Sosiaali- ja terveysministerin mukaan osatyökyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamista aiotaan helpottaa

Ministeri Hanna Sarkkinen hymyilee rintakuvassa. Polkkatukka, punainen huulipuna, vaaleansini-punainen marimekon kauluspaita.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen kehottaa sosiaali- ja terveysjärjestöjä toimimaan yhteistyössä, jotta vaikuttaminen olisi tehokkaampaa. Kuva: Lauri Heikkinen – valtioneuvoston kanslia

Aloititte sosiaali- ja terveysministerin tehtävässä 29.6.2021. Millaisiin tehtäviin aiotte keskittyä seuraavan kahden vuoden aikana?

– Aloitin ministerikauteni mielenkiintoisella hetkellä. Aino-Kaisa Pekonen vei alkukaudesta eteenpäin tärkeitä hallitusohjelmakirjauksia, kuten aktiivimallin purkamisen ja pienten eläkkeiden korotukset. Alkuhallituskautta hallitsi myös Suomen EU-puheenjohtajuuskausi sekä koronakriisin hoito. Korona vaikuttaa yhä politikan päiväjärjestykseen. Uskon kuitenkin, että koronatoimilta jää aikaa muullekin ja pystymme loppukauden aikana viemään eteenpäin tärkeitä hallitusohjelmahankkeita ja muita asioita.

– Pääsen toivottavasti heti syksyllä esittelemään perhevapaauudistuksen, joka on merkittävä panostus suomalaisiin lapsiperheisiin. Tavoitteenani on edistää myös ylivaalikautista sosiaaliturvauudistusta, jotta voimme uudistaa sosiaaliturvaamme vastaamaan työelämän murrosta ja nyky-yhteiskunnan haasteita.

– Työkykyyn liittyvät asiat ovat mielestäni erityisen ajankohtaisia ja tärkeitä asioita tässä ajassa. Emme voi saavuttaa työllisyystavoitteita, jos ihmisillä ei ole osaamista ja työkykyä tai jos osa ihmisistä syrjäytetään työelämästä. Lisääntynyt etätyö luo uudet haasteensa ja mahdollisuutensa työkyvyn ylläpitämiseen.

– Tässä ajassa erityisenä haasteena ovat kasvavat mielenterveysongelmat ja niiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläköitymiset. Ministeriössä on käynnistetty hankkeita, joiden puitteissa voimme toivottavasti löytää työkykyä edistäviä toimintamalleja ja tukea osatyökykyisten osallistumista työmarkkinoille.

Mitä sosiaali- ja terveysministerin työntehtäviin kuuluu?

– Sosiaali- ja terveysministeriön vastuualueelle kuuluvat esimerkiksi sairausvakuutus, sosiaaliturva, eläkkeet, vakuutusasiat, työsuojelu, lapsilisät ja lääkehuolto.

Millainen tausta Teillä on sosiaali- ja terveyssektorilta?

– Olen istunut eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, joka käsittelee laajasti sosiaali- ja terveyssektorin asioita. Sitä kautta myös vammaisten henkilöiden asiat ovat olleet työpöydälläni. Nuorena työskentelin yhden kesän henkilökohtaisena avustajana.

Olette todennut, että korona-aika on osoittanut karulla tavalla, kuinka nopeasti keskiluokkaisesta elämästä voi pudota köyhyyteen. Köyhyys ei ole kuitenkaan uusi ilmiö vammaisille. Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen kyselyyn (2018) vastanneista vammaisista köyhyyttä oli kokenut noin 54 prosenttia, kun Suomen köyhyysraportin mukaan köyhyydessä eläviä suomalaisia oli väestöstä 11,5 prosenttia. Köyhyys koskee myös työssäkäyviä vammaisia. Miten voimme varmistaa, että niin suuri prosenttiosuus vammaisista henkilöistä ei joudu elämään köyhyydessä?

– Köyhyyden torjunnassa mahdollisuus palkkatyöhön on tärkeää. Kaikkien mahdollisuudet elättää itsensä palkkatyöllä eivät ole samat. Vammaisten henkilöiden työmarkkina-aseman kohentamiseen voidaan vaikuttaa monella eri tavalla. Vammaisten henkilöiden sosiaaliturvan ja työllisyyden parantamisessa tarvitaan etuuksien ja tulojen parempaa yhteensovittamista sekä riittäviä ja kattavia palveluita.

– Ministeriössä on käynnissä säädösvalmistelu osatyökyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen lineaarisesta yhteensovittamisesta. Tavoitteena on helpottaa palkkatulojen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen yhteensovittamista. Lisäksi sosiaaliturvan uudistamisen suurta kuvaa on tarkoitus viedä eteenpäin ylivaalikautisessa sosiaaliturvakomiteassa. Viimesijaisesta toimeentulosta huolehditaan toimeentulotuen avulla. Valmisteilla olevassa toimeentulotukiuudistuksessa pyritään perustoimeentulotuen ja sosiaalihuollon tuen ja palveluiden parempaan yhteyteen.

– Lisäksi vammaisten työtoiminnasta ja työhönvalmennuksesta on tarkoitus säätää erikseen ja koota säännökset omaksi lainsäädäntökokonaisuudekseen, mikä parantaa vammaisten henkilöiden asemaa työmarkkinoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sosiaali- ja terveysministeriöllä on meneillään työkykyohjelma, jossa vammaiset on huomioitu yhtenä kohderyhmänä.

– Kaikki eivät voi tehdä palkkatyötä ja jokaiselle henkilölle on turvattava riittävä toimeentulo sosiaaliturvan kautta. Perusturvan riittävästä tasosta on jatkuvasti pidettävä huolta ja hallitus korottikin monia sosiaaliturvaetuuksia ja eläkkeitä kautensa aluksi. Sosiaaliturvan tasosta on kannettava huolta jatkossakin.

– Hallituksen valmistelema sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen uudistus astui voimaan 1.7.2021. Asiakasmaksut ovat iso rasite monille pienituloisille ja asiakasmaksulain uudistus helpottaa monen pienituloisen asemaa. Myös vammaispalvelulainsäädännön uudistaminen sisältyy hallituksen ohjelmaan. Uusi laki sisältäisi säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista.

Miten taataan, että henkilöt, joilla on cp-vamma, saisivat aikuisiälläkin asiantuntevaa hoitoa ja heidän yksilölliset tarpeensa huomioivat kuntoutussuunnitelmat?

– Tuleva sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus kokoaa saman järjestäjän vastuulle perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelut. Moniammatillisten hoito- ja palvelukokonaisuuksien, kuten vaativan kuntoutuksen palveluiden, yhteensovittaminen helpottuu ja tieto toimijoiden välillä kulkee jatkossa nykyistä paremmin. Erityisosaamista saadaan paremmin perustason palveluiden tueksi. Vaativassa kuntoutuksessa ja kuntoutussuunnitelman laatimisessa voidaan näin varmistaa riittävä osaaminen ja palvelut toteutuvat yhdenvertaisemmin.

– Kuntoutusjärjestelmää uudistetaan kuntoutuskomitean esitysten pohjalta. Yksi ehdotuksista on, että luodaan vähimmäissisältö kuntoutussuunnitelmaan, jossa korostuu kuntoutuksen tavoitteellisuus ja prosessin kulku. Lisäksi on ehdotettu, että alueellisesti luodaan työ- ja toimintakyvyn tuen ja kuntoutuksen toimintamalli, jossa asiakkaan työ- ja toimintakyvyn ja kuntoutuksen tarve tunnistettaisiin ja monia palveluja tarvitsevien henkilöiden palvelut sovitettaisiin yhteen. Kuntoutuksen uudistamiseksi on viime vuonna valmistunut nämä eri kehittämistoimet kokoava toimintasuunnitelma.

CP-liitto teki keväällä 2021 kyselyn Kelan kuntoutukseen liittyen ja vastausten mukaan pääsy kuntoutukseen on vaikeutunut monin tavoin. Miten Kelan kuntoutusta ja siihen liittyviä prosesseja tulisi muuttaa?

– Kehitettävää varmasti on. Olisi tärkeää, että ihmisen elämäntilannetta, hyvinvointia ja palvelutarpeita tarkasteltaisiin kokonaisuutena. Toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja työkyvyn vahvistaminen ja ongelmien ennaltaehkäisy on inhimillisintä ja myös taloudellisesti järkevää.

– Tällä hetkellä on menossa monia uudistuksia, joilla pyritään parantamaan palveluja ja palvelujen saatavuutta. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmassa vuosille 2020–2022 on muun muassa yhtenäisten kuntoutuksen pääsyn perusteiden tekeminen, samoin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteita uudistetaan. Näillä toimilla yhtenäistetään kuntoutuskäytäntöjä nykyisissä kuntoutuspalveluissa.

– Hallitusohjelman mukaisesti syksyllä alkaa monikanavarahoituksen purkamista valmisteleva parlamentaarinen työ. Lääkinnällisen kuntoutuksen tulevaisuus Kelassa tai hyvinvointialueilla on siis tulossa linjattavaksi ensi talvena ja jos muutoksia tulee, lainvalmistelutyö alkaa ensi keväänä. Vammaisten henkilöiden osallistuminen tähän muutosprosessiin on varmistettava vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla.

Miten näette sosiaali- ja terveysalan järjestöjen roolin yhteiskunnassamme?

– Kansalaisyhteiskunta ja kansalaisjärjestöt ovat demokraattisen yhteiskuntamme kivijalka ja ne tekevät arvokasta työtä. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on iso rooli heikommassa asemassa olevien henkilöiden osallisuuden ja toimintakyvyn tukemisessa. Järjestöillä on myös kykyä vastata yhteiskunnallisiin ongelmiin ja muutoksiin nopeasti. Tämän osoitti erityisesti Covid-19-pandemia. Järjestöt ovat myös tärkeitä yhteiskunnallisia vaikuttajia ja järjestöjä kuunnellaan niin eduskunnassa kuin ministeriöissäkin. Järjestöjen näkyvyyden parantaminen ja äänen entistä vahvempi kuuluville saaminen vaatii järjestöiltä myös yhteistyötä ja aktiivisuutta. Järjestöjen yhteenliittymät ja muut vastaavat yhteistyöelimet voivat olla yksi tapa päästä entistä vahvemmin mukaan päätöksentekoon.

– Sote-alan järjestöjen rahoitus on perustunut pitkälti Veikkaus-voittovaroihin. Rahapelituotoista myönnettävien avustusten rahoitusmalli on muutoksessa muun muassa rahapelihaittojen torjuntatoimien vuoksi. On tärkeää etsiä rahoitusmalli, joka turvaa yhteiskunnallemme tärkeiden järjestötoimintojen säilymisen myös jatkossa.  Päätöksiä uudesta rahoitusmallista pitäisi tehdä ensi talvena. Tulevassa rahoitusmallissa on tärkeää, että se lisää sekä rahoittajan että rahoitusta saavien toimijoiden toimintaan ennustettavuutta ja vakautta.

Hanna Sarkkinen

sosiaali- ja terveysministeri (Vas.)

Kotoisin: Oulunsalosta
Asuu: Oulussa ja Helsingissä
Tunnetaan: Asiakeskeisenä poliitikkona
Mistä ei tunneta: Laulutaidoista
Motto: This too shall pass (Vapaasti suomennettuna ”Tämäkin myrsky tyyntyy aikanaan”)