Toimintakyvyn arviointi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista – kuten työstä, opiskelusta, vapaa-ajasta ja harrastuksista, itsestä ja toisista huolehtimista – siinä ympäristössä, jossa hän elää. 

Tunnetuin toimintakyvyn tiekartta on kansainvälinen ICF-luokitus, jota on jalkautettu terveydenhuollon ja kuntoutuksen käyttöön myös Suomessa jo vuodesta 2004 alkaen. Toimintakykyä voidaan tarkastella myös erikseen fyysisenä, psyykkisenä, kognitiivisena ja sosiaalisena toimintakykynä.

Fyysinen toimintakyky 

Fyysinen toimintakyky on ihmisen ruumiinrakenteiden ja elintoimintojen muodostamaa suorituskykyä. Fyysistä toimintakykyä edustavat näkö- ja kuuloaisti, lihasvoima- ja kestävyys, kestävyyskunto, nivelten liikkuvuus, kehon asennon ja liikkeiden hallinta sekä näitä koordinoiva keskushermoston toiminta.  

Keskeiset arkista suoriutumista tukevat palvelut perustuvat juuri fyysisen toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden arviointiin. Esimerkiksi kuljetuspalveluja tai liikkumisen apuvälineitä myönnettäessä arvioidaan liikkumiskykyä juuri liikkumiseen ja siirtymiseen tarvittavien liikemallien, asennon hallinnan tai aistitoimintojen osalta.  

Psyykkinen toimintakyky 

Psyykkinen toimintakyky liittyy mielensisäisiin toimintoihin, kuten ajatuksiin ja tunteisiin. Se rakentuu kulloisestakin mielialasta ja tunnetilasta, kuten turvallisuuden tai yksinäisyyden kokemuksesta, mutta myös persoonallisuuteen liittyvistä, suhteellisen pysyvistä ajattelu- ja suhtautumistavoista.  

Psyykkinen toimintakyky liittyvät elämänhallintaan ja mielen hyvinvointiin, joiden avulla ihmisen on mahdollista toimia aloitteellisesti ja tavoitteellisesti. Psyykkistä toimintakykyä tarkastellaan esimerkiksi silloin, kun henkilöä valitaan vaativiin työtehtäviin tai arvioidaan hänen tuentarvettaan erilaisissa kriisitilanteissa.  

Kognitiivinen toimintakyky 

Kognitiiviset toiminnot ovat tiedon vastaanottoon, käsittelyyn, säilyttämiseen ja käyttöön liittyviä psyykkisiä toimintoja. Kognitiivinen toimintakyky koskee esimerkiksi muistia, oppimista, ajattelua, arvostelukykyä ja ongelmanratkaisua.

Kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvät myös neuropsykiatriset häiriöt kuten tarkkaavuuden ja yliaktiivisuuden häiriöt ADHD ja ADD, toiminnanohjauksen ongelmat, muistiongelmat, käytöksen, oppimisen, unen ja motoriikan haasteet, mielialavaihtelut, ahdistus- tai pakko-oireisuus tai aistiherkkyys. Näiden taustalla voi olla aivokudoksen vaurio tai hermoverkkojen toiminnan häiriintyminen, mutta myös kehitykselliset aivojen toimintaan liittyvät poikkeavuudet. 

Kognitiivisen toimintakyvyn arviointia voidaan tehdä varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa tarvittavan tuen järjestämistä tai ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimista varten. Se voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi neurologisten sairauksien tai henkilön levottomuuden, käytös- tai mielialahäiriöiden mekanismeja selviteltäessä.   

Sosiaalinen toimintakyky 

Sosiaalisella toimintakyvyllä tarkoitetaan kyvykkyyttä ja osaamista, joiden avulla ihminen toimii omissa lähiyhteisöissään, mutta myös yhteiskunnan tasolla. Sosiaalinen toimintakyky liittyy vuorovaikutussuhteisiin läheisten henkilöiden kanssa, omia sosiaalisia kontakteja koskevaan tyytyväisyyteen sekä osallistumiseen myös kodin ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan. 

Sosiaalisen toimintakyvyn ongelmat näkyvät esimerkiksi vaikeuksina selviytyä arkielämän edellyttämistä tehtävistä tai ongelmina sosiaalisissa suhteissa ja vuorovaikutuksessa. Näitä voivat aiheuttaa myös neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyvät vaikeudet kielellisessä ja ei-kielellisessä viestinnässä, omantoiminnan ohjauksessa ja tunnesäätelyssä. 

Sosiaalista toimintakykyä arvioidaan väestötasolla toteutettavissa terveys- ja hyvinvointikartoituksissa. Yksilötasolla sosiaalista toimintakykyä arvioidaan osana kunnan sosiaalityön palveluja sekä terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa, esimerkiksi seuraamalla terveysongelmien ja terveydentilassa tapahtuvien muutosten yhteyttä henkilön suoriutumiseen ja toimintakykyyn.

Terveysongelmilla tarkoitetaan tässä yhteydessä lyhyt- tai pitkäaikaisia terveysongelmia, vammoja, mielenterveyden ja tunne-elämän ongelmia sekä alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden käytön aiheuttamia ongelmia.

Lähteet:

THL: Mitä toimintakyky on 
TEPA-termipankki – Erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma 


Kysy lisää

järjestösuunnittelija

Piia Jolla

040 092 1574

järjestösuunnittelija

Merja Partanen

040 575 3022

järjestösuunnittelija

Jari Turku

040 088 4372