, kun jaksan tehdä kotitöitä.
