Palvelujen ja tukitoimien hakeminen


Tutustu hakemasi palvelun myöntämisehtoihin 

Julkiset palvelut on tarkoitettu hyvinvoinnin, turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden tueksi. Ne perustuvat moniin eri lakeihin. Lisäksi lähes kaikki viranomaiset ovat laatineet soveltamisohjeita, joiden perusteella palveluhakemuksia käsitellään ja tulkitaan.  

Kaiken sosiaalialalla tehtävän työn perustana ovat perus- ja ihmisoikeudet sekä toiminnan lainmukaisuus. Yksilöllisen palvelupäätöksen tekeminen on julkisen vallan käyttöä. Päätöksen tekijä on vastuussa siitä, että päätös perustuu oikeuslähteiden asianmukaiseen käyttöön. Oikeuslähteitä ovat lainsäädäntö, lainsäätäjän tarkoitus ja kansallisten tuomioistuinten ratkaisukäytäntö eli oikeuskäytäntö.  

Vammaispalveluja koskevat oikeuslähteet löytyvät kattavasti ja ajantasaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoamasta Vammaispalvelujen käsikirjasta. Se esittelee laajasti jokaisen palvelun sisältöön, tarkoitukseen ja järjestämiseen liittyvät ohjeet ja lain tulkinnat.  

Sosiaalipalveluja ja niiden myöntämisedellytyksiä koskevaa tietoa löydät myös kotikuntasi verkkosivuilta, Järjestöjen sosiaaliturvaoppaasta sekä Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaasta.   

Kelan vastuulla olevia palveluja ja tukitoimia ovat muun muassa kuntoutus, vammaistuet, eläkettä saavan hoitotuet sekä perustasoinen toimeentulotuki ja toimeentuloturva. Näiden myöntämisperusteet löytyvät Kelan verkkosivuilta. Yksityiskohtaisempaa tietoa myöntämisperusteista ja myöntämisen kriteereistä löytyy Kelan etuusohjeista, jotka on tarkoitettu ratkaisuja tekeville virkailijoille. 

CP-liiton materiaalia palvelujen hakemisen tueksi

Tueksi perheen arkeen -opas

CP-liitto on koonnut perustietoa cp-vamman, mmc:n ja hydrokefalian kannalta keskeisistä palveluista Tueksi perheen arkeen – tietoa julkisista palveluista vammaisten lasten perheille -oppaaseen.


Kuntoapuri

Kuntoapuri on sähköinen työkalu avuksi omien kuntoutustavoitteiden määrittelyyn. Kuntoapurin on suunnitellut fysioterapeutti Dora Muzsik ja sen on toteuttanut professori Jorma Tarhio. Tutustu Kuntoapuriin tästä linkistä

Kykyri – työkalu oman palvelutarpeen sanoittamiseen ja arviointiin 

Kykyri-lomakkeet kehitettiin CP-liiton  Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hankkeessa (2011–2014).  Kykyristä on sekä itsearviointiin että asiakkaan haastatteluun suunnitellut versiot.  Kykyri soveltuu myös lievästi vammaisten henkilöiden käyttöön.  


Kun potilaalla on cp-vamma – palvelut, tuet ja toimintakyvyn arviointi lääkärin työssä 

Suomen CP-liiton kokoama opas tarjoaa tukea cp-oireyhtymän ja siihen liittyvien toimintarajoitteiden ymmärtämiseen kliinisessä potilastyössä ja sosiaalialalla.  Oppaan taustalla on vammaisten ihmisten kokemustieto lääkärinlausuntojen valtavasta merkityksestä arjen sujumisessa tarvittavien palvelujen saamisessa. Hyvä lääkärinlausunto helpottaa viranomaistyötä ja on siten osa asiakkaan – potilaan – oikeusturvaa.  

Hakemus ja palvelutarpeen arviointi

Palvelun hakeminen tarkoittaa, että viranomaiseen otetaan yhteyttä ja sille esitetään perusteltu vaatimus kyseisestä palvelusta. Yhteydenotto voi tapahtua puhelimitse, mutta perusteltu vaatimus voidaan esittää myös hakemuksena, lähetteenä tai muuna kirjallisena ilmoituksena taikka työntekijän henkilökohtaisen tapaamisen yhteydessä.  

Oikeusturvan takia ja asian sujuvan hoitamisen turvaamiseksi kannattaa yleensä tehdä kirjallinen hakemus. Useimpia palveluja voi hakea viranomaisten verkkosivuilta löytyvien sähköisten lomakkeiden tai palvelujen avulla. Vaihtoehtona voit käyttää paperista hakukaavaketta vai tehdä hakemuksen vapaamuotoisena tekstinä.   

Olemme koonneet verkkosivuillemme tietoa vamman aiheuttaman haitan arvioinnista eri yhteyksissä sekä muutamia esimerkkejä toimintakyvyn kuvaamisesta kuljetuspalvelua, henkilökohtaista apua ja vammaistukea koskevissa hakemuksissa.  

Kun hakemus tai yhteydenotto on kirjattu, asia on vireillä ja viranomaisen on käsiteltävä asia viivytyksettä. Käsittely tarkoittaa palvelutarpeen arviointia, palvelusuunnitelman laatimista sekä palveluja ja tukitoimia koskevien päätösten tekoa. 

Asiakkaan tai potilaan tilanteen selvittäminen ja palvelutarpeen arviointi ovat sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisiä viranomaistehtäviä. Hallintolain mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot. Hallintolakia sovelletaan esimerkiksi kaikissa valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa ja itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa.

Selvittämiseen ja arviointiin liittyviä säädöksiä sisältyy myös sosiaalihuoltolakiin, lakiin sosiaalihuollon ammattihenkilöistä, sosiaalihuollon asiakaslakiin, terveydenhuoltolakiin perustuvaan sairaanhoitoon ja lääkinnälliseen kuntoutukseen sekä välillisesti myös potilaslakiin

Palvelujen suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana tulee olla asiakkaan etu. Sosiaalihuoltolain mukaan tämä tarkoittaa esimerkiksi asiakkaan hyvinvoinnin ja läheisten ihmissuhteiden turvaamista sekä itsenäisen suoriutumisen ja omatoimisuuden vahvistumista.  Potilaslain mukaan asiakkaalla on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun sekä tiedonsaantiin terveydentilastaan, hoidon merkityksestä ja eri hoitovaihtoehdoista.

Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa on sovellettava niitä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon säännöksiä, jotka potilaan edun mukaisesti parhaiten turvaavat tuen tarpeita vastaavat palvelut ja lääketieteellisen tarpeen mukaisen hoidon.

Erilaiset suunnitelmat

Asiakas-, hoito- ja kasvatussuunnitelma – lastensuojelu

Lastensuojelulain (417/2007) 30 §:n mukainen asiakassuunnitelma ja sitä tarvittaessa täydentävä 30a§:n mukainen hoito- ja kasvatussuunnitelma

Asiakassuunnitelmaan kirjataan 1) ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, 2) lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, 3) palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, sekä 4) arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Asiakassuunnitelmaan on kirjattava myös asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Erillinen hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää lapsen asiakassuunnitelmaa. Se laaditaan tarvittaessa sijaishuoltopaikan ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän yhteistyönä yhdessä lapsen kanssa. Suunnitelma on laadittava viipymättä, jos sitä ei ole ja lapseen on kohdistettu tai todennäköisesti tullaan kohdistamaan sijaishuollossa rajoituksia. Hoito- ja kasvatussuunnitelman tarkoituksena on havainnollistaa asiakassuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja kuvata yksityiskohtaisesti, miten lapsen tarpeisiin vastataan turvaten lapsen hyvä kohtelu. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaa varten on kuultava myös lapsen huoltajia, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta tai mahdotonta.

Asiakassuunnitelma – sosiaalihuolto

Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 39§:n mukainen asiakassuunnitelma viranomaisen tietoon tulleelle, sosiaalihuollon tarpeessa olevalle henkilölle

Palvelutarpeen arviointia on täydennettävä asiakkaalle laadittavalla asiakassuunnitelmalla tai muulla vastaavalla suunnitelmalla, ellei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhdessä asiakkaan kanssa siten kuin 36 §:n 4 ja 5 momentissa säädetään.

Asiakassuunnitelma sisältää asiakkaan palvelutarpeen edellyttämässä laajuudessa:

1) asiakkaan arvion ja ammatillisen arvion tuen tarpeesta;

2) asiakkaan arvion ja ammatillisen arvion tarvittavista palveluista ja toimenpiteistä;

3) omatyöntekijän tai muun asiakkaan palveluista vastaavan työntekijän arvio asiakkaan terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömistä sosiaalipalveluista sekä niiden alkamisajankohdasta ja kestosta;

4) tiedot siitä kuinka usein asiakas ja omatyöntekijä tai muu asiakkaan palveluista vastaava työntekijä tulevat tapaamaan;

5) asiakkaan ja työntekijän arvion asiakkaan vahvuuksista ja voimavaroista;

6) asiakkaan ja työntekijän yhdessä asettamat tavoitteet, joihin sosiaalihuollon avulla pyritään;

7) arvion asiakkuuden kestosta;

8) tiedot eri alojen yhteistyötahoista, jotka osallistuvat asiakkaan tarpeisiin vastaamiseen ja vastuiden jakautuminen niiden kesken;

9) suunnitelman toteutumisen seurantaa, tavoitteiden saavuttamista ja tarpeiden uudelleen arviointia koskevat tiedot.

Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa. Suunnitelman sisältö on sovitettava yhteen henkilön tarvitsemien muiden hallinnonalojen palvelujen ja tukitoimien kanssa.

EHO – erityishuolto-ohjelma

Kehitysvammalain (519/1977) 34§:n mukainen erityishuolto-ohjelma

Erityishuollon palveluja ovat esimerkiksi henkilön tarvitsema terveydenhuolto, kuntoutus, apuvälineet, ohjaus, valmennus, tilapäishoito ja -huolenpito ja muut tarvittavat palvelut, kuten kuntouttava päivähoito.

Erityishuollon toteuttaa kotikunta tai se erityishuoltopiiri, johon kunta kuuluu. Kaksikieliset ja ruotsinkieliset kunnat ovat lisäksi jäseninä erityishuollon kuntainliitossa, jonka tehtävänä on piirijaosta riippumatta jäsenkuntiensa ruotsinkielisen väestön erityishuollon järjestäminen.

Henkilön yksilölliset palvelut ja toimenpiteet kirjataan erityishuolto-ohjelmaan. Ohjelma laaditaan yhteistyössä henkilön itsensä, hänen omaisensa tai laillisen edustajansa ja sosiaalihuollosta vastaavan tahon kanssa. Ohjelmaa on tarpeen mukaan tarkistettava.

Kuntoutussuunnitelma – lääkinnällinen kuntoutus

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 29§:n mukainen lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelma

Kunta vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Kunta vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön.

Kuntoutussuunnitelma – päihdehuolto

Päihdehuoltoasetuksen (653/1986) 2§:n mukainen kuntoutussuunnitelma

Asiakkaan päihdehuollon tarpeen arvioimiseksi ja hoidon saannin turvaamiseksi on yhdessä hänen kanssaan tarvittaessa laadittava kuntoutussuunnitelma. Tahdosta riippumatta toteutettavassa hoidossa kuntoutussuunnitelma on tehtävä kussakin tapauksessa. Kuntoutussuunnitelmaa on tarkistettava tarpeen mukaan.

Kuntoutussuunnitelmassa on selvitettävä keskeiset asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, sekä keinot ja arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Suunnitelmasta on käytävä ilmi, miten henkilön huollossa olevan lapsen hoidon ja tuen tarve on otettu huomioon. Kuntoutussuunnitelmassa on oltava selvitys päihdehuoltolain (41/86) 16 §:n 3 momentissa tarkoitetun hoidon jälkeen annettavan tuen järjestämisestä.

Kuntoutussuunnitelma – vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 9 §:n mukainen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutussuunnitelma

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tulee perustua hyvän kuntoutuskäytännön mukaiseen kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Suunnitelma laaditaan kuntoutujan hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä kuntoutujan kanssa taikka kuntoutujan sekä hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa vähintään yhdeksi vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Kuntoutussuunnitelma toimitetaan maksutta Kansaneläkelaitokselle.

Palvelu- ja hoitosuunnitelma – omaishoidontuki

Omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 7 §:n mukainen hoito- ja palvelusuunnitelma

Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan tulee liittää tiedot hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta.

Palvelu-, hoito- tai kuntoutussuunnitelma – sosiaalihuolto

Sosiaalihuollon asiakaslain (812/2000) 7§:n mukainen palvelu- ja hoitosuunnitelma sosiaalihuoltoa hakevalle tai käyttävälle henkilölle

Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta.

Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa sekä 9 ja 10 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa taikka asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa. Suunnitelman sisällöstä ja asiaan osallisista on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

Palvelusuunnitelma – vammaispalvelut

Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 7 §:ssä säädetään. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan.

Vammaispalvelulain (380/1987) 3a§:n 2 momentin mukainen palvelusuunnitelma on kirjallinen yhteenveto toiminnallisesta tilanteestasi sekä palveluista ja tukitoimista, joita tarvitset pystyäksesi toimimaan jokapäiväisessä elämässä. Palvelusuunnitelma ei ole lainvoimainen päätös, vaan sinun ja sosiaalitoimen välinen toimintasuunnitelma. Jokaista palvelua pitää vielä hakea erikseen.  

Vammaispalvelulain muutosta koskevan lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 166/2008) todetaan palvelutarpeen selvittämisen ja palvelusuunnitelman osalta seuraavaa:

”Erityisesti kun on kyse sellaisista palveluista tai tukitoimista, joilla on vaikutusta vammaisen henkilön henkilökohtaisen vapauden, yksityisyyden suojan ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen, olisi ensisijaisesti otettava huomioon vammaisen henkilön oma käsitys hänen avun- tai palveluntarpeestaan ja palveluiden järjestämistavasta. Edellä tarkoitettuja tilanteita liittyy muun muassa henkilökohtaisen avun ja asumiseen liittyvien palveluiden järjestämiseen.”

Vammaispalveluiden palvelutarpeen arviointi on aloitettava seitsemän arkipäivän kuluessa yhteydenotosta sosiaalitoimeen. Palvelusuunnitelman laadinta on osa palvelutarpeen selvittämistä ja arviointia. Suunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä. 

Suunnitelman laatimiseen voivat osallistua tarvittaessa perheenjäsenesi tai muu sinut hyvin tunteva läheinen. Suunnitteluun voidaan sinun luvallasi kutsua myös terapeutteja, päiväkodin, koulun ja Kelan edustajia tai muita asian kannalta tarpeellisia henkilöitä. 

Suunnitelmaan tulee kirjata riittävän yksityiskohtaisesti kaikki toimintakykyysi, elämäntilanteeseesi ja palveluntarpeeseesi liittyvät asiat, joilla on merkitystä palvelujesi sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä. Suunnitelmaa laadittaessa on hyvä ottaa huomioon myös mahdolliset muut palveluihisi liittyvät suunnitelmat, kuten omaishoidon tukeen liittyvä hoito- ja palvelusuunnitelma. 

Myös oma näkemyksesi, toiveesi ja mielipiteesi tarvittavista palveluista ja tukitoimista kirjataan suunnitelmaan. Tämä on erityisen tärkeää, jos palveluista tai niiden järjestämistavasta ei päästä yhteisymmärrykseen viranomaisen kanssa. Sinulla on oikeus käyttää oman näkemyksesi esittämiseen itsellesi soveltuvaa kommunikaatiokeinoa tai tulkkauspalvelua.  

Muista, että sinulla on oikeus tarkistaa ja pyytää korjausta keskustelun pohjalta laadittuun palvelusuunnitelmaan ennen sen hyväksymistä. Suunnitelmaan kirjatut palvelut tulee myöntää, ellei viranomaisella ole perusteltua syytä toimia toisin. Palvelusuunnitelman puute ei kuitenkaan ole peruste jättää myöntämättä tarvittavia palveluja esimerkiksi kiireellisissä tilanteissa.  

Jos haet jotakin suunnitelmasta poikkeavaa palvelua tai tukitointa, sinun on perusteltava hakemus erityisen hyvin. Olosuhteiden muutos (esimerkiksi toimintakyvyn huonontuminen) on yleensä sellainen perustelu, joka selittää poikkeamisen suunnitelmasta. Palvelusuunnitelmaan kannattaa pyytää päivitystä aina, kun palveluiden ja tukitoimien tarve jostain syystä muuttuu. Palvelun merkitseminen palvelusuunnitelmaasi vahvistaa oikeusturvaasi. 

Palvelusuunnitelma – vanhuspalvelut

Vanhuspalvelulain (980/2012) 16§:n mukainen palvelusuunnitelma

Kunta vastaa siitä, että iäkkäälle henkilölle laaditaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu suunnitelma (palvelusuunnitelma). Suunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun iäkkään henkilön palveluntarve on selvitetty, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta.

Palvelusuunnitelmassa on määriteltävä iäkkään henkilön toimintakykyä koskevan arvion perusteella, millainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus tarvitaan hänen hyvinvointinsa, terveytensä, toimintakykynsä ja itsenäisen suoriutumisensa tukemiseksi sekä hänen hyvän hoitonsa turvaamiseksi. Iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa on neuvoteltava vaihtoehdoista kokonaisuuden muodostamiseksi. Iäkkään henkilön näkemykset vaihtoehdoista on kirjattava suunnitelmaan.

Palvelusuunnitelma on tarkistettava ilman aiheetonta viivytystä aina silloin, kun iäkkään henkilön toimintakyvyssä tapahtuu hänen palveluntarpeeseensa vaikuttavia olennaisia muutoksia.

Toimeentulotuen suunnitelma

Toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 10§:n 2 momentin mukainen suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi

Toimeentulotuen perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työ- ja elinkeinoviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.

Kansaneläkelaitoksen tulee tiedottaa hakijalle kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ja ohjata tämä kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee myös välittömästi toimittaa kunnan sosiaalitoimelle tiedoksi perusosan alentamista koskeva päätös ja ilmoittaa tästä hakijalle.

Tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma

Potilaslain (785/1992) 4 a § mukainen tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma

Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä taikka hänen laillisen edustajansa kanssa. Suunnitelman sisällöstä ja asiaan osallisista on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

Vasu -varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatuslain (540/2018) 23§:n mukainen varhaiskasvatussuunnitelma

Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen.


Kysy lisää

järjestösuunnittelija

Piia Jolla

040 092 1574

järjestösuunnittelija

Merja Partanen

040 575 3022

järjestösuunnittelija

Jari Turku

040 088 4372