Aikuisen vammaistuki

Mikä vammaistuki on ja kenelle se on tarkoitettu

Aikuisen vammaistuki on veroton, Kelan kuukausittain maksama rahallinen etuus. Voit saada vammaistukea, jos olet täyttänyt 16 vuotta, toimintakykysi on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajaksi etkä saa kokoaikaista eläkettä, täyteen työkyvyttömyyteen perustuvaa eläkettä tai kuntoutustukea. Sen sijaan esimerkiksi osa-aikaeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke, osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki eivät estä vammaistuen myöntämistä.

Toimintakyvyn heikentyminen voi tarkoittaa fyysinen, psyykkinen tai sosiaalisen toimintakyvyn heikentymistä. Vammaistuen määrään vaikuttavat vammasta aiheutuvan haitan taso, tarvittavan avun tai ohjauksen ja valvonnan määrä sekä vammaan liittyvät säännölliset erityiskustannukset.

Avulla tarkoitetaan lähinnä toisen henkilön antamaa konkreettista apua, mutta myös apuvälineen käyttöä. Ohjauksella ja valvonnalla tarkoitetaan muun muassa, että toisen henkilön on opastettava, valvottava, muistutettava, patisteltava, oltava tukena tai pidettävä silmällä, että välttämättömät toimet tulevat hoidettua.

Perusvammaistuki

Kun toimintakykysi on alentunut, perusvammaistuen myöntämiseksi riittää, että vamma aiheuttaa lääketieteellisesti määriteltyä olennaista haittaa eli keskivaikeaa toiminnanvajausta. Haitta määritellään esimerkiksi tapaturmavakuutuksen haittaluokituksessa 1–20. Keskivaikea toiminnanvajaus asettuu tässä luokituksessa haittaluokkien 6–10 tasolle.

Esimerkkejä haittaluokkia 6–7 vastaavasta toimintakyvystä:

• Henkilö ei kykene jatkuvaa tarkkuutta ja keskittymistä vaativaan toimintaan.
• Sairauden hoito aiheuttaa rasitusta ja vie päivittäin aikaa ja hoidon laiminlyönti aiheuttaa vaaraa terveydentilalle.
• Henkilöllä on insuliinihoitoinen diabetes, johon liittyy liitännäissairauksia.
• Toiminnon suorittaminen, esimerkiksi itsestä huolehtiminen, vie normaalia enemmän aikaa tai edellyttää apuneuvon käyttämistä.
• Henkilö osaa ainoastaan lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen yksinkertaiset perustaidot. Hän selviytyy itsenäisesti rutiiniongelman ratkaisemisesta, mutta monimutkaisten tehtävien suorittamisessa hän tarvitsee vähäistä ohjausta oudoissa tilanteissa, esimerkiksi voi asioida kaupassa, mutta tarvitsee apua pankki- ja viranomaisasioinnissa

Esimerkkejä haittaluokkia 8–10 vastaavasta toimintakyvystä:

• Jatkuva seisominen tai kävely tuottavat huomattavaa vaikeutta.
• Pidemmillä matkoilla esimerkiksi ulkona liikkuessa tarvitsee apuneuvoa (rollaattori, pyörätuoli) ja selviytyy sen avulla pääasiassa itsenäisesti.
• Kiirehtiminen tuottaa vaikeutta sairausoireiden pahenemisen takia.
• Sairauden hoidon laiminlyönti aiheuttaa vakavaa vaaraa terveydentilalle.
• Lukemisessa ja kirjoittamisessa on vaikeuksia. Henkilö selviytyy mukautetussa opetuksessa.
• Havainto- ja koordinaatiokyvyn sekä kognitiivisten toimintojen laskusta huolimatta pääsääntöisesti on omatoiminen kotioloissa, mutta tarvitsee jossain määrin ohjausta tai järjestelyjä kodin ulkopuolisissa asioissa.
• Rutiiniongelman ratkaisemisessa tarvitsee vähäistä ohjausta esimerkiksi oudoissa tilanteissa.
• Puhe vaikeuksin ymmärrettävää (ilman kuulovammaa). Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa on lähes itsenäinen.

Korotettu vammaistuki

Korotettu vammaistuki voidaan myöntää joko huomattavan haitan, vähintään viikoittain toistuvan avuntarpeen tai sairaudesta tai vammasta aiheutuvien erityiskustannusten perusteella.

Huomattava haitta vastaa tapaturmavakuutuksen haittaluokkia 11–15.

Esimerkkejä haittaluokkia 11–12 vastaavasta toimintakyvystä:

• Kykenee vain hyvin kevyeen tai rajoitettuun toimintaan.
• Voi liikkua vain lyhyitä matkoja kerrallaan apuneuvon turvin.
• Sairauskohtauksia esiintyy hoidosta huolimatta toistuvasti ja oireiden aikana on toimintakyvytön.
• Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaidot ovat puutteellisia.
• Monimutkaisten tehtävien suorittaminen tai koordinaatiota edellyttävät liikesuoritukset ovat vaikeutuneet, minkä takia tarvitsee jossain määrin, esimerkiksi viikoittain, toisen henkilön apua tai ohjausta ja valvontaa itsestä huolehtimisessa ja apua kodin ulkopuolisessa asioinnissa (kauppa, pankki- ja viranomaisasiat).

Esimerkkejä haittaluokkia 13–15 vastaavasta toimintakyvystä:

• Itsestä huolehtimisessa on vaikeuksia.
• Riisuminen ja pukeutuminen ovat huomattavasti vaikeutuneet
• Avun, ohjauksen ja valvonnan tarvetta voi olla jossakin henkilökohtaisessa toiminnassa päivittäin tai monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa, mutta ei päivittäin aikaa vievästi.
• Ei kykene ratkaisemaan rutiiniongelmia tai muistamaan asioita ilman runsasta ohjausta.
• Vaikean havainto- ja koordinaatiokyvyn sekä kognitiivisten toimintojen laskun johdosta tarvitsee ohjausta ja valvontaa jossain määrin henkilökohtaisissa toiminnoissa ja konkreettista avuntarvetta kodin ulkopuolella asioidessa.
• Kommunikaatiossa on välttämätöntä käyttää kuvallista ilmaisua, tulkkiapua, viittomia tai vastaavaa apua.
• Kodin ulkopuoliset asiat jäävät useimmiten omaisten tai edunvalvojan tehtäväksi.
• Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvitsee runsaasti ohjausta esimerkiksi sopimattoman käytöksen tai oma-aloitteisuuden puutteen takia.

Vähintään viikoittain toistuvan avuntarpeen tulee liittyä vähintään yhteen henkilökohtaiseen toimintoon sen ohella, että tarvitset apua tai ohjausta ja valvontaa myös kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella. Henkilökohtaisia toimintoja ovat liikkuminen sisällä tai ulkona, pukeutuminen, peseytyminen, syömineen, wc-toimet, terveydenhoidolliset toimenpiteet ja puheella kommunikointi. Työssä tai opiskelussa tarvitsemasi apu rinnastetaan asiointiin liittyvään avuntarpeeseen.

Avuntarpeeseen lasketaan esimerkiksi seuraavat asiat:

• Sinun on sairautesi tai vammasi vuoksi välttämätöntä käyttää liikkumisessa apuvälineenä rollaattoria tai pyörätuolia
• Sinun on elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi käytettävä sairaanhoidollisia laitteita tai välineitä ja hoitotoimenpiteet ovat aikaa vieviä. Avuntarvetta voidaan tällöin katsoa olevan, vaikka huolehtisit hoidon toteuttamisesta itse (esimerkiksi teet dialyysin kotona itse).
• Joudut käyttämään kommunikoinnissa tai itsesi ilmaisemisessa puhetta korvaavia kommunikaatiomuotoja kuten viittomakieltä, tulkkipalvelua, puhekonetta tai vastaavaa

Korotettuun vammaistukeen voi riittää myös päivittäin toistuva, ajallisesti vähäisempi avuntarve tai perustasoiseen vammaistukeen oikeuttava haitta, jonka ohella sinulle aiheutuu kuukausittain erityiskustannuksia vähintään korotetun tuen verran.

Ylin vammaistuki

Ylin vammaistuki voidaan myöntää vaikean vamman, jokapäiväisen ja aikaa vievän avuntarpeen tai runsaan ja säännöllisen ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella.

Vaikeasti vammaiseksi katsotaan

• Sokea henkilö (näkökenttä alle 10 º tai näöntarkkuus parhaalla lasikorjauksella alle 0.04)
• Liikuntakyvytön henkilö
• Varhaiskuuro henkilö
• Henkilö, jonka toimintakyky vastaa haittaluokkia 16–20

Haittaluokat 16–17

• Henkilö kykenee korkeintaan askartelunluontoiseen toimintaan ajoittain.
• Henkilöllä on konkreettista avun tarvetta monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa aikaa vievästi päivittäin
• Henkilöllä on huomattavassa määrin säännöllistä ohjauksen ja valvonnan tarvetta.
• Kommunikoinnissa, syömisessä ja nielemisessä on huomattavia vaikeuksia.
• Täydellinen sekä rakon että peräsuolen pidätyskyvyttömyys.
• Henkilö ei kykene käyttämään alaraajojaan liikkumiseen.
• Henkilö tarvitsee jatkuvaa ympärivuorokautista perus- ja sairaanhoitoa sekä muuta huolenpitoa esimerkiksi syvän kehitysvammaisuuden tai psykiatrisen sairauden takia.

Haittaluokat 18–20

• Henkilö on päivittäisissä toiminnoissaan lähes täysin riippuvainen toisen henkilön avusta

Avuntarpeen tai ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella ylin vammaistuki myönnetään, jos

• Tarvitset apua päivittäin useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa
• Tarvitset apua päivittäin ja se vie kokonaisuutena paljon auttajan/auttajien aikaa.
• Tarvitset säännöllisesti toisen henkilön ohjausta ja valvontaa huomattavassa määrin. Et pysty huolehtimaan itsestäsi ja selviytymisesi edellyttää päivittäin huomattavaa toisen henkilön suorittamaa ohjausta ja valvontaa 
• Ohjauksen ja valvonnan tarpeesi kohdistuu ainakin jossain määrin henkilökohtaisiin toimintoihin. Voit tarvita sitä esimerkiksi pukeutumisessa, syömisessä, peseytymisessä tai lääkityksestä huolehtimisessa. Jos ohjauksen ja valvonnan tarve kohdistuu vain kotitaloustöihin ja asiointiin, ei ylintä vammaistukea voida myöntää.

Miten vammaistuki toteutetaan

Vammaistuki voidaan yleensä myöntää takautuvasti enintään kuuden kalenterikuukauden ajalta ennen sen hakemista. Alkamisaika harkitaan aina tapauskohtaisesti. Siksi hakemuksessa tai lääkärinlausunnossa on tärkeää tuoda esille ajankohta, jolloin haitta, avuntarve tai ohjauksen ja valvonnan tarve on alkanut.

Perusvammaistuessa on vain yksi määräytymisperuste eli sairaudesta tai vammasta aiheutuva olennainen haitta.

Korotettu vammaistuki voidaan myöntää myös kokonaisharkinnan perusteella eli ottamalla huomioon eri määräytymisperusteiden yhteisvaikutus. Se voidaan myöntää myös silloin, kun sinulla on oikeus perusvammaistukeen (olennainen haitta) ja vähintään kaksi määräytymisperustetta on hyvin lähellä korotetun vammaistuen tasoa eli kaksi alla olevista ehdoista täyttyy:

• lähes huomattava haitta
• lähes viikoittainen avuntarve
• lähes viikoittainen ohjauksen ja valvonnan tarve
• erityiskustannuksia on lähes korotetun tuen verran

Ylin vammaistuki voidaan myöntää kokonaisharkinnan perusteella, kun sinulla on oikeus korotettuun vammaistukeen ja lisäksi vähintään kaksi määräytymisperustetta on
hyvin lähellä ylimmän tuen edellytyksiä, eli kaksi alla olevista ehdoista täyttyy

• haitta on lähellä vaikeavammaisuutta
• lähes päivittäinen aikaa vievä avuntarve monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa
• lähes säännöllinen ja huomattavasti aikaa vievä ohjauksen ja valvonnan tarve

Huomaa myös, että sinulle voidaan maksaa ylintä vammaistukea eläkkeen lepäämään jättämisen ajalta, mikäli olet

• jättänyt lepäämään työkyvyttömyyseläkkeesi, kuntoutustukesi, työuraeläkkeesi tai työkyvyttömyyden vuoksi maksussa olleen takuueläkkeesi
  ja
• saanut eläkettä saavan hoitotukea välittömästi ennen lepäämään jättämistä

Miten vammaistukea haetaan

Aikuisen vammaistukea haetaan lomakkeella EV 256 eli samalla lomakkeella, kuin eläkettä saavan hoitotukea. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto C, joka ei saa olla puolta vuotta vanhempi. B-lausunto riittää, jos siinä on vammaistuen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Lääkärinlausunnossa pitäisi olla myös vamman aiheuttamaa haitta-astetta kuvaava tieto ja mahdollinen haittaluokka.

Tee ensin huolellinen ja tarkka hakemus ja toimita kopio siitä lääkärille lausunnon kirjoittamista varten. Pyydä, että lääkäri merkitsee lausuntoonsa diagnoosin, liitännäisoireet ja näistä aiheutuvan lääketieteellisesti arvioidun haitan, joka kuvaa toiminnanvajavuuden laatua ja niitä rajoituksia, joita sairaudesta tai vammasta aiheutuu.

Voit kertoa lääkärille myös esimerkiksi henkisestä kuormittumisestasi, ahdistuksestasi, unettomuudestasi tai mahdollisesti sinua traumatisoivista kokemuksista. Niiden vaikutus ja merkitys on joissain tilanteissa mahdollista arvioida lääketieteellisestä näkökulmasta ja ottaa huomioon vammaistuen tasossa.

Kun käsittelijä ratkaisee, minkä tasoisena vammaistuki sinulle myönnetään, hän tarkastelee seuraavia asioita:

• lääkärinlausunnossa kerrottuja tietoja sairauden laadusta/vamman vaikeustasosta
• omaa kuvaustasi vaikeuksista ja avuntarpeesta
• asumisolosuhteitasi, esimerkiksi asunnon ja sen ympäristön esteettömyys/esteellisyys, portaat, hankalat julkiset ympäristöt, etäisyydet ja kulkuyhteydet kauppaan, kouluun tai töihin, julkisen liikenteen palvelut tai niiden puuttuminen
• muita olosuhteitasi, esimerkiksi asutko yksin vai perheenjäsenten kanssa

Ota itsellesi kopio hakemuksesta sekä lääkärinlausunnosta arkistointia varten – niistä saattaa olla hyötyä tehtäessä mahdollista jatkohakemusta.

Ohjeita lomakkeen EV 256 täyttämiseen

Kohta 3.

Muista ilmoittaa hakevasi 16 vuotta täyttäneen vammaistukea

Elämäntilanteeseen merkitset, oletko töissä vai opiskeletko. Tämä tieto on tärkeä, koska se antaa ratkaisijalle alustavaa tietoa erilaisista toimintaympäristöistäsi ja toimintakykyysi kohdistuvista vaateista.

Kohta 5. Mitkä sairaudet tai vammat vaikeuttavat arkipäivääsi

Tähän kannattaa laittaa kaikki olemassa olevat sairaudet ja diagnoosit, jotka vaikuttavat elämääsi tavalla tai toisella. Aloita siitä sairaudesta tai vammasta, jota itse pidät toimintakykysi kannalta merkittävimpänä. Mainitse myös kaikki toimintakykyysi vaikuttavat liitännäisoireet.

Kohtaan ”Milloin toimintakykysi heikentyminen on alkanut” voit merkitä mistä alkaen avuntarve on lisääntynyt verrattuna aiempaan tai toimintakykysi on muuten huonontunut. Asiaa kysytään siksi, että vammaistuki voidaan myöntää enintään kuusi (6) kuukautta takautuvasti, mikäli edellytykset täyttyvät. Muutoin tuki myönnetään hakemuskuukauden alusta.

Kohta 6. Avun, ohjauksen ja valvonnan tarve (tärkein osa hakemusta)

Hakemuksessa oleva tila on varsin pieni, mutta hakulomakkeen kohtaan 9. voi kirjoittaa lisätietoja. Merkitse tällöin, mihin hakemuksen kohtaan viittaat. Jos lomakkeessa oleva tila ei riitä, kirjaa asiat erilliselle liitteelle. Muista merkitä liitteeseen nimesi ja syntymäaikasi.

Selkeä avuntarve tarkoittaa, että toisen ihmisen on autettava sinua konkreettisesti jossain toiminnossa, josta suoriudu. Joskus omaa toiminnallista vaikeuttaan on kuitenkin vaikea mieltää avuntarpeeksi.

Ota huomioon, että avuntarvetta tarkoittavat myös seuraavat tilanteet:

• suoriudut kyllä pakon edessä ilman apua, mutta toimiminen on hidasta, työlästä tai rajoittunutta tai tuottaa kipua
• sinun on vaikea suunnitella asiakokonaisuuksia ja päästä niissä alkuun ilman toisen ihmisen apua
• tarvitset suoriutumiseen apuvälineen, esimerkiksi rollaattorin, pyörätuolin
• joudut käyttämään arjessasi sairaanhoidollisia laitteita tai välineitä (esimerkiksi erilaiset dialyysilaitteet)
• tarvitset puhetta korvaavia kommunikaatiomuotoja, kuten tulkkipalvelua, puhelaitetta, kuvakansiota tai viittomakieltä

Kohta 7. Avun saaminen

Avun tarkkaa tuntimäärää on usein vaikea arvioida. Sitä kannattaa seurata ja pitää kirjaa esimerkiksi viikon ajan.

Kohtaan ’Mistä alkaen olet apua saanut / milloin avuntarpeesi on lisääntynyt?’ kannattaa yrittää arvioida, mistä alkaen avuntarve on ollut tässä hakemuksessa kuvatulla tasolla. Tarkista myös, miten tämä ajankohta suhteutuu lomakkeen kohtaan ’Milloin toimintakykysi heikentyminen on alkanut?’

Lue lisää

Aikuisten vammaistuen etuusohje (Kela)

Vammaistuen haku, määrä ja maksaminen (Kela)