Julkaistu 8.3.2023
Puhevammaisten asiain neuvottelukunnan jäsenet Aivoliitto ry, FDUV ry, Erilaisten oppijoiden liitto ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Kehitysvammaliitto ry, Puhevammaisten Vertaistukiyhdistys ry ja Suomen CP-liitto ry esitämme, että uuteen hallitusohjelmaan sisällytetään puhevammaisten ihmisten lukumäärän selvittäminen.
Kommunikointi on ihmisoikeus
Yhteiskunnan tulisi olla yhdenvertainen kaikille. Puhevammaiset ihmiset ovat kuitenkin kertoneet kansalaisjärjestöille toistuvista heihin kohdistuvista loukkauksista, joita on käsitelty Puhevammaisten asiain neuvottelukunnassa. Puhevammaiset ihmiset sivuutetaan heitä itseä koskevissa henkilökohtaisissa asioissa.
Vammaisten ihmisten elämää koskeva lainsäädäntö on suurten muutosten alla. Puhevammaisten ihmisten huomioimista lainsäädännössä ja palveluissa haittaa se, että heidän lukumäärästään ei ole tehty selvitystä.
Viimeisin arvio, 65 000, on tehty 20 vuotta sitten yhdessä puhevamma-alan järjestöjen kanssa. Sittemmin on todettu, että lukumäärä on reilusti alakanttiin eikä sisällä aivoverenkiertohäiriöiden, muistisairauksien tai lasten kielihäiriön aiheuttamaa toimintakyvyn merkittävää alenemaa kommunikoinnin osalta. WHO:n kansainvälisiin laskelmiin suhteutettuna puhevammaisten ihmisten lukumäärä Suomessa olisi vähintään 120 000.
Puhevammaisuuden kirjon määrittely on perusta lukumäärän selvittämiselle
Puhevammaisuuden käsitettä on määritelty uudelleen 2022–2023 yhdessä puhevammaisten ihmisten, puhevamma-alan järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Uudelleen määrittely oli tarpeellista, koska alkuperäinen määritelmä oli 1990-luvulta eikä huomioinut laajasti toimintakyvyn eri osa-alueita.
Puhevamma vaikuttaa sosiaaliseen toimintakykyyn rajoittamalla osallistumista ja kommunikointia. Rajoitteita voi olla puheen tuotossa, sen ymmärtämisessä tai vuorovaikutukseen osallistumisessa. Myös lukeminen ja kirjoittaminen voi olla vaikeaa.
Puhevamman taustalla on jokin neurologinen sairaus tai vamma tai muu toimintakykyyn vaikuttava pysyvä tai tilapäinen häiriö tai ominaisuus. Häiriö voi olla synnynnäinen tai myöhemmin kehittyvä, ja haitan vaikeusaste vaihtelee runsaasti. Haitan vaikutukset vaihtelevat riippuen ympäristön asettamista esteistä, eri tilanteista ja niihin osallistuvista muista ihmisistä sekä ihmisen omasta kokemuksesta.
Ihmiset, joilla on puhevamma, ovat hyvin heterogeeninen joukko oirekuvaltaan ja tuen tarpeiltaan. Kirjon laajuuden vuoksi puhevammaan liittyvä termistö on edelleen vakiintumatta.
Puhevamma johtaa helposti näkymättömyyteen, yksinäisyyteen, syrjäytymiseen ja vaarantaa itsemääräämisen. Kirjoon kuuluvat ihmiset tarvitsevat apua kommunikoinnissa. Apuna voi olla puhetta tukeva ja korvaava kommunikointikeino, toisen ihmisen tuki tai esteetön yhteiskunta.
Tarvitaan selvitys puhevammaisten ihmisten lukumäärästä
Puhevammaisten ihmisten lukumäärää ei ole perusteellisesti selvitetty. Uuden hallituksen tulisi sitoutua selvittämään puhevammaisuuden kirjoon kuuluvien henkilöiden lukumäärä yhdessä järjestöjen kanssa ja tuon tiedon perusteella varmistamaan heille yhdenvertaiset palvelut ja aseman.
Lisätietoa
Kehitysvammaliitto ry / Eija Roisko Tikoteekin johtaja, p. 040 590 3801
Puhevammaisten Vertaistukiyhdistys ry / Satu Rautiainen, puheenjohtaja, satu.rautiainen@dnainternet.net
Aivoliitto ry / Mika Pyykkö, toiminnanjohtaja, p. 0400 841 662
FDUV ry / Lisbeth Hemgård, toiminnanjohtaja, p. 040 526 43 69
Espoossa 8.3.2023
Kehitysvammaliitto ry
Susanna Hintsala
toiminnanjohtaja
Puhevammaisten Vertaistukiyhdistys ry
Satu Rautiainen
puheenjohtaja
Aivoliitto ry
Mika Pyykkö
toiminnanjohtaja
FDUV ry
Lisbeth Hemgård
toiminnanjohtaja
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Risto Burman
toiminnanjohtaja
Suomen CP-liitto ry
Juha Lappalainen
toiminnanjohtaja
Erilaisten oppijoiden liitto ry
Sarianna Reinikainen
toiminnanjohtaja
