Juha-Pekka Konttinen valvoo oikeusasiamiehen kansliassa, että vammaisten perus- ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan.
Työskentelet vanhempana oikeusasiamiehensihteerinä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa. Mitä työhösi kuuluu? Missä asioissa (kohderyhmämme ihmiset voivat olla) oikeusasiamiehen kansliaan voi olla yhteydessä?
Toimin esittelijänä oikeusasiamiehen kansliassa. Koulutukseltani olen juristi. Virkatehtäviini kuuluu erilaisten laillisuusvalvonta-asioiden (mm. kantelut, omat aloitteet ja tarkastukset) valmisteluun liittyvät tehtävät ja ratkaisuesitysten laatiminen oikeusasiamiehelle. Pääasiassa työskentelen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevien asioiden parissa. Erilaisten oikeudellisten ongelmien kanssa painiminen on varsin monipuolista ja vaihtelevaa. Aloitin työni oikeusasiamiehen kansliassa vuonna 2014.
Nykyisessä virassani voin hyödyntää aikaisemmissa työtehtävissäni kertynyttä asiantuntemusta vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevissa asioissa. Olen muun muassa toiminut pitkään vammaisjärjestöjuristina Kynnys ry:ssä ja erityisasiantuntijana THL:ssä.
Perustuslain mukaan oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Oikeusasiamies suojelee vammaisten henkilöiden oikeuksia valvomalla, että viranomaiset (esimerkiksi hyvinvointialueet ja Kansaneläkelaitos) noudattavat lakia. Oikeusasiamies valvoo myös yksityisiä tahoja silloin, kun ne tuottavat palvelujaan viranomaisen toimeksiannosta (esimerkiksi yksityiset asumis- ja päivätoimintapalvelujen tuottajat).
Oikeusasiamies toteuttaa valvontatehtäväänsä tutkimalla kanteluita ja omia aloitteita sekä tekemällä tarkastuksia. Vammainen henkilö itse tai kuka tahansa muu voi tehdä oikeusasiamiehelle kantelun havaitsemastaan epäkohdasta, huonosta kohtelusta tai viranomaisen menettelyvirheestä. Kantelu voi esimerkiksi koskea vammaispalvelujen asiakasprosessia, kuten päätöksenteon viivästymistä, puutteita asiakassuunnitelman tekemisessä tai ongelmia myönnetyn palvelun toteuttamisessa. Oikeusasiamies tutkii myös terveydenhuoltoon, kuntoutukseen ja apuvälineisiin liittyviä asioita.
Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan asiaryhmän ratkaisijana toimii apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin. Myös muut ratkaisijat käsittelevät vammaisuuteen liittyviä asioita, sillä vammaisuus näyttäytyy oikeusasiamiehen kansliassa läpileikkaavana teemana kaikilla eri hallinnonaloilla.
Kantelun voi tehdä kirjoittamalla oikeusasiamiehelle vapaamuotoisesti tai käyttämällä kantelulomaketta. Kantelun tutkinta on maksutonta. Kantelulomake ja ohjeet kantelun tekemiseksi löytyvät oikeusasiamiehen verkkosivuilta: www.oikeusasiamies.fi.
Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävänä on edistää, suojella ja seurata YK:n yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanoa toimivaltansa puitteissa. Miten yleissopimusta Suomessa noudatetaan? Millaisissa asioissa on eniten haasteita (vammaisia henkilöitä koskevat asiat)?
YK:n vammaissopimuksen ratifiointi 10.6.2016 toi oikeusasiamiehelle uuden erityistehtävän, josta säädetään oikeusasiamiehestä annetussa laissa. YK:n vammaissopimuksen 33 artiklan 2 kohdan mukaisista tehtävistä huolehtivat oikeusasiamies, Ihmisoikeuskeskus ja sen ihmisoikeusvaltuuskunta, jotka yhdessä muodostavat Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution. Vammaissopimuksen täytäntöönpanon edistäminen, seuranta ja suojelu edellyttävät ihmisoikeusinstituution kaikkien toimijoiden osallistumista, koska niiden eri tehtävät täydentävät toisiaan.
Oikeusasiamiehen toiminnassa valvonta ja seuranta liittyvät toisiinsa, koska laillisuusvalvonnassa tehdyt havainnot epäkohdista vammaisten henkilöiden oikeuksien toteuttamisessa ovat myös seurantaa, jossa arvioidaan, miten sopimusvelvoitteet toteutuvat käytännössä. Oikeusasiamies seuraa erityisesti, että vammaisten henkilöiden perusoikeudet ja ihmisoikeudet toteutuvat. Tietoa oikeusasiamiehen ratkaisuista on julkaistu oikeusasiamiehen verkkosivuston ratkaisutietokannassa.
Oikeusasiamies on havainnut muun muassa seuraavia ongelmia vammaisen henkilöiden oikeuksien toteutumisessa toistuvasti:
- viivästykset ja menettelyvirheet päätöksenteossa ja asian käsittelyssä
- puutteet toimitilojen esteettömyydessä sekä asioinnin saavutettavuudessa ja kohtuulliseen mukauttamiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisessa
- puutteet palvelusuunnitelmien ja erityishuolto-ohjelmien laatimisessa
- vammaispalvelujen soveltamiskäytännöt ovat epäyhtenäisiä ja viranomaisten soveltamisohjeet saattavat rajoittaa lakisääteisten palvelujen saamista
- ongelmat monialaisessa yhteistyössä ja perusoikeuksien rajoittamisessa kehitysvammaisten erityishuollossa.
Lisäksi Ihmisoikeuskeskus kerää tietoa ja tekee selvityksiä vammaisten ihmisten oikeuksien tosiasiallisesta toteutumisesta. Seurantaan osallistetaan myös vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt. Ihmisoikeuskeskuksen selvityksiin ja muihin julkaisuihin voi tutustua verkkosivustolla www.ihmisoikeuskeskus.fi.
Kokonaisvaltaista selvitystä tai analyysiä YK:n vammaissopimuksen noudattamisesta Suomessa ei ole vielä olemassa. YK:n vammaisten oikeuksien komitean käsiteltävänä on Suomen valtion ensimmäinen määräaikaisraportti, jonka perusteella komitea tulee arvioimaan vammaisten henkilöiden asemaa ja oikeuksien toteutumisen tasoa Suomessa.
Näkemykseni mukaan tietoisuus vammaissopimuksesta ja vammaisten henkilöiden oikeuksista on viranomaisten keskuudessa noussut viime vuosien aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta koskevat käytännöt ja menettelytavat ovat tulleet tutummaksi eri toimijoille. Myös esimerkiksi kohtuullisista mukautuksista käydään yhä enemmän keskustelua. Yhteiskunnassamme on kuitenkin vielä paljon erilaisia rakenteita ja käytäntöjä, jotka aiheuttavat sen, että vammaisten henkilöiden tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja osallisuus ei vielä täysimääräisesti toteudu. Työtä on siis vielä tehtävänä, jotta maailma näyttäytyisi kaikille avoimena ja esteettömänä. YK:n vammaissopimus toimii suunnannäyttäjänä vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen edistämisessä.
Oikeusasiamiehen tehtävänä on julkisen vallankäytön lainmukaisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta (suojelu). Oikeusasiamies myös edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Onko perus- ja ihmisoikeuksien valvonta riittävällä tasolla? Miten valvontaa voitaisiin parantaa, mitä se vaatisi ja miten se voitaisiin toteuttaa, jotta se olisi riittävällä tasolla?
Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisen hallintoelimen velvollisuutena on myös valvoa oman toimintansa lainmukaisuutta ja asianmukaisuutta.
Ylimpien laillisuusvalvojien (eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri) perustuslaissa säädettyihin tehtäviin siis kuuluu perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta. Myös tuomioistuimet osaltaan valvovat toimivaltansa puitteissa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Lisäksi lukuisien erityisvalvontaviranomaisten ja -valtuutettujen tehtäviin kuuluu perus- ja ihmisoikeuksien edistämistyö (esim. yhdenvertaisuusvaltuutettu, lapsiasiavaltuutettu, vanhusasiavaltuutettu, tietosuojavaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu jne.).
Ihmisoikeuskeskus on tehnyt julkaisun kansallisista perus- ja ihmisoikeustoimijoista (Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 1/2022). Ihmisoikeuskeskuksen verkkosivuilla julkaistusta selvityksestä ilmenee, että perus- ja ihmisoikeustoimijoita on runsaasti ja toimijoiden kenttä on varsin hajanainen. Selvityksen yhtenä tavoitteena on ollut ymmärtää ja kuvata paremmin nykyistä, ylimpien laillisuusvalvojien, kansallisen ihmisoikeusinstituution, erityisvaltuutettujen sekä yhdenvertaisuus-
ja tasa-arvolautakunnan muodostamaa perus- ja ihmisoikeustoimijoiden kokonaisuutta.
Kuten selvityksessäkin todetaan, perus- ja ihmisoikeusrakenteita tulee
vastaisuudessa vahvistaa ja resursoida kokonaisvaltaisesti. Eri toimijoiden tehtävänjaossa tulisi välttää päällekkäisyyksiä, jotta rakenteet olisivat selkeitä ja ne parantaisivat yksilön oikeussuojaa käytännössä. Perus- ja ihmisoikeudet koetaan usein abstrakteiksi. Tämän vuoksi tulevaisuudessa on mielestäni tärkeää kehittää eri toimijoiden seurannan ja valvonnan kautta tietopohjaa perus- ja ihmisoikeuksista ja niiden toteutumisesta Suomessa.
Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonta toteutuu suurelta osin kanteluiden, omien aloitteiden ja tarkastuskäyntien kautta. Millaisista asioista saatte eniten kanteluita? Millaisin perustein teette tarkastuskäyntejä, kuinka usein ja millaisiin haasteisiin niissä törmäätte?
Vammaisten henkilöiden oikeuksien laillisuusvalvonta kohdistuu erityisesti perusoikeuksina turvattujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumiseen, yhdenvertaisuuteen, oikeusturvaan, esteettömyyteen ja saavutettavuuteen sekä itsemääräämisoikeuden toteutumiseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa.
Hyvinvointialueiden (31.12.2022 asti kuntien) vammaispalveluista tulee suhteellisesti varsin runsaasti kanteluita. Vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin liittyvissä kanteluissa on usein kysymys muun muassa palveluita ja asiakasmaksuja koskevasta päätöksenteosta, palvelua koskevasta neuvonnasta ja ohjauksesta, kohtelusta asiakaspalvelutilanteessa tai asumisyksikössä, palvelutarpeen arvioinnista, hakemuksen tai valituksen käsittelyn viivästymisestä ja kunnan palveluista antamista soveltamisohjeista sekä palvelujen järjestämisestä. Vammaispalveluista yleisimpiä ovat olleet henkilökohtaista apua ja kuljetuspalveluja koskevat kantelut. Kansaneläkelaitoksen (Kela) menettelyä arvioidaan etuuksien, kuten vammaistuen ja kuntoutustuen, myöntäjänä. Terveydenhuollossa on usein kysymys mielenterveyskuntoutujien hoidosta ja kohtelusta, lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen korvaamisesta, lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä ja potilaan itsemääräämisoikeudesta sekä riittävän terveyspalvelun järjestämisestä.
Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevia kanteluita ja omia aloitteita ratkaistiin vuonna 2022 noin 250 kappaletta (300 kpl vuonna 2021).
Tarkastukset muodostavat olennaisen osan laillisuusvalvonnassa, koska vammaiset henkilöt eivät aina kykene itse kantelemaan. Oikeusasiamies valitsee tarkastuskohteet satunnaisesti vuotuisen tarkastussuunnitelman mukaisesti tai kohteesta ennakolta saatujen tietojen tai yhteydenottojen perusteella. Tarkastuksia pyritään tekemään vammaissektorilla ennalta ilmoittamatta, mutta joitain tarkastuksia tehdään myös ilmoittamalla tarkastuksen kohteelle ennakolta. Korona-aikana tarkastuksia tehtiin myös etätarkastuksina pelkästään asiakirjojen perusteella. Asumis- ja laitospalveluissa tarkastuksilla valvonnan kohteena ovat vammaispalveluja antavat sekä julkiset että yksityiset toimijat, niiden omavalvonta sekä palveluista järjestämis- ja valvontavastuussa olevat hyvinvointialueet.
Esteettömyyden, saavutettavuuden ja osallisuuden edistäminen ovat vammaissopimuksen läpileikkaavia teemoja, jotka huomioidaan kanslian kaikkien hallinnonalojen tarkastustoiminnassa. Oikeusasiamies on vaali- ja äänestyspaikoilla tehdyillä tarkastuksilla kiinnittänyt erityistä huomiota vammaisten henkilöiden oikeuksien ja esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumiseen.
Vammaisten henkilöiden laitoshoito- ja asumispalveluyksiköiden tarkastuksilla kiinnitetään erityisesti huomiota kehitysvammalain mukaisten rajoitustoimenpiteiden käyttöön, kirjaamiseen sekä päätöksenteko- ja muutoksenhakumenettelyihin. Yleisesti asumispalveluyksiköiden tarkastuksilla arvioidaan vammaisten henkilöiden kohtelua, itsemääräämisoikeuden toteutumista, asuinympäristön toimivuutta ja esteettömyyttä sekä kommunikointikeinojen käyttöä. Myös henkilökunnan menettelyt ja henkilöstöresurssit ovat tarkastelun kohteena.
Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevia oikeusasiamiehen laillisuusvalvontahavaintoja ja kannanottoja on esitetty kootusti omana jaksona oikeusasiamiehen verkkosivuilla julkaistuissa vuosikertomuksissa www.oikeusasiamies.fi.
Kun vammainen henkilö kokee, että hänen perus- ja ihmisoikeudet eivät toteudu esimerkiksi vammaispalveluissa tai sosiaali- ja terveydenhuollossa, millaisia keinoja hänellä on käytettävänään?
Yksittäiseen viranomaisen palvelua tai etuutta koskevaan päätökseen on lähtökohtaisesti mahdollista hakea oikaisua tai muutosta säännönmukaista muutoksenhakureittiä. Tässä tapauksessa viranomaisen päätökseen on liitetty oikaisuvaatimusohjeet tai valitusosoitus muutoksen hakemiseksi. Vammainen henkilö voi vaatimuksensa perusteeksi vedota – muiden perustelujen ohella – perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien (esim. YK:n vammaissopimus) turvaamista koskeviin seikkoihin. Näissä muutoksenhakuasioissa viime kädessä tuomioistuin tutkii viranomaisen päätöksen lainmukaisuuden.
Mikäli vammainen henkilö kohtaa syrjintää viranomaisen tai yksityisen toimijan menettelyssä, hänellä on mahdollisuus viedä asia esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun tai yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten menettelystä voi tehdä ensisijaisesti muistutuksen toimintayksikön johtavalle viranhaltijalle. Lisäksi menettelyvirheistä ja oikeuksien loukkauksista voi kannella toimivaltaisille viranomaisille, kuten aluehallintovirastoille tai Valviralle. Myös oikeusasiamies tutkii ylimpänä laillisuusvalvontaviranomaisena viranomaisten menettelystä tehtyjä kanteluita, jotka koskevat edellä kerrotulla tavalla vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista.
YK:n vammaisten oikeuksien komitealle (CRPD-komitea) voi tehdä yksilövalituksen, kun kaikki kansalliset tehokkaat oikeusturvakeinot on käytetty. Tavanomaisesti tämä tarkoittaa Suomen osalta säännönmukaisen muutoksenhakutien käyttämistä loppuun saakka. Viime kädessä CRPD-komitea arvioi yksilövalituksen käsittelyn yhteydessä sitä, onko asiassa ensin käytetty kaikki tehokkaat kansalliset oikeussuojakeinot. Tässä yhteydessä komitean arvioitavaksi saattaa esimerkiksi tulla kysymys siitä, mikä merkitys kansallisella ylimmän laillisuusvalvojan ratkaisulla on yksilövalituksen tutkimisen kannalta.
Edellä todettu listaus vammaisen henkilön käytettävistä oikeusturvakeinoista ei ole kattava. Lisätietoa oikeusturvakeinoista ja valvontaviranomaisista löytyy esimerkiksi useiden vammaisjärjestöjen verkkosivuilta ja oppaista.
Kokemuksemme mukaan ihmisillä voi olla todella suuria vaikeuksia saada tarvitsemiaan palveluja siten, että terveydenhoito, kuntoutus ja vammaispalvelut olisi järkevästi sovitettu yhteen tarvetta vastaavalla tavalla. Jos terveydenhoito on puutteellista, kuntoutus jää saamatta ja mahdollisesti myös vammaispalvelu myöntämättä. Ajoittain tämä muistuttaa jopa rakenteellista väkivaltaa. Miten oikeusasiamies voi vaikuttaa asiaan?
Oikeusasiamies voi vaikuttaa toimivaltansa puitteissa viranomaisten monialaisen yhteistyön toteutumiseen esimerkiksi tutkimalla kanteluja. Näin ollen vammainen henkilö tai hänen edustajansa voi saattaa oikeusasiamiehen tietoon havaitut puutteet tai ongelmat viranomaisten monialaisen yhteistyön toteutumisessa. Oikeusasiamies ei voi kuitenkaan määrätä viranomaista myöntämään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.
Laillisuusvalvontakäytännössään oikeusasiamies on tuonut esiin monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön tärkeää merkitystä vammaisten henkilöiden palvelujen suunnittelussa, järjestämisessä ja toimeenpanossa. Esimerkiksi verkkosivuilla julkaistussa ratkaisussa EOAK/2920/2021 oikeusasiamies korosti, että sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain edellyttämä
monialainen ja moniammatillinen yhteistyö mahdollistaa erityistä tukea tarvitsevan henkilön yksilöllisten tarpeiden huomioimisen ja edesauttaa laadultaan hyvän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon viranomaisten tulee tehdä yhteistyötä asiakkaiden ja potilaiden saumattomien palveluketjujen turvaamiseksi. Tarkoituksena on, että sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden.
Lisäksi oikeusasiamies voi nostaa viranomaisten yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä esiin tarkastuskäynneillä sekä lausunnoissa, joita oikeusasiamies voi antaa esimerkiksi vireillä olevista lainsäädäntöhankkeista.
Mitä hyvä hallinnolla tarkoitetaan? Mitä kaikkea siihen kuuluu? Miten hyvä hallinto toteutuu vammaisten henkilöiden kohdalla näkökulmastasi?
Hyvä hallinto on perustuslain takaama oikeus (perustuslaki 21 §). Hallintolaissa ja muissa laeissa säädetään tarkemmin hyvän hallinnon vaatimuksista. Hyvällä hallinnolla tarkoitetaan keskeisesti sitä, että jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä viranomaisessa tai tuomioistuimessa. Tämä käsittää oikeuden saada perusteltu päätös ja oikeuden hakea muutosta päätökseen.
Vammaisten henkilöiden oikeuksien osalta hyvän hallinnon sisältöä täsmennetään hallintolain lisäksi esimerkiksi vammaispalvelulaissa, sosiaalihuoltolaissa ja sosiaalihuollon asiakaslaissa. Näissä laeissa on säädetty erinäisistä asiakasprosessia koskevista määräajoista, neuvontavelvollisuudesta, päätöksenteosta ja muutoksenhausta. Terveydenhuollon osalta vastaavaa sääntelyä on muun muassa terveydenhuoltolaissa ja potilaslaissa.
Oikeusasiamiehen tutkimat vammaisten henkilöiden kanteluasiat koskevat usein juuri hyvän hallinnon toteutumista viranomaisessa. Näin ollen kysymys on lähtökohtaisesti niin sanotuista perusasioista viranomaismenettelyssä. Vammaisen henkilön kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakas- ja kuntoutussuunnitelmat sekä päätökset tehdään ilman aiheetonta viivytystä ja asiakas saa ymmärrettävällä tavalla riittävästi tietoa ja neuvontaa häntä koskevista asioista ja palveluista. Oikeusasiamiehen laillisuusvalvontakäytännön valossa voidaan havaita, että hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisessa on vielä monilta osin parannettavaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevissa asioissa.
Pitäisikö esimerkiksi määräaikojen noudattamatta jättämisestä tai väärin perustein tehdyistä päätöksistä olla seurauksia? Miksi, miksi ei? Kenelle seuraukset tulisi kohdistaa?
Viranomaisen menettelyn laillisuutta valvovat viranomaiset voivat esimerkiksi esittää moittivan käsityksensä tai antaa huomautuksen viranomaisen virhetilanteessa. Tyypillisimmin oikeusasiamies vaikuttaa viranomaistoimintaan käsitysten kautta, jotka voivat olla joko moittivia tai ohjaavia. Oikeusasiamies arvioi kanteluasioissa, tarkastuksilla ja omissa aloitteissa myös sitä, olisivatko viranomaiset jollakin muulla tavalla toimimalla voineet paremmin kunnioittaa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeusasiamies voi myös esittää viranomaiselle, että se hyvittää perusoikeuksien loukkauksen esimerkiksi vammaiselle henkilölle. Oikeusasiamies ei voi kuitenkaan määrätä korvauksia maksettavaksi.
Vakavissa tilanteissa oikeusasiamies voi määrätä esitutkinnan suoritettavaksi tai nostaa syytteen valvottavan lainvastaisen menettelyn johdosta. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin hyvin harvoin käytettyjä.
Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevissa asioissa oikeusasiamiehen moite kohdistuu yksittäisen virkamiehen sijasta lähtökohtaisesti koko viranomaiseen (esim. kunta/hyvinvointialue). Tämä johtuu siitä, että menettelyvirhe tai viivästys on usein saattanut aiheutua organisaatiotason ongelmista tai esimerkiksi viranomaistoiminnan resurssipulasta.
Vastaavasti esimerkiksi aluehallintovirasto voi tietyissä laissa määritellyissä tilanteissa asettaa määräyksensä tehosteeksi uhkasakon. Lisäksi yksittäisen viranhaltijan kohdalla saattaa tulla poliisin toimesta rikosoikeudelliset vastuukysymykset arvioitavaksi (esimerkiksi virkavelvollisuuden rikkominen).
Oikeusministeriössä on ollut vireillä julkisyhteisön vahingonkorvausvastuun uudistamista koskeva hanke. Työryhmän toimikausi loppui 31.12.2022 ja työryhmän mietintö oli lausuntokierroksella 15.3.2023 asti. Hankkeessa arvioitiin julkisyhteisön vahingonkorvauslain mukaista sekä julkisiin palveluihin liittyvää korvausvastuuta. Tarkastelun kohteena olivat lisäksi mahdollinen tarve säätää julkisyhteisön toiminnassa perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksesta aiheutuneesta vahingosta sekä viranomaisen harjoittamasta virheellisestä tai laiminlyödystä neuvonnasta aiheutuneesta vahingosta. Näin ollen sanktio- ja seuraamusjärjestelmän kehittämistarpeet on tunnistettu valtakunnan tasolla.
