Sisällys
- Tutustu hakemasi palvelun myöntämisehtoihin
- Asiakassuunnitelma (Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut)
- Asiakassuunnitelma (Vammaispalvelulain mukaiset palvelut)
- Kuntoutussuunnitelma (terveydenhuollon lääkinnällinen kuntoutus)
- Kuntoutussuunnitelma (Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus)
- Kuntoutussuunnitelma (Päihdekuntoutus)
- Hoito- ja palvelusuunnitelma (omaishoidontuki)
- CP-LIITON MATERIAALIA PALVELUJEN HAKEMISEN TUEKSI
- Kysy lisää
(Sivua päivitetään parhaillaan)
Palvelun hakeminen tarkoittaa, että otat viranomaiseen yhteyttä ja esität perustellun vaatimuksen kyseisestä palvelusta. Yhteydenotto voi tapahtua puhelimitse, mutta perusteltu vaatimus kannattaa esittää kirjallisena hakemuksena hyvinvointialueen asiointipalvelun kautta tai työntekijän henkilökohtaisen tapaamisen yhteydessä.
Useimpia palveluja voi hakea viranomaisten/hyvinvointialueiden verkkosivuilta löytyvien sähköisten lomakkeiden tai palvelujen avulla. Vaihtoehtona voit käyttää paperista hakukaavaketta vai tehdä hakemuksen vapaamuotoisena tekstinä.
Kun hakemus tai yhteydenotto on kirjattu, asia on vireillä ja viranomaisen on käsiteltävä asia viivytyksettä. Käsittely tarkoittaa palvelutarpeen arviointia, palvelusuunnitelman laatimista sekä palveluja ja tukitoimia koskevien päätösten tekoa.
Asiakkaan tai potilaan tilanteen asianmukainen selvittäminen ja riittäviin tietoihin pohjautuva palvelutarpeen arviointi ovat lakisääteisiä viranomaistehtäviä.
Tämä koskee
- kaikkia valtion viranomaisia
- hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien viranomaisia
- kunnallisia viranomaisia
- itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia
- valtion liikelaitoksia, julkisoikeudellisia yhdistyksiä sekä yksityisiä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä
- eduskunnan virastoja
- tasavallan presidentin kansliaa
Sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien palvelun tarpeen selvittämiseen ja asiakkaan oikeuksien arvioimiseen liittyviä säädöksiä sisältyy myös Sosiaalihuoltolakiin, Lakiin sosiaalihuollon ammattihenkilöistä, Lakiin sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista, Terveydenhuoltolakiin (sairaanhoito ja lääkinnällinen kuntoutus) ja Lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista.
Tutustu hakemasi palvelun myöntämisehtoihin
Kaiken sosiaalialalla tehtävän työn perustana ovat perus- ja ihmisoikeudet sekä toiminnan lainmukaisuus. Yksilöllisen palvelupäätöksen tekeminen on julkisen vallan käyttöä. Päätöksen tekijä on vastuussa siitä, että päätös perustuu oikeuslähteiden asianmukaiseen käyttöön. Oikeuslähteitä ovat lainsäädäntö, lainsäätäjän tarkoitus ja kansallisten tuomioistuinten ratkaisukäytäntö eli oikeuskäytäntö.
On tärkeää muistaa, että julkiset palvelut on tarkoitettu myös sinun hyvinvointisi, turvallisuutesi ja yhdenvertaisuutesi toteutumisen tueksi. Ne perustuvat moniin eri lakeihin ja lähes kaikki viranomaiset ovat laatineet soveltamisohjeita, joiden perusteella palveluhakemuksia käsitellään ja tulkitaan.
Palvelujen suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana tulee olla sinun etusi toteutuminen. Tämä tarkoittaa hyvinvointisi ja läheisten ihmissuhteidesi turvaamista sekä itsenäisen suoriutumisesi ja omatoimisuutesi vahvistumista. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa on sovellettava niitä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon säännöksiä, jotka etusi mukaisesti parhaiten turvaavat tuen tarpeitasi vastaavat palvelut ja lääketieteellisen tarpeen mukaisen hoitosi.
Sosiaalipalveluja ja niiden myöntämisedellytyksiä koskevaa tietoa löydät oman hyvinvointialueesi verkkosivuilta, Järjestöjen sosiaaliturvaoppaasta (päivitetään vuosittain) sekä Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaasta.
Kelan vastuulla olevia palveluja ja tukitoimia ovat muun muassa kuntoutus, vammaistuet, eläkettä saavan hoitotuet sekä perustasoinen toimeentulotuki ja toimeentuloturva. Näiden myöntämisperusteet löytyvät Kelan henkilöasiakkaille tarkoitetuilta verkkosivuilta.
Lue lisää:
Hallintolaki 423/2003 (viimeisin päivitys 1.1.2026)
Sosiaalihuoltolain soveltamisopas (päivitetty 2024)
Kelan etuusohjeet (voimassa olevat)
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (viimeisin päivitys 1.1.2026)
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 (Potilaslaki, viimeisin päivitys 1.1.2024)
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 (viimeisin päivitys 1.1.2025)
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 (Asiakaslaki, viimeisin päivitys 1.1.2024)
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (viimeisin päivitys 1.1.2026)
Asiakassuunnitelma (Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut)
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 39 § Asiakassuunnitelma
Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen avulla pyritään joko ehkäisemään pidempiaikaista tuen tarvettasi, tukemaan selviytymistäsi määräaikaisesti tai turvaamaan pitkäaikainen tai pysyvä tuentarpeesi.
Viranomaisen on arvioitava palvelujesi tarve viipymättä, kun se on saanut tiedon sosiaali- tai vammaispalvelujesi tarpeesta. Tiedon saaminen tarkoittaa, että sinä tai joku toinen on ottanut yhteyttä työntekijään tai olet hakenut sosiaalihuoltolain mukaista. Seuraavissa tilanteissa arviointi on aloitettava enintään 7 arkipäivän kuluessa:
- olet yli 75-vuotias
- saat ylintä eläkettä saavan hoitotukea
- olet vammaispalvelulaissa tarkoitettu vammainen henkilö
Palvelutarpeesi arviointia on täydennettävä laatimalla asiakassuunnitelma tai muulla vastaava suunnitelma, ellei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelmaa laativan työntekijän on selvitettävä sinulle on selkeästi ja ymmärrettävästi, mihin palveluihin ja tukitoimiin sinulla yleislakien (ml. sosiaalihuoltolaki) ja erityislakien (ml. vammaispalvelulaki) mukaan olisi oikeus sekä mitä vaihtoehtoja eri palvelujen toteuttamiseen on. Lisäksi hänen on kerrottava, mikä merkitys eri ratkaisuilla olisi ja kuinka ne vaikuttaisivat elämääsi.
Toimintakykyäsi arvioivan viranomaisen on otettava huomioon terveydentilasi, elinolosuhteesi, elämäntilanteesi ja toimintaympäristösi. Itsemääräämisoikeuttasi – erityisesti, jos olet lapsi, nuori, vammainen ja/tai erityistä tukea tarvitseva henkilö – on kunnioitettava sekä toivomuksesi, mielipiteesi ja yksilölliset tarpeesi on otettava huomioon.
Asiakassuunnitelma palvelutarpeesi edellyttämässä laajuudessa seuraavat asiat:
- oma arviosi tarvitsemastasi tuesta, palveluista ja toimenpiteistä
- ammattilaisen arvio tarvitsemastasi tuesta, palveluista ja toimenpiteistä
- omatyöntekijäsi tai muun palveluistasi vastaavan työntekijän arvio kehityksesi kannalta välttämättömistä sosiaalipalveluista sekä niiden alkamisajankohdasta ja kestosta
- tiedot siitä, kuinka usein sinä ja omatyöntekijä tai muu palveluistasi vastaava työntekijä tulette tapaamaan
- oma arviosi vahvuuksistasi ja voimavaroistasi
- työntekijän arvio vahvuuksistasi ja voimavaroistasi
- yhdessä työntekijän kanssa asettamanne tavoitteet, joihin palvelulla pyritään
- arvio asiakkuutesi kestosta
- tiedot eri alojen yhteistyötahoista, jotka osallistuvat tarpeisiisi vastaamiseen, ja vastuiden jakautumisesta niiden kesken
- suunnitelman toteutumisen seurantaa, tavoitteiden saavuttamista ja tarpeiden uudelleen arviointia koskevat tiedot
- selvityksen asiakkaan elämäntilanteesi ja toimintaympäristösi vaikutuksesta toimintakykyyn
- oma ehdotuksesi sellaisesta palveluiden tuottamis- ja toteuttamistavasta, jolla voidaan parhaiten vastata tarpeisiisi
- mahdolliset erityiset toimenpiteet, joita tarvitset itsemääräämisoikeutesi toteutumiseksi
Lue lisää: Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (viimeisin päivitys 1.1.2026)
Asiakassuunnitelma (Vammaispalvelulain mukaiset palvelut)
Vammaispalvelulaki 675/2023, 4 § Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma
Arviointi on aloitettava 7 arkipäivän kuluessa siitä, kun sosiaaliviranomainen saa tiedon sosiaali- tai vammaispalvelujesi tarpeesta. Tiedon saaminen tarkoittaa, että sinä tai joku toinen on ottanut yhteyttä työntekijään tai olet hakenut palvelua.
Aluksi arvioidaan, täytätkö vammaispalvelulain piiriin kuulumisen kriteerit:
- tarvitsetko vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä
- poikkeaako toimintarajoitteestasi johtuvan välttämättömän avun ja tuen tarve elämänvaiheeseesi (lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus) tavanomaisesti kuuluviin tehtäviin ja kehitysvaiheisiin liittyvästä avuntarpeesta
- voidaanko palveluntarpeeseesi vastata ensisijaisten lakien mukaisilla palveluilla (esimerkiksi sosiaalihuoltolaki, terveydenhuoltolaki tai perusopetuslaki)
Osa palvelutarpeesi selvittämistä ja arviointia on asiakassuunnitelman laatiminen. Lain mukaan suunnitelmaan on kirjattava riittävässä laajuudessa ainakin seuraavat asiat:
- oma arviosi tarvitsemastasi tuesta, palveluista ja toimenpiteistä
- ammattilaisen arvio tarvitsemastasi tuesta, palveluista ja toimenpiteistä
- omatyöntekijäsi tai muun palveluistasi vastaavan työntekijän arvio kehityksesi kannalta välttämättömistä sosiaalipalveluista sekä niiden alkamisajankohdasta ja kestosta
- tiedot siitä, kuinka usein sinä ja omatyöntekijä tai muu palveluistasi vastaava työntekijä tulette tapaamaan
- oma arviosi vahvuuksistasi ja voimavaroistasi
- työntekijän arvio vahvuuksistasi ja voimavaroistasi
- yhdessä työntekijän kanssa asettamanne tavoitteet, joihin palvelulla pyritään
- arvio asiakkuutesi kestosta
- tiedot eri alojen yhteistyötahoista, jotka osallistuvat tarpeisiisi vastaamiseen, ja vastuiden jakautumisesta niiden kesken
- suunnitelman toteutumisen seurantaa, tavoitteiden saavuttamista ja tarpeiden uudelleen arviointia koskevat tiedot
- selvityksen asiakkaan elämäntilanteesi ja toimintaympäristösi vaikutuksesta toimintakykyyn
- oma ehdotuksesi sellaisesta palveluiden tuottamis- ja toteuttamistavasta, jolla voidaan parhaiten vastata tarpeisiisi
- mahdolliset erityiset toimenpiteet, joita tarvitset itsemääräämisoikeutesi toteutumiseksi
Suunnitelman laatimiseen voivat osallistua tarvittaessa perheenjäsenesi tai muu sinut hyvin tunteva läheinen. Suunnitteluun voidaan sinun luvallasi kutsua myös terapeutteja, päiväkodin, koulun ja Kelan edustajia tai muita asian kannalta tarpeellisia henkilöitä.
Varmista (tai pyydä läheistäsi varmistamaan), että suunnitelmaan kirjataan riittävän yksityiskohtaisesti kaikki toimintakykyysi, elämäntilanteeseesi ja palveluntarpeeseesi liittyvät asiat, joilla on merkitystä palvelujesi sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä. Suunnitelmaa laadittaessa on hyvä ottaa huomioon myös mahdolliset muut palveluihisi liittyvät suunnitelmat, kuten omaishoidon tukeen liittyvä hoito- ja palvelusuunnitelma.
Erityisen tärkeää on kirjata suunnitelmaan oma näkemyksesi, toiveesi ja mielipiteesi tarvittavista palveluista ja tukitoimista. Kirjauksen merkitys korostuu, jos palveluista tai niiden järjestämistavasta ei päästä yhteisymmärrykseen viranomaisen kanssa. Sinulla on oikeus käyttää oman näkemyksesi esittämiseen itsellesi soveltuvaa kommunikaatiokeinoa tai tulkkauspalvelua.
Muista, että sinulla on oikeus tarkistaa ja pyytää korjausta keskustelun pohjalta laadittuun palvelusuunnitelmaan ennen sen hyväksymistä. Suunnitelmaan kirjatut palvelut tulee myöntää, ellei viranomaisella ole perusteltua syytä toimia toisin. Palvelusuunnitelman puute ei kuitenkaan ole peruste jättää myöntämättä tarvittavia palveluja esimerkiksi kiireellisissä tilanteissa.
Jos haet jotakin suunnitelmasta poikkeavaa palvelua tai tukitointa, sinun on perusteltava hakemus erityisen hyvin. Olosuhteiden muutos (esimerkiksi toimintakyvyn huonontuminen) on yleensä sellainen perustelu, joka selittää poikkeamisen suunnitelmasta. Palvelusuunnitelmaan kannattaa pyytää päivitystä aina, kun palveluiden ja tukitoimien tarve jostain syystä muuttuu. Palvelun merkitseminen palvelusuunnitelmaasi vahvistaa oikeusturvaasi.
Lue lisää:
Vammaispalvelulaki 675/2023 (viimeisin päivitys 1.1.2026)
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (viimeisin päivitys 1.1.2026)
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 (Asiakaslaki, viimeisin päivitys 1.1.2024)
Kuntoutussuunnitelma (terveydenhuollon lääkinnällinen kuntoutus)
Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 29 § Lääkinnällinen kuntoutus
Hyvinvointialue vastaa tarvitsemasi lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden.
Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Hyvinvointialue vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön.
Potilaslaki 785/1992, 4 a § Tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma
Terveydentilasi tutkimisen ja sinulle annettavan hoidon tai kuntoutuksen on perustuttava suunnitelmaan, josta ilmenevät hoitosi järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä sinun, omaisesi tai läheisesi taikka laillisen edustajasi kanssa.
Sinulla on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun sekä tiedonsaantiin terveydentilastasi, hoidon merkityksestä ja eri hoitovaihtoehdoista. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua.
Lue lisää:
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (viimeisin päivitys 1.1.2026)
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 (viimeisin päivitys 1.1.2024)
Kuntoutussuunnitelma (Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus)
Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005, 9 § Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tulee perustua hyvän kuntoutuskäytännön mukaiseen kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Suunnitelma laaditaan kuntoutujan hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä kuntoutujan kanssa taikka kuntoutujan sekä hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa vähintään yhdeksi vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Kuntoutussuunnitelma toimitetaan maksutta Kansaneläkelaitokselle.
Lue lisää: Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005 (viimeisin päivitys 1.5.2026)
Kuntoutussuunnitelma (Päihdekuntoutus)
Päihdehuoltoasetus 653/1986) 2 § Kuntoutussuunnitelma
Kuntoutussuunnitelmassa on selvitettävä keskeiset asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, sekä keinot ja arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Suunnitelmasta on käytävä ilmi, miten henkilön huollossa olevan lapsen hoidon ja tuen tarve on otettu huomioon. Kuntoutussuunnitelmassa on oltava selvitys päihdehuoltolain (41/86) 16 §:n 3 momentissa tarkoitetun hoidon jälkeen annettavan tuen järjestämisestä.
Lue lisää: Päihdehuoltoasetus 653/1986 (viimeisin päivitys 16.1.2023)
Hoito- ja palvelusuunnitelma (omaishoidontuki)
Laki omaishoidon tuesta 937/2005, 7 § Hoito- ja palvelusuunnitelma
Jos hyvinvointialue on järjestänyt kotioloissa tarvitsemasi hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaishoitona omaisesi tai muun sinulle läheisen henkilön avulla, tulee omaishoidon tuesta laatia sinun ja omaishoitajasi kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma.
Siinä tulee kertoa tiedot omaishoidon tuesta annetun lain mukaisista, sinun ja hoitajasi oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta.
Lisäksi suunnitelmaan tulee kirjata ainakin:
1) omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö
2) muiden sinulle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö
3) hoitajaasi tukevien palvelujen määrä ja sisältö
4) se, miten hoitosi järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana
Lue lisää: Laki omaishoidon tuesta 937/2005 (viimeisin päivitys 1.1.2026)
CP-LIITON MATERIAALIA PALVELUJEN HAKEMISEN TUEKSI
CP-liitto on koonnut perustietoa cp-vamman, mmc:n ja hydrokefalian kannalta keskeisistä palveluista vammaisille lapsille ja heidän perheilleen.
Olemme koonneet verkkosivuillemme tietoa myös vamman aiheuttaman haitan arvioinnista eri yhteyksissä sekä muutamia esimerkkejä toimintakyvyn kuvaamisesta kuljetuspalvelua, henkilökohtaista apua ja vammaistukea koskevissa hakemuksissa.
Oman toimintakyvyn kuvaamiseen tarkoitetut Kykyri-lomakkeet on kehitetty CP-liiton Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hankkeessa (2011–2014). Kykyristä on sekä itsearviointiin että asiakkaan haastatteluun suunnitellut versiot. Kykyri soveltuu myös lievästi vammaisten henkilöiden käyttöön.
Lue lisää:
Tueksi perheen arkeen (päivitetty 2025).
Kysy lisää
asiantuntija (sosiaalinen valmennus, sosiaaliohjaus ja -neuvonta)
Elisa Kaartinen
