Julkaistu 5.12.2025
Yhdistystoiminnan moniosaaja, jonka vahvuuksia ovat erityisesti budjetointi, tapahtumien suunnittelu ja käytännön järjestelyt. Paula Ahti on hoitanut tehtäviään itsenäisesti ja varmoin ottein sekä panostanut aktiivisesti vuosien aikana vammaisjärjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja yhdistyksen kerhotoimintaan. Ahdin työ kulissien takana on mahdollistanut sen, että Pirkanmaan CP-yhdistyksen toiminta on sujunut saumattomasti ja luotettavasti.
Onneksi olkoon! Miltä tuntui, kun kuulit valinnasta?
– Kiitokset onnitteluista! Häpläännyin (eli olin iloinen mutta yllättynyt)! Totta kai ilahduin, on hienoa, kun oma työ huomioidaan.
Miten päädyit mukaan yhdistystoimintaan?
– Tulin mukaan yhdistystoimintaan vuonna 1990, kun etsin itselleni tekemistä. Pirkanmaan CP-yhdistys järjesti boccia- ja sählytreenejä, joihin lähdin rohkeasti mukaan tutustumaan. Heti ensimmäisissä treeneissä tapasin Kati Hakalan ja Anja Kärkkäisen ja he nappasivat mukaansa – siitä asti olemme olleet hyviä ystäviä ja minä mukana yhdistystoiminnassa.
– Olen päässyt yhdistyksessä tekemään kaikenlaista, olen ollut hallituksessa mukana jäsenenä, varapuheenjohtajana, puheenjohtajana, sihteerinä ja taloudenhoitajana. Olen ollut mukana myös CP-liiton hallituksessa. Lisäksi olen vetänyt kerhoja ja leirejä, toiminut yhdistyksen arpajais- ja kynttilävastaavana sekä järjestänyt useita yhdistyksen matkoja.
Mitkä ovat parhaat muistosi yhdistystoiminnasta?
– Yhdessäolo. Ystävistä ja mukana olleista ihmisistä on jäänyt parhaat muistot. Olen aina tykännyt tehdä asioita, onnistunut retki tai matka on tuonut onnistumisen iloa. Reissuilla on vallinnut vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Yhdistyksessämme erityisen suosittuja ovat olleet risteilyt; joskus mukana oli kolmekin bussillista ihmisiä omasta ja muista cp-yhdistyksistä. Kerran matkasimme yhdistyksen kanssa Saksaan, ja laivamatkalle osui samaan aikaan ralliväkeä Jyväskylän ralleista. Valloitimme yhdessä ralliporukan kanssa tanssilattian ja juhlimme aamuun asti.
Mitä yhdistystoiminta on sinulle antanut?
– Ystäviä, tekemistä, paljon hauskoja ja mieleenpainuvia hetkiä sekä tietoutta vammaiskentän asioista. Itselle kerääntyneen tiedon avulla olen pystynyt auttamaan muitakin.
Miten näet yhdistysten tulevaisuuden?
– Yhdistysaktiivien jaksamiseen tulee ehdottomasti panostaa. Yhdistysten tulisi myös rohkeasti kokeilla uusia asioita, tehdä itsestään houkuttelevia ja tehdä yhteistyötä muidenkin kuin vammaisjärjestöjen kanssa.
– Yhdistyskenttä on isossa murroksessa ja kohtaa haasteita. Mutta ajattelen, että nyt jos koskaan tarvitsemme yhdistysten ja liittojen välistä yhteistyötä. Suomen taloustilanteen ja hallituksen päätösten vuoksi nyt kaikesta supistetaan ja leikataan. Tarvitsemme kunnon ulostulon, meidän ei pidä tyytyä siihen, että näin asiat menevät. Nyt jos koskaan yhdistykset ja liitot tarvitsevat jäseniä. Ilman jäseniä ei ole toimijoita, eikä silloin ole ketään puolustamassa meitä päättäjille.
Mitkä ovat yhdistystoiminnan vahvuudet?
– Vertaistuki. Yhdistyksistä löytää tekemistä ja ystäviä, ei tarvitse olla yksin. Lisäksi yhdistyksissä on paljon tietotaitoa. Myös hauskanpito yhdessä voi olla voimaannuttavaa.
Mitä sanoisit sellaiselle, joka miettii yhdistystoimintaan mukaan lähtöä?
– Kannattaa kokeilla! Anna yhdistystoiminnalle mahdollisuus yllättää. Voit tulla toimintaan mukaan ja löytää sitä kautta oman juttusi yhdistyksessä. Yhdistystoiminta on paljon muutakin kuin hallitustyöskentelyä.
Miten aiot juhlistaa palkintoa?
– Kenties yhdistyksen pikkujouluissa. Olisi mukava jakaa tämä oman porukan kanssa.
Teksti ja kuva: Elisa Kaartinen
