Suuri määrä suunnitelmia

Kuntoutussuunnitelma, EHO, palvelusuunnitelma, HOJKS… Erilaiset suunnitelmat tukevat lapsen ja hänen perheensä arkea ja oikeuttavat riittäviin tukitoimiin ja palveluihin.

Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutus on lapsen kehityksen ja osallistumisen sekä lapsen ja perheen arjen tukemista. Kuntoutussuunnitelma tehdään usein vuodeksi kerrallaan. Kuntoutussuunnitelma perustuu lapsen arjessa kohtaamiin haasteisiin ja toiveisiin sekä ammattilaisten tekemiin toimintakyvyn arvioihin. Kuntoutuksen avulla tuetaan lapsen kykyä osallistua hänelle mielekkäisiin ja tärkeisiin toimiin sekä oppia uutta. Tavoitteena on, että lapsi voi osallistua päivittäisiin toimiin sujuvasti ja nauttia itsestään liikkuvana, leikkivänä ja sosiaalisena yksilönä.

Kuntoutussuunnitelma tehdään usein vuodeksi kerrallaan. Kuntoutussuunnitelma perustuu lapsen arjessa kohtaamiin haasteisiin ja toiveisiin sekä ammattilaisten tekemiin toimintakyvyn arvioihin. Kuntoutussuunnitelman tavoitteet laaditaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan mitattavissa olevat tavoitteet ja ne keinot, joilla arjessa voidaan tukea lapsen kuntoutumista tavoitteiden mukaisesti.

Asiakassuunnitelma sosiaalipalveluja varten

Sosiaalipalvelujen järjestäminen käynnistyy hakemuksesta. Palveluprosessi etenee viranomaisen tekemän tarvekartoituksen ja perheen kanssa yhteistyössä tekemän suunnitelman jälkeen palvelupäätökseksi ja palvelun järjestämiseksi.

Asiakassuunnitelma sisältää sekä perheen että ammattilaisen arviot lapsen tai perheen tuen tarpeesta ja tarvittavista palveluista. Ammattilainen kirjaa suunnitelmaan oman arvionsa perheelle välttämättömistä sosiaalipalveluista, niiden alkamisajankohdasta ja kestosta. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan mahdolliset yhteistyötahot, työn- ja vastuunjako suunnitelman toteutuksesta sekä suunnitelman seurantaa ja arviointia varten tarvittavat toimet.

Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa. Suunnitelman sisältö on sovitettava yhteen lapsen tai perheen tarvitsemien muiden palvelujen ja tukitoimien kanssa. Suunnitelman laatimisesta säädetään sosiaalihuoltolaissa ja sosiaalihuollon asiakaslaissa. Sen laatimisesta vastaa sosiaalitoimi.

Palvelusuunnitelma vammaispalveluja varten

Vammaispalvelujen järjestäminen käynnistyy hakemuksesta. Ensin tehdään palvelutarpeen arviointi, sitten palvelusuunnitelma yhteistyössä perheen kanssa, jonka jälkeen tehdään palvelupäätös ja järjestetään palvelu. Palvelusuunnitelman laatiminen on siis osa palvelutarpeen selvittämistä ja arviointia.

Palvelusuunnitelma on kirjallinen yhteenveto lapsen toiminnallisesta tilanteesta ja niistä palveluista ja tukitoimista, joita hän tarvitsee pystyäkseen toimimaan arjessa. Palvelusuunnitelma ei ole lainvoimainen päätös, vaan perheen ja sosiaalitoimen välinen toimintasuunnitelma. Suunnitelmasta on kuitenkin käytävä riittävän yksityiskohtaisesti ilmi ne lapsen yksilölliseen palveluntarpeeseen ja elämäntilanteeseen liittyvät seikat, jolla on merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä.

Vammaispalveluiden palvelutarpeen arviointi on aloitettava seitsemän arkipäivän kuluessa yhteydenotosta sosiaalitoimeen. Suunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä. Palvelusuunnitelmasta säädetään vammaispalvelulaissa ja sen laatimisesta vastaa sosiaalitoimi.

Hoito- ja palvelusuunnitelma omaishoitosopimuksen liitteeksi

Omaishoidon tuki tarkoittaa kokonaisuutta, johon kuuluvat lapselle annettavat tarvittavat palvelut, vanhemmalle maksettava hoitopalkkio ja vapaa sekä omaishoitoa tukevat palvelut. Omaishoitosopimuksen liitteeksi laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Se perustuu lakiin omaishoidon tuesta ja sen laatimisesta vastaa sosiaalitoimi. Laki velvoittaa antamaan hoito- ja palvelusuunnitelman liitteenä kirjallisesti tiedot omaishoitolain mukaisista oikeuksista.

Tärkeimmät suunnitelmaan kirjattavat asiat ovat vanhemman vastuulla olevan hoidon, lapsen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä vanhemman hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö. Myös lapsen hoidon järjestäminen vanhemman vapaan ja muun poissaolon aikana kirjataan suunnitelmaan. Lisäksi suunnitelmassa on tietoja lapsen toimintakyvystä ja muista perheen kokonaistilanteeseen vaikuttavista asioista.

Suunnitelmaa tulee arvioida vähintään kerran vuodessa, mutta myös omaishoitotilanteen muuttuessa olennaisesti tai aina perheen pyynnöstä.

EHO-erityishuolto-ohjelma

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (kehitysvammalaki) mukaisia palveluja järjestetään henkilöille, joiden kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi ja jotka eivät muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja.

Erityishuollon palveluja ovat esimerkiksi lapsen tarvitsema terveydenhuolto, kuntoutus, apuvälineet, ohjaus, valmennus, tilapäishoito ja -huolenpito ja muut tarvittavat palvelut, kuten kuntouttava päivähoito. Erityishuollon järjestää kotikunta tai se erityishuoltopiiri, johon kunta kuuluu. Kaksikieliset ja ruotsinkieliset kunnat ovat lisäksi jäseninä erityishuollon kuntainliitossa, jonka tehtävänä on piirijaosta riippumatta järjestää jäsenkuntiensa ruotsinkielisen väestön erityishuolto.

Lapsen yksilölliset palvelut ja toimenpiteet kirjataan erityishuolto-ohjelmaan (EHO). Erityishuolto-ohjelma on erillinen päätösasiakirja kehitysvammalain nojalla järjestettävistä palveluista. Ohjelma laaditaan yhteistyössä perheen ja sosiaalihuollosta vastaavan tahon kanssa. Ohjelmaa on tarpeen mukaan tarkistettava.

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi.

Päiväkodeissa suunnitelman laatimisesta vastaa varhaiskasvatuksen opettaja. Myös varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden toteuttamisen arviointiin tarpeen mukaan.

Suunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. Jos tuen tarpeen arviointi edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten asiantuntemusta, on näiden osallistuttava arvioinnin tekemiseen varhaiskasvatuksen järjestäjän pyynnöstä.

Kun lapsella on vamma, suunnitelmaan on tärkeää kirjata lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Tarvittava tuki järjestetään osana varhaiskasvatuksen päivittäistä toimintaa.

HOJKS – Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma perusopetuksessa

Lapsi aloittaa esikoulun 5–6-vuotiaana ja peruskoulun noin 7 vuoden iässä. Molemmissa hänellä on mahdollisuus perusopetuslain mukaiseen kolmiportaiseen tukeen. Nämä tarkoittavat opetuksen yhteydessä annettavaa yleistä tukea taikka tätä vahvempina tukimuotoina tehostettua tai erityistä tukea. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja oppilaan tarvitsemasta muusta tuesta. Erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista oppimisen tukea, muu tuki taas koulunkäynnin tukea.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä jo ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka niiden aikana lapsen vamman, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn perusteella. Tällöin riittää psykologinen tai lääketieteellinen arvio eikä erillistä pedagogista selvitystä tarvita.

HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma laaditaan moniammatillisena yhteistyönä heti erityisen tuen päätöksen jälkeen. Siihen kirjataan mahdollisen pidennetyn oppivelvollisuuden ja muiden opetusjärjestelyjen lisäksi lapsen tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, apuvälineet ja tukijaksot Valteri-koulussa.

KHOPS – opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma nuoren kuntoutusrahaa varten

Peruskoulun jälkeen nuori voi hakea Kelalta nuoren kuntoutusrahaa tutkintotavoitteisten opintojen ajaksi. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma (KHOPS). Se pohjautuu lääketieteelliseen arvioon nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksista. Samalla KHOPS on suunnitelma opiskelun järjestämisestä ja toteuttamisesta sekä nuoren tarvitsemista tukitoimista.

Suunnitelman laatimisesta vastaa kunta, esimerkiksi peruskoulun, sosiaalitoimen tai julkisen terveydenhuollon asiantuntijat. Se laaditaan yhdessä nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa.


Päivi Ritvanen
asiantuntija, Suomen CP-liitto ry

Sari Korhonen
toimintaterapeutti, HUS

Helena Mäenpää
lastenneurologi, HUS

Artikkeli on julkaistu 15.6.2021.