Sivu on päivitetty 28.5.2026.
Mitä palvelu on ja kenelle se on tarkoitettu
Uudessa vammaispalvelulaissa aiempi kuljetuspalvelu on nimellä liikkumisen tuki. Se on monimuotoisempi ja alueellisesti kattavampi palvelu, jossa perinteinen kuljetuspalvelu on yksi järjestämistavoista.
Sinulla on oikeus liikkumisen tukeen, mikäli kuulut vammaispalvelulain piiriin ja sinulla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa etkä pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia, voit hakea liikkumisen tukea vammaispalveluna.
Liikkumisen tukea myönnetään
- työ- ja opiskelumatkoihin
- työllistymistä tukevan toiminnan, työtoiminnan matkoihin
- muun tavanomaisen elämän matkoihin
- muiden vammaispalvelujen, kuten valmennuksen, erityisen osallisuuden tuen, tuetun päätöksenteon, vaativan moniammatillisen tuen ja lyhytaikaisen huolenpidon matkoihin.
Työhön, opiskeluun, työllistymistä tukevaan toimintaan ja vammaispalveluihin liittyviä matkoja myönnetään tarvittava määrä. Opiskelumatkat järjestetään vammaispalveluna toisen asteen opinnoista alkaen, sitä ennen niistä vastaa opetustoimi.
Muun tavanomaisen elämän matkoihin (ns. asiointimatkat) sinulla on oikeus on saada liikkumisen tukea vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, ellet itse hae pienempää määrää.
Voit tehdä asiointimatkoja oman asuinkuntasi alueella, oman asuinkuntasi ja toiminnallisten lähikuntien välillä sekä oman asuinkuntasi ja oman elämän kannalta merkittävien kuntien välillä. Toiminnallisella lähikunnalla tarkoitetaan lähintä mahdollista kuntaa, josta tarvitsemasi palvelu on saatavissa. Oman elämän kannalta merkittävällä kunnalla tarkoitetaan kuntaa, jossa sinulla on tarve käydä toistuvasti perhe- tai ystävyyssuhteen, vapaa-ajan asunnon tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Liikkumisen tukea ei ole tarkoitettu terveydenhuoltoon liittyviin matkoihin, kuten lääkäri- tai terapiakäynteihin. Tähän tarkoitukseen käytetään Kelan korvaamia taksimatkoja.
Neurologisissa vammoissa, kuten cp-vamma, mmc tai hydrokefalia, erityisiä liikkumisvaikeuksia aiheuttavat esimerkiksi liiketoimintojen rajoitukset, kuten poikkeavat liikemallit tai lihasjäykkyys. Julkisten liikennevälineiden käyttöön voivat vaikuttaa myös tasapainovaikeudet, kipuun, jaksamiseen tai kommunikaatioon liittyvät rajoitteet, suolen tai rakon toimintahäiriöt sekä näkemiseen, hahmottamiseen tai muistamiseen liittyvät vaikeudet.
Hakiessasi vammaispalvelua on myös osoitettava, että ensisijaiset palvelut (esimerkiksi sosiaalihuolto-, terveydenhuolto-, varhaiskasvatus- tai perusopetuslain mukaiset liikkumisen palvelut) ole sinulle sopivia ja riittäviä.
Uutta oikeuskäytäntöä:
Turun HAO, toiminnallinen lähikunta (2026)
Miten palvelu toteutetaan
Liikkumisen tuki voidaan toteuttaa yhdellä tai useammalla seuraavista tavoista:
1) kuljetuspalveluna
2) henkilökohtaisen avun avulla
3) saattajan avulla
4) antamalla vammaispalvelulain 32 §:ssä tarkoitettuna taloudellisena tukena henkilön käyttöön auto tai muu hänelle soveltuva kulkuneuvo
5) myöntämällä auton tai muun kulkuneuvon hankintaan vammaispalvelulain 32 §:ssä tarkoitettua taloudellista tukea
6) muulla soveltuvalla tavalla.
Hyvinvointialueella on oltava toteuttamistavoista käytössä ainakin henkilökohtainen apu sekä kuljetuspalvelu ja siihen tarvittaessa liitettävä saattajan apu tai tuki.
Lisäksi se voi harkintansa mukaan antaa käyttöösi auton tai muun kulkuneuvon taikka myöntää auton tai muun kulkuneuvon hankintaan tukea, jos liikkumisen tuen tarpeesi on runsasta. Tällöin sinulla on oikeus lisäksi saada muuta liikkumisen tukea vähintään 24 yhdensuuntaista matkaa vuodessa, ellet hae tätä pienempää määrää matkoja.
Lisäksi hyvinvointialue voi hakemuksestasi
- toteuttaa liikkumisen tuen joko kokonaan tai osittain siten, että sen määrä perustuu matkojen määrän sijaan euromäärään tai kilometri- ja euromäärään (sinulla on tarvittaessa oikeus siirtyä takaisin matkojen määrään perustuvaan liikkumisen tukeen)
- päättää liikkumisen tuen jaksottamisesta korkeintaan yhden vuoden ajalle.
Hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että oikeutesi liikkumisen tukeen toteutuu toteuttamistavasta riippumatta.
Jos liikkumisen tuki järjestetään 1. kohdassa tarkoitettuna kuljetuspalveluna, siitä peritään enintään julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muun siihen verrattavan kohtuullinen maksu. Kuljetuspalvelumatkoja voidaan yhdistellä toteutettavaksi samalla kulkuvälineellä, jollei siitä aiheudu matkustusajan kohtuutonta pitenemistä tai muuta kohtuutonta haittaa vammaiselle henkilölle.
Uutta oikeuskäytäntöä:
Helsingin HAO, matkan omavastuu (2025)
Miten palvelua haetaan
Liikkumisen tukea haetaan hyvinvointialueelta.
Voit jättää hakemuksen hyvinvointialueesi sähköisen asiointipalvelun kautta tai hyvinvointialueen verkkosivuilta tulostettavalla hakulomakkeella, jonka postitat kotikuntasi tai asuinalueesi mukaan määräytyvään vammaissosiaalityön toimistoon. Löydät hakuohjeet ja yhteystiedot verkosta esimerkiksi asiasanoilla [hyvinvointialueen nimi] + liikkumisen tuki.
Useimmilla hyvinvointialueilla on käytössään alueellisia ja/tai paikallisia neuvontapisteitä, jonne voi soittaa tai joissa voi asioida kasvokkain.
Jos haet liikkumisen tukea ensimmäistä kertaa tai muutosta voimassa olevaan palveluun toimintakykysi muutosten perusteella, liitä hakemukseesi tarvittaessa vammaispalveluiden piiriin kuulumisen osoittava laaja lääkärinlausunto tai muu terveydenhuollon selvitys toimintakykysi rajoitteista. Jotkut hyvinvointialueet, kuten Helsinki, käyttävät määrämuotoista, kuljetuspalvelun hakemista varten kirjoitettua lääkärinlausuntomallia.
Jos olet entuudestaan vammais- tai sosiaalipalvelujen käyttäjä, hyvinvointialueella on asiakkuutesi perusteella tietoa toimintakyvystäsi. Muista tarkistaa sosiaalityön toimipisteestä, että niihin sisältyy riittävät tiedot liikkumisen tukeen oikeuttavien toiminnallisten vaikeuksien toteamiseksi.
Arvioi palvelutarpeesi
Seuraavat kysymykset auttavat sinua arvioimaan, olisiko sinulla oikeus vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen saamiseen:
- Onko liikkumisesi kävellen sujuvaa ja kivutonta? Millaisia fyysisiä liikkumisvaikeuksia sinulla on?
- Miten pitkiä matkoja tosiasiassa pystyisit liikkumaan joko apuvälinettä käyttäen tai ilman sitä? Kykenetkö liikkumaan vain hyvin lyhyitä matkoja?
- Ovatko joukkoliikenteelle tyypilliset toimintamallit sinulle fyysisesti kuormittavia? Pystytkö lukemaan aikatauluja tai opasteita, hahmottamaan ympäristöä ja tarvittaessa kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa? Pääsetkö pysäkille, pystytkö odottamaan pidempiä aikoja, saatko pysäytettyä oikean liikennevälineen, pääsetkö nousemaan siihen ja menemään istumapaikalle? Havaitsetko, missä olet ja missä pitää jäädä pois?
- Mikä merkitys ympäristötekijöillä, kuten pimeys, liukkaus, lumi tai asuinympäristön hankalat olosuhteet, on liikkumiskyvyllesi?
- Onko sinulla maha-suolialueen ongelmia tai suolen ja rakon toiminnan ongelmia, jotka rajoittavat liikkumistasi?
- Onko sinulla mielialan, keskittymisen, ajanhallinnan tai havaitsemisen ongelmia, jotka vaikeuttavat liikkumistasi?
Seuraavat kysymykset auttavat sinua arvioimaan, kuinka paljon matkoja ja millä tavalla järjestettyä palvelua tarvitset:
- Mihin tarvitsisit liikkumisen tukea – säännölliseen asiointiin, harrastuksiin tai osallistumiseen, ajoittain ystävien luokse menemiseen?
- Tarvitsetko avustajan tai kuljettajan erityistä avustamista kuljetuspalvelun yhteydessä ennen matkaa, matkan aikana tai perillä kohteessa
- Onko sinulla terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä erityistarpeita liikkumisen tuen järjestämistavalle – invataksi, tuttutaksi tai yksinkulkuoikeus. Myös lääkärin on syytä ottaa kantaa näihin tarpeisiin.
Jos kysymys on lapsen hakemuksesta:
- Pystyisikö saman ikäinen lapsi liikkumaan vastaavat matkat itsenäisesti yleisillä kulkuneuvoilla, pyörällä tai kävellen?
- Ovatko kehitysvaihetta tukevat harrastukset tai vertaistapaamiset ajankohtaisia
Kysy lisää
asiantuntija (sosiaalinen valmennus, sosiaaliohjaus ja -neuvonta)
Elisa Kaartinen
