Ravitsemuksen haasteita

Vauva syö sormin vesimelonia.

Ravitsemustilan seuranta on erityisen tärkeää lapsilla, joilla on cp-vamma, koska vammaan voi liittyä syömis- ja nielemispulmia. Syöminen voi olla hidasta ja sitä myöden johtaa niukkaan ravinnonsaantiin. Riittävä ja sopiva ravinnonsaanti parantaa elämänlaatua ja antaa voimia arkeen. Toisinpäin ajateltuna vajaaravitsemus lisää infektioherkkyyttä ja huonontaa elämänlaatua.

Alipaino, ummetus ja refluksi ovat esimerkkejä syömiseen liittyvistä haasteista, joita cp-vamman kanssa voidaan kohdata. Näiden lisäksi ravitsemusterapeutin kanssa voidaan keskustella liiallisesta painonnoususta ja letkuravitsemuksesta.

Ummetus

Ummetus on yleisempää ihmisillä, joilla on cp-vamma, kuin muulla väestöllä. Ravitsemuksen näkökulmasta ummetuksen hoito on tärkeää, koska epämiellyttävän olon lisäksi ummetus huonontaa usein ruokahalua. Ummetuksen yleisyys cp-vamman yhteydessä voi liittyä vähäiseen liikkumiseen tai vammaan yleensä. Vähäinen liikkuminen hidastaa suolen toimintaa. Myös niukka syöminen tai juominen voi lisätä ummetusta.

Ummetuksen hoidon kannalta riittävä nesteen ja kuidun saanti on olennaista. Kuitu lisää ulostemassaa ja neste tekee siitä pehmeämpää, jolloin massa liikkuu helpommin suolessa. Kuitulisänä voi käyttää kaupasta saatavia kuitupitoisia leseitä, siemeniä, jauheita. Siemenissä on hyvä huomioida suositusten mukaiset käyttömäärät lapsilla eli yksi ruokalusikallinen päivässä, siemenlajeja vaihdellen. Leseiden käytön voi aloittaa yhdestä teelusikallisesta. Luumuja käytetään yleisesti ummetuksen ehkäisyssä. Luumuja tai luumusosetta voi hyvin käyttää kunhan huomioi, että syö muitakin kuitupitoisia ruokia.

Säännöllinen suolentoiminta tarkoittaa ulostamista päivittäin tai joka toinen päivä. Ulosteen tulisi olla pehmeää. Jos näin ei ole, on syytä kiinnittää huomiota nesteiden ja kuidun saantiin.

Refluksi

Refluksilla tarkoitetaan mahan sisällön nousua ruokatorveen. Lapsilla, joilla on vaikea-asteinen cp-vamma, refluksi johtuu usein siitä, että lapsi on normaalia enemmän makuuasennossa. Tällöin ruokatorven ja mahalaukun välinen sulkijalihas tulehtuu ja paksunee. Mahan sisältö on hapanta ja siksi refluksi on epämiellyttävää. Se voi tuntua polttelevana kipuna rintakehässä ja aiheuttaa itkuisuutta ruokailujen jälkeen ja öisin.

Refluksivaivaan voidaan pyrkiä vaikuttamaan ruoan koostumuksella, ruokailuasennolla, ateriakoolla ja ateriarytmillä. Ruokailun aikana on hyvä olla istuvassa tai puoli-istuvassa asennossa, jolloin painovoima auttaa siihen, että ruoka pysyy mahalaukussa. On myös huomattu, että kiinteä ruoka aiheuttaa vähemmän refluksia kuin nestemäinen. Tämän vuoksi nestemäisiä ruokia voidaan sakeuttaa sakeuttamisjauheilla. Kun ateriarytmin pysyy riittävän tiheänä, pysyvät myös annoskoot pienempinä. Tämä voi vähentää refluksioiretta. Ruokailun jälkeen noin 30 minuutin lepo puoli-istuvassa asennossa auttaa.

Jos imetys ei onnistu, herapohjainen korvike voi vähentää refluksia imeväisillä.
Riittävästä ravinnonsaannista on hyvä huolehtia, koska hyvä ravitsemustila itsessään vähentää refluksia. Jos edellä mainituista ohjeista ei ole apua, refluksia voidaan hoitaa myös lääkärin määräämillä lääkkeillä. Itsehoitovalmisteiden käyttämistä ei tule aloittaa ilman, että on ensin keskustellut asiasta lääkärin kanssa.

Alipaino

Alipaino vaikuttaa lapsen tai nuoren yleisvointiin. Se lisää infektioherkkyyttä, huonontaa lapsen mielialaa ja väsyttää. Kasvun seuraamisella huomataan, mikäli ravinnonsaanti on liian niukkaa. Silloin ruokaa voidaan täydentää muun muassa rasvalla ja täydennysravintojuomilla. Joskus tarvitaan letkuravitsemusta turvaamaan kasvua ja kehitystä. Jotta syöminen onnistuisi paremmin, voidaan ruoaksi valita sellaista, jota on helpompi syödä. Lisäksi alipainosten lasten ruokavalioon voidaan lisätä runsaasti energiaa sisältäviä ruoka-aineita, kuten lisärasvaa, parantamaan ravinnonsaantia. Tavallisen ruoan lisäksi hyviä ravintolisiä ovat täydennysravintojuomat ja -jauheet. Niitä voi juoda sellaisenaan tai sekoittaa ruokiin.

Letkuravitsemus

Jos ruokailu on aikaa vievää, kuormittavaa tai mahdotonta toteuttaa turvallisesti, apuna käytetään letkuravitsemusta. Tällöin ravinnonsaanti turvataan nestemäisellä ravinnolla, joka annostellaan suoraan mahalaukkuun.

Letkuravitsemus ei tarkoita, että suun kautta syöminen loppuu, vaan sen ohella voi syödä kuten aiemminkin. Nestemäistä ravintoa eli letkuravintoa voidaan lyhytaikaisesti annostella nenämahaletkulla. Pidempiaikaiseen tarpeeseen laitetaan yleensä vatsanpeitteiden läpi reitti, josta ravinnonsiirtoletkun avulla voidaan annostella ravinto mahalaukkuun.

Letkuravinnon antamisen ohella voi syödä suun kautta. Parhaimmassa tapauksessa letkuravinnon antaminen vähentää ruokailuihin liittyvää stressiä ja tekee ruokailuista mukavampaa.

Osittaista letkuravitsemusta suositellaan, jos ruokailut kestävät yli 3 tuntia päivässä. Kun letkuravitsemus aloitetaan riittävän aikaisin, se tukee lapsen kasvua ja kehitystä.

Energiankulutuksen arviointi

Energiankulutus vaihtelee ihmisten välillä paljon. Se riippuu muun muassa liikkumisesta ja lihasten aktiivisuudesta. Sopivaa energian saantia seurataan ennen kaikkea painon ja kasvun avulla.

Ylipaino

Ravintoaineiden saannin lisäksi ruoalla on tärkeä sosiaalinen merkitys. Syöminen tuottaa usein myös iloa. Joskus ruoalla halutaan palkita ja hemmotella muita. Varjopuolena on joskus liiallinen energiansaanti, jolloin paino saattaa nousta liikaa. On toki hyvä, että syöminen tuottaa iloa ja hyvää oloa, mutta runsasenergiaisten ruokien ja juomien annoskoon kanssa on hyvä löytää tasapaino, jos paino nousee herkästi liikaa.Ylipaino hankaloittaa liikkumista.

Luustoterveys

Luuston vahvistuminen on tärkeää, jotta turhilta murtumilta vältytään. Kalsium on luun tärkein kivennäisaine. Sitä saamaitotuotteista tai maidon tapaan käytettävistä kalsiumilla täydennetyistä juomista. Sopiva määrä vaihtelee iän mukaan noin 4–7 dl välillä.

Kalsiumin tarve kasvaa iän myötä. Tarve on suurin teini-iässä. Kalsiumin lisäksi luuston vahvistumiseen vaikuttaa riittävä energian ja proteiinin saanti.

Osteoporoosin riski kasvaa, jos luun kuormitus on pientä eli jos liikkuminen on vähäistä. Tällöin käytetään lääkärin ohjeen mukaan kalsium- ja D-vitamiinilisää. Muulloin noudatetaan iänmukaisia D-vitamiinin ja kalsiuminsaantisuosituksia.

Leikkausta edeltävä ravitsemus

Hyvä ravitsemustila ennen leikkausta nopeuttaa leikkauksesta toipumista. Ennen isoa leikkausta ja sen jälkeen on hyvä kiinnittää erityistä huomiota ruokailuun. Tässä apuna voi olla ravitsemusterapeutti.

Muiden kanssa ruokailu

Yhdessä ruokailu on tärkeää lapsille, jotta muista voi ottaa mallia. Samalla huomioidaan ruokailun sosiaalinen merkitys. Vaikka syömishaasteet voivat vähentää yhteisiä ruokailuja, on hyvä pyrkiä syömään ainakin osa aterioista yhdessä.

Linkkivinkkejä

Lapsiperheen ruokasuositus

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014
(uudet tulossa muutaman vuoden päästä)

Terveyskylä: Vauvan kiinteä ravinto

Terveyskylä: Uusiin ruokiin tottuu ajan kanssa

Terveyskylä: Lasten refluksioireet ja refluksitauti


Laura Tyyskä
ravitsemusterapeutti, FM, HUS

Artikkeli on julkaistu 15.6.2021.