Lapsen vammaistuki

Huom! Sivua päivitetään vuoden 2026 aikana.

Vammaistuki on veroton, Kelan maksama kolmiportainen rahallinen etuus. Se voidaan myöntää perusvammaistukena, korotettuna vammaistukena tai ylimpänä vammaistukena.

Vammaistuen tasoon vaikuttavat vammasta aiheutuvan haitan taso, tarvittavan avun, ohjauksen ja valvonnan määrä ja vammaan liittyvät säännölliset erityiskustannukset. Sairauden tai vamman diagnoosi ei yksin ratkaise oikeutta vammaistukeen. Toimintakyvyn muuttuessa vammaistuen määrää voidaan tarkistaa.

Jos vamman aiheuttama haitta ja avuntarve oikeuttaisi alimpaan tukeen, mutta säännöllisesti toistuvat erityiskustannukset (esimerkiksi lääkekorvaukset ja sairaanhoitokorvaukset) ovat korotetun tuen tasoiset, voidaan vammaistuki myöntää korotettuna.

Lapsen vammaistuki (alle 16-vuotiaalle)

Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Myöntämisperusteina ovat lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus sekä erityiskustannukset.

Lapsen vammaistukea hakee vanhempi tai muu huoltaja, mutta tuki myönnetään lapselle itselleen. Lapsen tai huoltajan tulot ja varallisuus eivät vaikuta vammaistuen saamiseen tai määrään.

Tuki on kolmiportainen. Se myönnetään yleensä määräajaksi, jonka ajan vammasta tai sairaudesta aiheutuvan hoidon tarpeen arvioidaan kestävän hakemishetken tasolla. Hoidon ja huolenpidon tarve voi muuttua, kun lapsi kasvaa ja kehittyy. Tukeen on aina mahdollista hakea jatkoa.

Perusvammaistuki alle 16-vuotiaalle

Perusvammaistuen edellytyksenä on, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta.

Perusvammaistuki voidaan myöntää myös silloin, kun rasitus ja sidonnaisuus on päivittäistä, mutta se ei ole huomattavasti aikaa vievää.

Tavanomaista suurempi hoidon ja huolenpidon tarve voi aiheutua esimerkiksi 1) lapsen sairauskohtauksista ja lääkityksestä, 2) lapsen kuljettamisesta kuntoutukseen, 3) lasta on sairauden tai vamman vuoksi autettava päivittäisissä toiminnoissa tavanomaista enemmän, 4) lasta on autettava koulutehtävissä tavanomaista enemmän, 5) lasta on valvottava ikäisiään enemmän

Kun lapsella on oikeus perusvammaistukeen ja erityiskustannukset ovat vähintään korotetun tuen verran kuukausittain, vammaistuki voidaan myöntää korotettuna.

Korotettu vammaistuki alle 16-vuotiaalle

Korotetun vammaistuen myöntäminen edellyttää, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva tavanomaista suurempi rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa tai päivittäin huomattavasti aikaa vievää.

Rasitus ja sidonnaisuus ovat vaativia, kun hoidosta huolehtivalta edellytetään erityistä perehtyneisyyttä lapsen hoito- ja kuntoutustoimenpiteisiin. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi 1) injektioiden antaminen, 2) piktogrammien käyttäminen viestinnässä; 3) syöttöletkuruokinnasta huolehtiminen, 4) vaativasta lääkehoidosta huolehtiminen

Rasitus ja sidonnaisuus vie päivittäin huomattavasti aikaa, kun lapsi tarvitsee sairautensa tai vammansa vuoksi päivittäin huomattavan paljon hoidosta huolehtivan huolenpitoa ja valvontaa, esimerkiksi 1) lapsi liikkuu pyörätuolilla, 2) lapsella on yksi tai useampi aistivamma, 3) lapsella on käytöshäiriöitä tai 4) lapsella on älyllinen kehitysvamma

Korotettua tukea voidaan myöntää myös kokonaisharkinnan perusteella. Kriteerit täyttyvät, jos lapsen hoito ja huolenpito voidaan kokonaisuutena arvioida huomattavasti vaativammaksi kuin vastaavan ikäisen terveen lapsen.

Ylin vammaistuki alle 16-vuotiaalle

Ylimmän vammaistuen myöntäminen edellyttää, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva tavanomaista suurempi rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa ja ympärivuorokautista

16 vuotta täyttäneen vammaistukea voi hakea 16 – 67-vuotias henkilö, joka ei ole täydellä eläkkeellä. Vammaistuen myöntämisperusteena on jokapäiväisessä elämässä tarvittavien toimintojen vaikeutuminen. Näitä toimintoja ovat päivittäiset perustoiminnot ja itsestä huolehtiminen, välttämättömät kotityöt, kodin ulkopuolella asiointi sekä työstä tai opiskelusta selviytyminen. Tulot ja varallisuus eivät vaikuta vammaistuen saamiseen tai määrään.

LAPSEN VAMMAISTUEN HAKEMINEN

Alle 16-vuotiaan vammaistukea ja määräajaksi myönnetyn vammaistuen jatkoa haetaan lomakkeella EV 258

Liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto C, joka ei saa olla puolta vuotta vanhempi. Myös B-lausunto tai muu vastaava lääketieteellinen selvitys, esimerkiksi epikriisi lapsen terveydentilasta on riittävä, jos siinä on vammaistuen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Myös jatko- ja tarkistushakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto C tai muu riittävä lääketieteellinen selvitys lapsen nykyisestä terveydentilasta.

Hakemuksessa on tärkeää osoittaa, millä tavoin hoidon ja huolenpidon tarve on ikäkauteen nähden tavanomaista suurempaa ja miten se liittyy lapsen vammaan tai sairauteen. Tee ensin huolellinen ja tarkka hakemus ja toimita kopio siitä lääkärille lausunnon kirjoittamista varten. Pyydä, että lääkäri ottaa kantaa nimenomaan rasitukseen ja sidonnaisuuteen sekä siihen, onko tilanne paraneva, pysyvä vai huononeva.

Ota itsellesi kopio hakemuksesta sekä lääkärinlausunnosta arkistointia varten – niistä saattaa olla hyötyä tehtäessä mahdollista jatkohakemusta.

Ohjeita lomakkeen EV 258 täyttämiseen

Kohta 2. Lapsen sairaudet ja vammat ja niiden hoito

Kerro tähän kaikki lapsen vammat ja sairaudet, joiden vuoksi hän tarvitsee hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta ja joista aiheutuu vanhemmille rasitusta ja sidonnaisuutta ensisijaisuusjärjestyksessä.

Kohta 3. Lapsen avun ja huolenpidon tarve

Vertaa lastasi saman ikäiseen terveeseen/vammattomaan lapseen ja siihen, kuinka paljon hoitoa ja huolenpitoa tässä iässä tavanomaisesti tarvitaan.   Hakemukseen mahtuu vain vähän tekstiä, joten voit kirjata kuvauksen erilliselle liitteelle. Muista laittaa liitteeseen lapsen nimi ja henkilötunnus.

a)  Tarvitseeko lapsi apua tai valvontaa liikkumisessa

• miten lapsi liikkuu ikäiseensä verrattuna (ryömiminen, konttaaminen, istuminen, kävely, juoksu)
• kompasteleeko lapsi, tarvitseeko tukea
• onnistuvatko pyöräily, uinti, hiihtäminen tai luistelu iän mukaisesti?
• tarvitaanko erityisiä liikuntavälineitä (esimerkiksi peräpyörä, tandempyörä)?
• onko lapsella vaarantajua tai karkaileeko, tarvitseeko lasta tarkkailla jatkuvasti
• käyttääkö lapsi liikkumisen apuvälinettä, esim. dallari, pyörätuoli?
• miten lapsi hahmottaa ympäristöä ja liikennettä?
• tarvitseeko lapsi saattajaa tai erityistä kuljetusta koulu- tai harrastusmatkoille
• miten portaissa ja liukuportaissa liikkuminen sujuu
• onko lapsen liikkumisen tueksi tarvittu kodin muutostöitä

b)  Tarvitseeko lapsi apua tai ohjausta päivittäisissä toiminnoissa?

• sujuvatko suihkussa käynti, hiusten pesu, saunominen motorisesti vai tarvitseeko lapsi tukea tasapainoon
• onnistuvatko hampaiden pesu, käsihygieniasta huolehtiminen, intiimihygieniasta huolehtiminen (esim. kuukautiset), WC-käynnit (tarpeen tunnistaminen, pyyhkiminen) tai ihon rasvaaminen iän mukaisella tavalla
• tarvitseeko lapsi apua pukeutumisessa ja riisumisessa: sään ja tilanteen mukainen vaatteiden valinnassa, pukeutumisjärjestyksessä, hienomotoriikassa (napit, nepparit, vetoketjut, kengännauhat)
• onko lasta ohjattava tai avustettava pukeutumisessa
• onko lapsi haluton pukeutumaan ja heittäytyy veltoksi
• sujuuko syöminen motorisesti (nieleminen, pureminen)
• aiheuttavatko tuntoyliherkkyydet ongelmia
• syökö lapsi ikätasoisesti (siisteys, omatoimisuus, aterimien käyttö, kaatuileeko lasi tai lautanen, tarvitseeko ruoka soseuttaa, onko ruoka annosteltava tai onko sitä säännösteltävä)
• tarvitseeko lapsi ikäisiinsä nähden enemmän apua aamupalan tai välipalan valmistuksessa
• rauhoittuuko lapsi helposti nukkumaan ja onko yöuni levollinen
• tarvitaanko erityisjärjestelyjä nukkumista varten
• onko lapsella poikkeuksellista väsymistä
• miten lapsi hyväksyy rutiineista poikkeamisen?
• miten siirtyminen tehtävästä toiseen tai paikasta toiseen sujuvat (leikin lopettaminen, päiväkodista kotiin lähteminen)
• sotkeeko lapsi ikätasoaan enemmän vaatteitaan
• onnistuuko vuoteen petaaminen, lakanoiden vaihto
• onnistuvatko kotityöt ikätasoisesti (imurointi, roskien vienti, pöydän kattaminen)

c) Tarvitseeko lapsi apua puhumisessa, näkemisessä tai kuulemisessa?

• Ovatko tuki ja harjoitteet tarpeen puhumaan oppimisessa?
• Onko lapsella puhetta tukevia menetelmiä, kuten kommunikaatiolaite, tukiviittomia, kuvakommunikaatio tai esinekommunikaatio? Tarvitseeko lapsi erikseen tehtyä materiaalia?
• Onko perheenjäsenten ja lähiympäristön pitänyt opetella käyttämään korvaavia kommunikaatiomenetelmiä?
• Onko lapsella näkemisen apuvälineitä, joiden käyttöä pitää harjoitella ja joiden toimivuudesta on huolehdittava (suurennuslasit, suurennuslaitteet, kiikarit, näkövammaisen apuvälineillä varustettu tietokone, äänikirjojen kuuntelulaitteet, pistekirjoituskone)
• Käyttääkö lapsi silmälaseja, heitteleekö hän niitä, vääntyvätkö sangat, joudutaanko laseja korjauttamaan usein?
• Käyttääkö lapsi kuulolaitetta? Onnistuuko viittominen kuulokojeen ollessa pois käytöstä?

d) Tarvitseeko lapsi apua sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

• Onko lasta autettava itsensä ilmaisussa, leikeissä, suhteissa muihin lapsiin tai aikuisiin?
• Tarvitseeko hän apua leikki- tai vuorovaikutustilanteissa?
• Pystyykö lapsi omatoimisesti tapaamaan kavereitaan? Mitä tarvitaan?
• Pystyykö lapsi omatoimisesti osallistumaan harrastuksiin?
• Oletko huomannut vaikeuksia lapsen keskittymisessä, ajantajussa, omaehtoisuudessa, vuoron odottamisessa, pettymyksensietokyvyssä, oman toiminnan ohjauksessa tai sosiaalisissa taidoissa?
• Onko lapsella taipumusta jumiutumiseen?
• Onko lapsella aistiyliherkkyyksiä, jotka vaikeuttavat vuorovaikutusta?

e) Tarvitseeko lapsi apua sairauden hoidossa

• Suostuuko hän ottamaan tai osaako hän ottaa tarvitsemansa lääkkeet?
• Vaativatko lääkärikäynnit paljon aikaa tai järjestelyjä? Entä kontrollikäynnit, laboratoriokäynnit tau oma seuranta (esimerkiksi verensokerimittaus)?

f) Tarvitseeko lapsi apua, ohjausta tai valvontaa jossain muussa asiassa?

• Tarvitseeko lapsi jatkuvaa valvontaa, jottei joutuisi vaaratilanteisiin?
• Viekö uusien taitojen oppiminen aikaa ja vaatiiko useita toistoja?
• Toimiiko vanhempi lapsen henkilökohtaisen avustajan työnantajana, ohjaako avustajaa tehtävissä?
• Vaatiko lasta koskeviin palavereihin osallistuminen tavallista enemmän aikaa (kuntoutussuunnitelma, palvelusuunnitelma, koulupalaverit)

Kohta 4. Lapsen päivähoito (täytä, jos lapsi on päiväkodissa)

• Erityisjärjestelyt päiväkodissa
• Avustajapalvelut, erityisopetus
• Päivähoito muussa kuin lähipäiväkodissa (esim. erityispäiväkoti)
• Kuljetuksen erityisjärjestelyt.

Kohta 5. Lapsen koulunkäynti (täytä, jos lapsi on koulussa)

• Erityisjärjestelyt koulussa (esim. pienryhmäopetus tai erityisopetus)
• Avustajapalvelut ja yhteydenpito avustajan kanssa
• Koulunkäynti muualla kuin lähikoulussa (esim. erityiskoulu)
• Aamu- ja iltapäivähoidon järjestelyt
• Kuljetuksen erityisjärjestelyt
• Onko lasta tuettava ikäkautta vastaavaa tarvetta enemmän läksyjen tekemisessä?

Kohta 6. Kuntoutus

• Terapiat, terapiaharjoitusten tekemisestä huolehtiminen kotona
• Apuvälineiden sovitukset

Kohta 7. Kustannukset

Erityiskustannuksilla tarkoitetaan toimintakyvyn heikentymisestä aiheutuvia tarpeellisia, ylimääräisiä ja jatkuvia kustannuksia siltä osin kuin hakija vastaa niistä itse:

1. Toistuvat julkisesta sairaalahoidosta perittävät hoitopäivämaksut, jotka liittyvät toimintakykyä heikentävään sairauteen tai vammaan.
2. Lääkärinpalkkiosta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuvista kustannuksista ne, jotka liittyvät toimintakykyä heikentävään sairauteen tai vammaan ja joista perhe itse vastaa.
3. Omavastuuosuudet terapiakäynneistä, jos terapia jatkuu vähintään 6 kuukautta.
4. Sairausvakuutuslain mukaiset omavastuut sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä matkoista
5. Sairausvakuutuslain mukaiset omavastuuosuudet lääkärin määräämistä lääkkeistä, jotka liittyvät toimintakykyä heikentävän sairauden tai vamman hoitoon

Kerro kohdassa 11. oletko jo toimittanut lääkärinlausunnon ja, jos et niin milloin se toimitetaan.

Muista, että sinun on ilmoitettava Kelaan olosuhteiden muutoksista, jos

• lapsen terveydentila muuttuu olennaisesti ja hoidosta, huolenpidosta sekä kuntoutuksesta aiheutuvan rasituksen määrä vähenee tai kasvaa merkittävästi
• lapsen osoite muuttuu, lapsi muuttaa ulkomaille tai palaa Suomeen
• vammaistuesta vähennettävissä tuissa tai niiden määrissä tapahtuu muutoksia (??)

Muutokset voivat vaikuttaa lapsen oikeuteen saada tukea. Tällöin tukea voidaan maksaa liikaa tai liian vähän. Muuttuneissa tilanteissa voi olla tarpeen täyttää uusi hakemus. Jos lapsen terveydentila on olennaisesti parantunut, Kela voi lakkauttaa tuen.

Lue lisää:
Lapsen vammaistuen etuusohje (Kela)

Lapsen vammaistuki, haku, määrä ja maksaminen (Kela)