Kuljetuspalvelu ja liikkumisen tuki

Kuljetuspalvelu

Tällä hetkellä kuljetuspalvelu tarkoittaa, että omalla lähialueella saa tehdä kuukauden aikana vähintään 18 yhdensuuntaista vapaa-aikaan tai asiointiin liittyvää yhdensuuntaista matkaa. Yksilölliset tarpeet, esimerkiksi aktiivinen harrastus, voivat olla peruste lisämatkoille.

Liikkumisalueena on tällöin oma asuinkunta ja naapurikunnat noin 50 kilometrin säteellä. Jotkut kunnat sallivat kuljetuspalvelun käyttämisen myös kesämökki- tai muilla tärkeillä paikkakunnilla, vaikka ne eivät olisi naapurikuntia.

Maksat matkasta ainoastaan julkisen bussilipun verran, vaikka tekisit sen taksilla tai invataksilla. Palveluun voi kuulua, että saattaja tai avustaja saa matkustaa kanssasi maksutta.

Myös päivittäiset opiskelu- tai työmatkat voivat kuulua palvelun piiriin. Opiskelumatkat järjestetään vammaispalveluna toisen asteen opinnoista alkaen, sitä ennen niistä vastaa opetustoimi.

Kuljetuspalvelu järjestetään kunnan päättämällä tavalla esimerkiksi taksikuljetuksina, kutsutaksikuljetuksina, palvelulinjoja käyttäen tai matkojenyhdistelykeskusten avulla. Kunnalla on oikeus ratkaista järjestämistapa, kunhan se on sellainen, jota pystyt käyttämään.

Liikkumisen tuki

Liikkumista tukevia palveluja järjestetään myös sosiaalihuoltolain nojalla ja osittain kehitysvammalain perusteella.

Vammaispalvelulain uudistuksessa on kaavailtu kuljetuspalvelun korvaamista liikkumisen tuen palveluilla. Lakiuudistuksen voimaantulosta ei toistaiseksi ole tietoa.

Uudistusta koskeva HE 159/2018 on kokonaisuudessaan luettavissa Finlex-palvelussa. Esityksen yksityiskohtaisten perustelujen erityispalveluja käsittelevässä luvussa 2. on mahdollista tutustua liikkumisen tuen (16 §) ja kuljetuspalvelujen toteuttamisen (17 §) tavoitteisiin ja tarkoitukseen. Esitys on parhaillaan (keväällä 2021) laajalla lausuntokierroksella.

Kenelle kuljetuspalvelu myönnetään

Kuljetuspalvelua myönnetään, jos liikkumisessa on erityisiä vaikeuksia ja julkisen liikenteen käyttö olisi vamman tai sairauden vuoksi kohtuuttoman vaikeaa.

Neurologisissa vammoissa, kuten cp-vamma, mmc tai hydrokefalia, erityisiä liikkumisvaikeuksia aiheuttavat esimerkiksi liiketoimintojen rajoitukset, kuten poikkeavat liikemallit tai lihasjäykkyys. Julkisten liikennevälineiden käyttöön voivat kuitenkin vaikuttaa myös tasapainovaikeudet, kipuun, jaksamiseen tai kommunikaatioon liittyvät rajoitteet, suolen tai rakon toimintahäiriöt sekä näkemiseen tai hahmottamiseen liittyvät vaikeudet.

Vaikeavammaisuus arvioidaan lääkärintodistuksen ja mahdollisten muiden lisäselvitysten pohjalta. Joissain tilanteissa arviointia täydennetään fysioterapeutin kanssa tehtävän koematkan tai vammaispalvelun sosiaalityöntekijän kotikäynnin avulla.

Kuljetuspalveluissa ei ole ikärajaa. Korkein hallinto-oikeus on linjannut, että vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja järjestettäessä vaikeavammainen lapsi oli erityisen tuen tarpeessa nuoren ikänsä ja vaikeavammaisuutensa vuoksi. Jos hän ei vammansa vuoksi pysty käyttämään julkista liikennettä ikätasonsa mukaisella tavalla, hän on oikeutettu kuljetuspalveluun esimerkiksi päästäkseen omaa kehitysvaihettaan tukeviin harrastuksiin tai kauempana järjestettäviin vertaistapaamisiin.

Miten kuljetuspalvelua haetaan

Kuljetuspalvelua on aina erikseen haettava, vaikka sen myöntäminen olisi alustavasti kirjattu palvelusuunnitelmaan. Hakemus voi olla vapaamuotoinen tai kunnan valmiille hakemuspohjalle laadittu (sähköinen tai postitettava paperilomake).

Liitteeksi tarvitset C- tai B-lääkärinlausunnon. Jotkut kunnat käyttävät määrämuotoista, kuljetuspalvelun hakemista varten kirjoitettua lääkärinlausuntomallia. Jos vammaispalvelulla on entuudestaan tietoja toimintakyvystäsi, muista tarkistaa, että niihin sisältyy riittävät tiedot kuljetuspalveluun oikeuttavan vaikeavammaisuuden toteamiseksi.

Seuraavat kysymykset auttavat sinua arvioimaan, olisiko sinulla oikeus kuljetuspalvelun saamiseen:

  • Onko liikkumisesi kävellen sujuvaa ja kivutonta? Millaisia fyysisiä liikkumisvaikeuksia sinulla on?
  • Miten pitkiä matkoja tosiasiassa pystyisit liikkumaan joko apuvälinettä käyttäen tai ilman sitä? Kykenetkö liikkumaan vain hyvin lyhyitä matkoja?
  • Ovatko joukkoliikenteelle tyypilliset toimintamallit sinulle fyysisesti kuormittavia? Pystytkö lukemaan aikatauluja tai opasteita, hahmottamaan ympäristöä ja tarvittaessa kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa? Pääsetkö pysäkille, pystytkö odottamaan pidempiä aikoja, saatko pysäytettyä oikean liikennevälineen, pääsetkö nousemaan siihen ja menemään istumapaikalle? Havaitsetko, missä olet ja missä pitää jäädä pois?
  • Mikä merkitys ympäristötekijöillä, kuten pimeys, liukkaus, lumi tai asuinympäristön hankalat olosuhteet, on liikkumiskyvyllesi?
  • Onko sinulla maha-suolialueen ongelmia tai suolen ja rakon toiminnan ongelmia, jotka rajoittavat liikkumistasi?
  • Onko sinulla mielialan, keskittymisen, ajanhallinnan tai havaitsemisen ongelmia, jotka vaikeuttavat liikkumistasi?

Seuraavat kysymykset auttavat sinua arvioimaan, kuinka paljon matkoja ja millä tavalla järjestettyä palvelua tarvitset:

  • Mihin tarvitsisit kuljetuspalvelua – säännölliseen asiointiin, harrastuksiin tai osallistumiseen, ajoittain ystävien luokse menemiseen?
  • Tarvitsetko avustajan tai kuljettajan erityistä avustamista kuljetuspalvelun yhteydessä ennen matkaa, matkan aikana tai perillä kohteessa
  • Onko sinulla terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä erityistarpeita järjestämistavalle – invataksi, tuttutaksi tai yksinkulkuoikeus. Myös lääkärin on syytä ottaa kantaa näihin tarpeisiin.

Jos kysymys on lapsen hakemuksesta:

  • Pystyisikö saman ikäinen lapsi liikkumaan vastaavat matkat itsenäisesti yleisillä kulkuneuvoilla, pyörällä tai kävellen?
  • Ovatko kehitysvaihetta tukevat harrastukset tai vertaistapaamiset ajankohtaisia

Nämä asiat kannattaa ottaa esiin jo palvelusuunnitelmaa laadittaessa.

Kuljetuspalvelumatkoja ei ole tarkoitettu terveydenhuoltoon liittyviin matkoihin, kuten lääkäri- tai terapiakäynteihin. Tähän tarkoitukseen käytetään Kelan korvaamia taksimatkoja. Näiden matkojen omavastuu on 25 euroa yhdensuuntaista matkaa kohti. Myös alle 25 euroa maksava matka kerryttää vuotuista omavastuukattoa (300 euroa). Kun katto on täynnä, Kela korvaa matkat kokonaan vuoden loppuun asti.


Kysy lisää

järjestösuunnittelija

Piia Jolla

040 092 1574

järjestösuunnittelija

Merja Partanen

040 575 3022

järjestösuunnittelija

Jari Turku

040 088 4372