Vaativa lääkinnällinen kuntoutus (Kela)

Mitä palvelu on ja kenelle se on tarkoitettu

Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on, että pystyt johonkin sinulle tärkeään ja arkeesi liittyvään tekemiseen nykyistä paremmin. Tavoitteena voi olla myös saavutetun toimintakyvyn säilyttäminen, sekundaaristen toimintarajoitteiden ehkäiseminen tai toimintakyvyn heikkenemisen hidastaminen.

Kuntoutus on maksutonta.

Voit saada vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, jos olet alle 65-vuotias ja

• sinulla on sairauden tai vamman vuoksi huomattavia vaikeuksia selviytyä tavanomaisista arjen tilanteista
• kuntoutustarpeesi kestää vähintään vuoden
• kuntoutuksen tavoitteena on toimintakykysi vahvistaminen arjessa
• et ole julkisessa laitoshoidossa.

Kuntoutuksen myöntämistä ei siis ratkaise pelkästään diagnoosi tai vamman vaikeusaste. Olennaista on, miten sairaus tai vamma vaikuttaa toimintakykyysi ja arkeesi ja millaista kuntoutusta tarvitset näiden vaikeuksien vuoksi.

Miten palvelu toteutetaan

Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti tavoitteidesi ja toimintakykysi perusteella. Sen lähtökohtana ovat konkreettiset arjen tavoitteet. Ne voivat olla esimerkiksi liikkumisen, kommunikoinnin, päivittäisten toimintojen, opiskelussa tai työssä toimimisen tai muun osallistumisen tukeminen. Kuntoutuksessa etsitään keinoja, joita voit hyödyntää omassa arjessasi.

Kuntoutuksesi sisältö perustuu julkisessa terveydenhuollossa laadittuun kuntoutussuunnitelmaan. Hoitava lääkäri laatii suunnitelman yhdessä sinun kanssasi yleensä 1–3 vuodeksi. Siinä kuvataan toimintakykysi, kuntoutuksen tarve ja tavoitteet sekä suositellaan tarvitsemaasi kuntoutusta.

Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ovat seuraavat toimenpiteet:

Yksilöllistä suunnittelua ja erityisasiantuntemusta vaativat terapiat:

• fysioterapia eri muotoineen
• toimintaterapia eri muotoineen
• puheterapia
• psykoterapia
• kuvataidepsykoterapia
• musiikkiterapia
• neurologinen kuntoutus
• perheterapia

Moniammatillinen yksilökuntoutus (10, 15 tai 20 vuorokautta) eli ns. laitoskuntoutus seuraavilla palvelulinjoilla:

• kuulonäkövammapalvelu
• näkövammapalvelu
• neurologisten sairauksien palvelu
• selkäydinvammapalvelu
• tule-, reuma ja yleissairauksien palvelu,

Kuntoutusjaksoa voit hakea esimerkiksi siinä tilanteessa, että jaksamisesi ei riitä tarvittavaan intensiiviseen yksilöterapiaan, vaikka itsenäinen toimintakykysi kuten kävelykyky, on vaarassa heikentyä.

Kuntoutusjakso on mahdollinen myös silloin, kun elämäntilanteesi vaikeuttaa arjessa selviytymistä ilman laajempaa tukea tai kuntoutuksen tavoitteita ei voida saavuttaa pelkästään terapian avulla. Moniammatillinen yksilökuntoutus ei ole kertaluonteinen palvelu, vaan sitä myönnetään tilanteesi ja tarpeidesi mukaan toimintakyvyn muuttuessa. Jos tarvitset kuntoutusjaksoa toistuvasti, tulee jokaisella kokonaisuudella olla selkeä tavoite, pelkkä vertaistuen tarve ei riitä myöntämisperusteeksi,

Kuntoutuskurssit eri sairausryhmille:

Lasten ja nuorten perhekurssit

• Harvinaissairaiden lasten kurssi
• Kehityksellisen kielihäiriön kurssi
• Neurologisen kehityksen häiriöt
• kehitysvamma, monimuotoinen kehityshäiriö tai monivamma
• CP-oireyhtymä tai muu synnynnäinen liikuntavamma
• Downin oireyhtymä
• ADHD
• Autismikurssi
• Lasten reumakurssi
• Lasten diabeteskurssi

Pari- tai yksilökurssit

• Syöpäkurssit
• Omaishoitajan kurssit
• Parkinson-kurssi
• ALS-kurssi
• Elinsiirron saaneen kurssi (aikuisille)
• Dystoniakurssi (aikuisille)
• Ataksiasairaudet-kurssi (aikuisille)

Jos haet Kelan kustantamaa kuntoutusta, perehdy myös kyseistä kuntoutusmuotoa koskeviin etuusohjeisiin ja kuntoutussuunnitelman laatimista koskeviin ohjeisiin.

Miten palvelua haetaan

Varaa lääkäriaika julkisen terveydenhuollon yksikköön. Kerro lääkärille oireistasi ja niiden mahdollisista muutoksista. Kuvaa mahdollisten oireidesi lisäksi, millaisia vaikeuksia sinulla on arjessasi. Kerro myös, millaista apua tarvitset eri toiminnoissasi ja millaisia apuvälineitä on käytössäsi. Kuvaile tarvittaessa, mitä selviytyminen kotona sekä muissa toimintaympäristöissä vaatii sinulta tällä hetkellä. Onko jokin muuttunut? Jaksatko sinä arkeasi?

Näin autat kuntoutussuunnitelmaasi laativaa lääkäriä tunnistamaan tilanteesi kokonaisvaltaisemmin ja löytämään ne kuntoutusmuodot, jotka sinua parhaiten auttaisivat.

Kuntoutussuunnitelmassa olisi hyvä kuvata diagnoosin sijasta toimintakyvyn kokonaisuus. Kela edellyttää kokonaisvaltaista ja yksilöllistä arviointia, ja suunnitelma laaditaan yleensä 1–3 vuodeksi. Julkinen terveydenhuolto vastaa kuntoutustarpeen arvioinnista, suunnittelusta, seurannasta ja hoidon jatkuvuudesta.

Käytännössä suunnitelmassa kannattaa dokumentoida:

1. Millainen terveydentilasi ja toimintakykysi on?
   Lääkäri arvioi terveydentilasi ja vamman tai sairauden vaikutukset toimintakykyysi. Kliinisessä arviossa huomioidaan tilanteesi mukaan esimerkiksi neurologinen tilanne, liikkuminen ja tasapaino, käsien käyttö, lihasvoima, spastisuus ja nivelten liikkuvuus sekä kipu ja uupumus. Lisäksi arvioidaan tarvittaessa puhetta ja kommunikointia, nielemistä sekä rakon ja suolen toimintaa ja muita sinulle olennaisia terveyteen liittyviä ongelmia.
2. Mitä pystyt tekemään ja missä sinulla on vaikeuksia?
   Tässä sinun oma kuvauksesi arjestasi on tärkeä. Kerro mahdollisimman konkreettisesti, mitkä asiat onnistuvat itsenäisesti ja missä tarvitset apuvälinettä, toisen henkilön apua tai ohjausta. Vaatiiko jokin tekeminen paljon aikaa tai voimia? Mieti esimerkiksi liikkumista ja siirtymisiä, pukeutumista, ruoanlaittoa, asiointia, oman terveyden hoitamista, aikataulujen muistamista, opiskelua, työtä, ihmissuhteita ja vapaa-aikaa. Sinun ei tarvitse pystyä tekemään kaikkea itsenäisesti – myös avustettuna voit osallistua aktiivisesti omaan arkeesi.
3. Mihin tarvitset kuntoutusta?
   Mieti, mitä haluaisit kuntoutuksen avulla pystyä tekemään, tekemään helpommin tai jatkamaan myös tulevaisuudessa. Tavoitteena voi olla uuden taidon oppiminen, mutta yhtä hyvin esimerkiksi nykyisen toimintakyvyn hyödyntäminen, toimivamman tavan löytäminen johonkin arjen tilanteeseen tai ympäristön muuttaminen niin, että pystyt toimimaan siinä paremmin. Tärkeää on, että kuntoutuksen tavoitteet ovat sinulle merkityksellisiä ja liittyvät omaan arkeesi ja elämääsi.
4. Miten ehdotettu kuntoutus auttaisi sinua käytännössä?
   Kuntoutussuunnitelmassa on tärkeää kuvata, miksi esimerkiksi fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta tarvitaan juuri sinun tilanteessasi. Mieti yhdessä ammattilaisten kanssa, mihin arjen vaikeuteen kuntoutuksella pyritään vaikuttamaan ja mitä kuntoutuksen olisi tarkoitus mahdollistaa sinulle. Esimerkiksi pelkkä maininta ”fysioterapiaa toimintakyvyn ylläpitämiseksi” kertoo vähemmän kuin kuvaus siitä, mitä toimintakyvyn säilyminen merkitsee sinun arjessasi.

Useimmiten hyvinvointialueet lähettävät kuntoutussuunnitelmasi suoraan Kelaan, mutta tarkista käytäntö varmuuden vuoksi lääkäriltäsi.

Sinun vastuullasi on täyttää Kelan KU 104 -lomake joko sähköisesti OmaKelassa tai paperilomakkeena ja tavallisena postina.

Kela arvioi hakemuksesi ja tekee päätöksen oikeudestasi kuntoutukseen. Kuntoutus voidaan myöntää aikaisintaan sen kuukauden alusta, jolloin hakemuksesi on saapunut Kelaan.

Lue lisää:

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus, Kelan asiakasohje

Ohjeet kuntoutussuunnitelmaa laativalle lääkärille (Kela)

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen etuusohje (Kela)