Jooga on kehoa ja mieltä huoltava laji. Harjoitukset tehdään oman hengityksen tahtiin omia tuntemuksia kuunnellen.

Tyttö ja poika istuvat sillmät kiinni ja venyttävät käsiä ylöspän. Molemmilla on päällä musta t-paita. Tunnelma on rauhallinen.
Kuva: Joogaaminen oli Helmin mielestä luontevaa ja helppoa. Mukana kokeilutunnilla oli myös pikkuveli Onni (oik.).

CP-liitto järjesti tuolijoogan kokeilutunnin. Ohjattuun tuntiin osallistui ensikertalaisena 13-vuotias Helmi Saxberg, jolle jooga oli uusi ja erilainen laji. Helmi liikkuu monipuolisesti, koulumatkat taittuvat pyörätuolilla kelaten ja uima-altaassa menee usein huomaamatta tunti tai kaksi. Showtanssia hän on harrastanut kahdeksan vuotta. Rohkeana liikkujana ja helposti innostuvana ihmisenä Helmi suostui heti kokeilemaan joogaa.

Jooga on hyvä liikuntamuoto kehonhuoltoon. Hyvinvoinnin lisääminen, mielen rauhoittuminen ja kehon liikkuvuuden ylläpitäminen ovat vahvasti läsnä harjoituksessa. Liikkuvuuden ylläpitäminen on tärkeää etenkin pyörätuolilla liikkuville ja paljon istuville ihmisille, koska lihakset puutuvat, ja jooga vetristää lihaksia erityisen hyvin.

Kokeilutunti aloitettiin hiljentymällä ja kuuntelemalla oman hengityksen rytmiä. Hiljentymisen jälkeen jatkettiin aurinkotervehdyksellä ja kissa-asennoilla. Taustalla soi harmoninen musiikki.

Joogassa liike tehdään oman hengityksen tahdissa ja keho pystyy hyödyntämään venytyksen räätälöidysti hyödykseen, kertoo joogaohjaaja Heidi Viheriälä. ”Liikkeeseen yhdistettynä hengitys on silta mielen ja ruumiin välissä. Hengityksen avulla voi tietoisesti joko lisätä tai vähentää stressiä” hän kuvailee.

Viheriälä on harvoja tuolijoogaan suuntautuneita ohjaajia Suomessa ja tiettävästi myös ainoa, joka on itsekin vammautunut. Hän kouluttautui joogaohjaajaksi saatuaan aivoinfarktin 15 vuotta sitten. Tuolijooga sopii Viheriälän mukaan ihan kaikille, myös vaikeasti vammaisille. ”Vaikka mitään lihasta ei pystysi liikuttamaan, jo pelkkä liikkeen ajatteleminen aktivoi aivoja”, hän kertoo.

Kokeilutunnin jälkeen tunnelma oli seesteinen ja rauhallinen. Tunnin aikana keskityttiin selkärangan liikkuvuuden lisäämiseen, jalkojen lihasten rentouttamiseen ja tilan luomiseen kehossa. Rennoksi olonsa tunsi myös Helmi.

”Tuolijoogaa oli hauska kokeilla, liikkeitä tehdessä ei tullut mietittyä mitään”, hän toteaa. ”Harjoituksen jälkeen oli rentoutunut olo, liikkeet sai tehdä rauhallisesti omaan tahtiin.” Helmin mielestä hengityksen ja liikkeen yhdistäminen oli luontevaa ja helppoa. Jos tulee mahdollisuus, hän voisi kokeilla lajia uudestaan, ja suosittelee myös muita rohkeasti kokeilemaan sitä.

TEKSTI: ANU PATRIKKA, KUVA: SAIJA KIVIMÄKI

Yleistä:

  • Tuolijoogassa tehdään yksinkertaisia joogaliikkeitä istuen.
  • Kaikki liikkeet tehdään omien tuntemusten mukaan soveltaen ja oman kehon viestejä kuunnellen.
  • Ohjattuja joogatunteja järjestävät useat kuntokeskukset, joogasalit, seurat ja kansalaisopistot. Myös kuntien liikuntatoimesta voi kysyä mahdollisista tuolijoogaryhmistä.
  • Lisätietoja: joogaliitto.fi, taiansana.fi

Plussat

  • Rentouttaa mieltä
  • Vahvistaa kehoa
  • Voi soveltaa toimintakyvyn mukaan

Miinukset:

  • Liikkeen ja hengityksen yhdistäminen voi alussa tuntua vaikealta
  • Tuolijoogaohjaajia ja -ryhmiä on vain vähän, sopivan ryhmän löytäminen voi olla vaikeaa

Kysy lisää

suunnittelija (liikuntatoiminta)

Anu Patrikka

044 353 3404