Aikuisen vammaistuki
Huom! Sivua päivitetään vuoden 2026 aikana.
Vammaistuki on veroton, Kelan maksama kolmiportainen rahallinen etuus. Se voidaan myöntää perusvammaistukena, korotettuna vammaistukena tai ylimpänä vammaistukena.
Vammaistuen tasoon vaikuttavat vammasta aiheutuvan haitan taso, tarvittavan avun, ohjauksen ja valvonnan määrä ja vammaan liittyvät säännölliset erityiskustannukset. Sairauden tai vamman diagnoosi ei yksin ratkaise oikeutta vammaistukeen. Toimintakyvyn muuttuessa vammaistuen määrää voidaan tarkistaa.
Jos vamman aiheuttama haitta ja avuntarve oikeuttaisi alimpaan tukeen, mutta säännöllisesti toistuvat erityiskustannukset (esimerkiksi lääkekorvaukset ja sairaanhoitokorvaukset) ovat korotetun tuen tasoiset, voidaan vammaistuki myöntää korotettuna.
Aikuisen vammaistuki (16 vuotta täyttäneille)
Vammaistuen myöntäminen perustuu toimintakyvyn heikentymiseen sekä vamman tai sairauden aiheuttamaan haittaan tai avuntarpeeseen. Tuki on kolmiportainen.
Perusvammaistuki
Perusvammaistuen myöntämiseksi riittää, että vamma aiheuttaa lääketieteellisesti määriteltyä olennaista haittaa eli keskivaikeaa toiminnanvajausta.
Haitta määritellään esimerkiksi tapaturmavakuutuksen haittaluokituksessa 1 – 20. Keskivaikea toiminnanvajaus asettuu tässä luokituksessa haittaluokkien 6 – 10 tasolle. Sen kuvaus on kaksiosainen.
Esimerkkejä haittaluokkia 6 – 7 vastaavasta toimintakyvystä:
- Henkilö ei kykene jatkuvaa tarkkuutta ja keskittymistä vaativaan toimintaan.
- Sairauden hoito aiheuttaa rasitusta ja vie päivittäin aikaa ja hoidon laiminlyönti aiheuttaa vaaraa terveydentilalle.
- Henkilöllä on insuliinihoitoinen diabetes, johon liittyy liitännäissairauksia.
- Toiminnon suorittaminen, esimerkiksi itsestä huolehtiminen, vie normaalia enemmän aikaa tai edellyttää apuneuvon käyttämistä.
- Henkilö osaa ainoastaan lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen yksinkertaiset perustaidot. Hän selviytyy itsenäisesti rutiiniongelman ratkaisemisesta, mutta monimutkaisten tehtävien suorittamisessa hän tarvitsee vähäistä ohjausta oudoissa tilanteissa, esimerkiksi voi asioida kaupassa, mutta tarvitsee apua pankki- ja viranomaisasioinnissa
Esimerkkejä haittaluokkia 8 -10 vastaavasta toimintakyvystä:
- Jatkuva seisominen tai kävely tuottavat huomattavaa vaikeutta.
- Pidemmillä matkoilla esimerkiksi ulkona liikkuessa tarvitsee apuneuvoa (rollaattori, pyörätuoli) ja selviytyy sen avulla pääasiassa itsenäisesti.
- Kiirehtiminen tuottaa vaikeutta sairausoireiden pahenemisen takia.
- Sairauden hoidon laiminlyönti aiheuttaa vakavaa vaaraa terveydentilalle.
- Lukemisessa ja kirjoittamisessa on vaikeuksia. Henkilö selviytyy mukautetussa opetuksessa.
- Havainto- ja koordinaatiokyvyn sekä kognitiivisten toimintojen laskusta huolimatta pääsääntöisesti on omatoiminen kotioloissa, mutta tarvitsee jossain määrin ohjausta tai järjestelyjä kodin ulkopuolisissa asioissa.
- Rutiiniongelman ratkaisemisessa tarvitsee vähäistä ohjausta esimerkiksi oudoissa tilanteissa.
- Puhe vaikeuksin ymmärrettävää (ilman kuulovammaa). Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa on lähes itsenäinen.
Korotettu vammaistuki
Korotettu vammaistuki voidaan myöntää joko huomattavan haitan, vähintään viikoittain toistuvan avuntarpeen tai erityiskustannusten perusteella.
Huomattava haitta vastaa tapaturmavakuutuksen haittaluokkia 11 – 15
Esimerkkejä haittaluokkia 11 – 12 vastaavasta toimintakyvystä:
- Kykenee vain hyvin kevyeen tai rajoitettuun toimintaan.
- Voi liikkua vain lyhyitä matkoja kerrallaan apuneuvon turvin.
- Sairauskohtauksia esiintyy hoidosta huolimatta toistuvasti ja oireiden aikana on toimintakyvytön.
- Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaidot ovat puutteellisia.
- Monimutkaisten tehtävien suorittaminen tai koordinaatiota edellyttävät liikesuoritukset ovat vaikeutuneet, minkä takia tarvitsee jossain määrin, esimerkiksi viikoittain, toisen henkilön apua tai ohjausta ja valvontaa itsestä huolehtimisessa ja apua kodin ulkopuolisessa asioinnissa (kauppa, pankki- ja viranomaisasiat).
Esimerkkejä haittaluokkia 13 – 15 vastaavasta toimintakyvystä:
- Itsestä huolehtimisessa on vaikeuksia.
- Riisuminen ja pukeutuminen ovat huomattavasti vaikeutuneet
- Avun, ohjauksen ja valvonnan tarvetta voi olla jossakin henkilökohtaisessa toiminnassa päivittäin tai monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa, mutta ei päivittäin aikaa vievästi.
- Ei kykene ratkaisemaan rutiiniongelmia tai muistamaan asioita ilman runsasta ohjausta.
- Vaikean havainto- ja koordinaatiokyvyn sekä kognitiivisten toimintojen laskun johdosta tarvitsee ohjausta ja valvontaa jossain määrin henkilökohtaisissa toiminnoissa ja konkreettista avuntarvetta kodin ulkopuolella asioidessa.
- Kommunikaatiossa on välttämätöntä käyttää kuvallista ilmaisua, tulkkiapua, viittomia tai vastaavaa apua.
- Kodin ulkopuoliset asiat jäävät useimmiten omaisten tai edunvalvojan tehtäväksi.
- Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvitsee runsaasti ohjausta esimerkiksi sopimattoman käytöksen tai oma-aloitteisuuden puutteen takia.
Avun tai ohjauksen ja valvonnan tarve korotetun vammaistuen perusteena
Henkilö tarvitsee toisen henkilön apua tai ohjausta ja valvontaa vähintään viikoittain ja vähintään yhdessä henkilökohtaisessa toiminnossa (liikkuminen, pukeutuminen, syöminen, peseytyminen tai wc-toiminnot), kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella. Työssä tai opiskelussa oleva avuntarve rinnastetaan asiointiin liittyvään avuntarpeeseen.
Pelkästään kotitaloustöihin tai asiointiin liittyvä avun tai ohjauksen ja valvonnan tarve ei siis riitä korotetun vammaistuen saamisen perusteeksi, vaan tarpeen on aina liityttävä myös henkilökohtaisiin toimintoihin.
Korotettu vammaistuki voidaan myöntää myös silloin, kun avuntarve on päivittäistä, mutta se ei kohdistu moniin henkilökohtaisiin toimintoihin eikä vie paljon auttajan aikaa. Avuntarpeeseen lasketaan myös seuraavat asiat:
- Henkilön on sairautensa tai vammansa vuoksi välttämätöntä käyttää liikkumisessa apuvälineenä rollaattoria tai pyörätuolia
- Henkilön on elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi käytettävä sairaanhoidollisia laitteita tai välineitä ja hoitotoimenpiteet ovat aikaa vieviä. Avuntarvetta voidaan tällöin katsoa olevan, vaikka henkilö huolehtisi hoidon toteuttamisesta itse (esimerkiksi henkilöt, jotka tekevät dialyysin kotona itse).
- Henkilö joutuu käyttämään kommunikoinnissa tai itsensä ilmaisemisessa puhetta korvaavia kommunikaatiomuotoja kuten viittomakieltä, tulkkipalvelua, puhekonetta tai vastaavaa
Erityiskustannukset korotetun vammaistuen perusteena
Korotettu vammaistuki voidaan myöntää, jos ainoastaan perusvammaistuen edellytykset täyttyvät (eli sairaus tai vamma aiheuttaa olennaista haittaa), mutta sairaudesta tai vammasta aiheutuvat erityiskustannukset nousevat keskimäärin vähintään korotetun tuen määrään kuukausitasolla.
Ylin vammaistuki
Ylin vammaistuki voidaan myöntää vaikean vamman, jokapäiväisen ja aikaa vievän avuntarpeen tai runsaan ja säännöllisen ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella.
Vaikean vamman perusteella myönnettävä ylin vammaistuki
Vaikeasti vammaiseksi katsotaan
- Sokea henkilö (näkökenttä alle 10 º tai näöntarkkuus parhaalla lasikorjauksella alle 0.04)
- Liikuntakyvytön henkilö
- Varhaiskuuro henkilö
- Henkilö, jonka toimintakyky vastaa haittaluokkia 16 – 20
Haittaluokat 16 – 17
- Henkilö kykenee korkeintaan askartelunluontoiseen toimintaan ajoittain.
- Henkilöllä on konkreettista avun tarvetta monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa aikaa vievästi päivittäin
- Henkilöllä on huomattavassa määrin säännöllistä ohjauksen ja valvonnan tarvetta.
- Kommunikoinnissa, syömisessä ja nielemisessä on huomattavia vaikeuksia.
- Täydellinen sekä rakon että peräsuolen pidätyskyvyttömyys.
- Henkilö ei kykene käyttämään alaraajojaan liikkumiseen.
- Henkilö tarvitsee jatkuvaa ympärivuorokautista perus- ja sairaanhoitoa sekä muuta huolenpitoa esimerkiksi syvän kehitysvammaisuuden tai psykiatrisen sairauden takia.
Haittaluokat 18 – 20
- Henkilö on päivittäisissä toiminnoissaan lähes täysin riippuvainen toisen henkilön avusta
Avuntarpeen tai ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella myönnettävä ylin vammaistuki
- Avuntarvetta päivittäin useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa, avustaminen on jokapäiväistä ja vie kokonaisuutena paljon auttajan/auttajien aikaa.
- Henkilö tarvitsee säännöllisesti toisen henkilön ohjausta ja valvontaa huomattavassa määrin. Hän ei pysty huolehtimaan itsestään ja hänen selviytymisensä edellyttää päivittäin huomattavaa toisen henkilön suorittamaa ohjausta ja valvontaa eikä henkilö muutoin suoriudu arjesta.
- Ohjauksen ja valvonnan tarpeen tulee kohdistua ainakin jossain määrin henkilökohtaisiin toimintoihin. Ohjausta ja valvontaa voidaan tarvita esimerkiksi pukeutumisessa, syömisessä, peseytymisessä tai lääkityksestä huolehtimisessa. Jos ohjauksen ja valvonnan tarve kohdistuu vain kotitaloustöihin ja asiointiin, ei ylintä vammaistukea voida myöntää.
Mahdollisuus tuen myöntämiseen kokonaisharkinnan eli eri tekijöiden yhteisvaikutuksen perusteella tulee aina arvioida. Jos mikään yksittäisistä tekijöistä ei täytä myöntöedellytyksiä, mutta vähintään kaksi tekijää yltää lähelle tiettyä tuen tasoa, tuki voidaan myöntää eri tekijöiden yhteisvaikutuksen perusteella.
AIKUISTEN VAMMAISTUEN HAKEMINEN
16 vuotta täyttäneen vammaistukea haetaan lomakkeella EV 256 eli samalla lomakkeella, kuin eläkettä saavan hoitotukea.
Liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto C tai B, joka ei saa olla puolta vuotta vanhempi. B-lausunto riittää, jos siinä on vammaistuen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Lääkärinlausunnossa pitäisi olla myös vamman aiheuttamaa haitta-astetta kuvaava tieto ja mahdollinen haittaluokka.
Tee ensin huolellinen ja tarkka hakemus ja toimita kopio siitä lääkärille lausunnon kirjoittamista varten. Pyydä, että lääkäri merkitsee lausuntoonsa diagnoosin, liitännäisoireet ja näistä aiheutuvan lääketieteellisesti arvioidun haitan, joka kuvaa toiminnanvajavuuden laatua ja niitä rajoituksia, joita sairaudesta tai vammasta aiheutuu.
Voit kertoa lääkärille myös esimerkiksi henkisestä kuormittumisestasi, ahdistuksestasi, unettomuudestasi tai mahdollisesti sinua traumatisoivista kokemuksista. Niiden vaikutus ja merkitys on joissain tilanteissa mahdollista arvioida lääketieteellisestä näkökulmasta ja ottaa huomioon vammaistuen tasossa.
Kun käsittelijä ratkaisee, minkä tasoisena vammaistuki sinulle myönnetään, hän tarkastelee seuraavia asioita:
- lääkärinlausunnossa kerrottuja tietoja sairauden laadusta/vamman vaikeustasosta
- omaa kuvaustasi vaikeuksista ja avuntarpeesta
- asumisolosuhteitasi, esimerkiksi asunnon ja sen ympäristön esteettömyys/esteellisyys, portaat, hankalat julkiset ympäristöt, etäisyydet ja kulkuyhteydet kauppaan, kouluun tai töihin, julkisen liikenteen palvelut tai niiden puuttuminen
- muita olosuhteitasi, esimerkiksi asutko yksin vai perheenjäsenten kanssa
Ota itsellesi kopio hakemuksesta sekä lääkärinlausunnosta arkistointia varten – niistä saattaa olla hyötyä tehtäessä mahdollista jatkohakemusta.
Ohjeita lomakkeen EV 256 täyttämiseen
Kohta 3.
Muista ilmoittaa hakevasi 16 vuotta täyttäneen vammaistukea
Elämäntilanteeseen merkitset, oletko töissä vai opiskeletko. Tämä tieto on tärkeä, koska se antaa ratkaisijalle alustavaa tietoa erilaisista toimintaympäristöistäsi ja toimintakykyysi kohdistuvista vaateista.
Kohta 5. Mitkä sairaudet tai vammat vaikeuttavat arkipäivääsi
Tähän kannattaa laittaa kaikki olemassa olevat sairaudet ja diagnoosit, jotka vaikuttavat elämääsi tavalla tai toisella. Aloita siitä sairaudesta tai vammasta, jota itse pidät toimintakykysi kannalta merkittävimpänä. Mainitse myös kaikki toimintakykyysi vaikuttavat liitännäisoireet.
Kohtaan ”Milloin toimintakykysi heikentyminen on alkanut” voit merkitä mistä alkaen avuntarve on lisääntynyt verrattuna aiempaan tai toimintakykysi on muuten huonontunut. Asiaa kysytään siksi, että vammaistuki voidaan myöntää enintään kuusi (6) kuukautta takautuvasti, mikäli edellytykset täyttyvät. Muutoin tuki myönnetään hakemuskuukauden alusta.
Kohta 6. Avun, ohjauksen ja valvonnan tarve (tärkein osa hakemusta)
Hakemuksessa oleva tila on varsin pieni, mutta hakulomakkeen kohtaan 9. voi kirjoittaa lisätietoja. Merkitse tällöin, mihin hakemuksen kohtaan viittaat.
Jos lomakkeessa oleva tila ei riitä, kirjaa asiat erilliselle liitteelle. Muista merkitä liitteeseen nimesi ja syntymäaikasi.
Selkeä avuntarve tarkoittaa, että toisen ihmisen on autettava sinua konkreettisesti jossain toiminnossa, josta suoriudu. Joskus omaa toiminnallista vaikeuttaan on kuitenkin vaikea mieltää avuntarpeeksi.
Ota huomioon, että avuntarvetta tarkoittavat myös seuraavat tilanteet:
- suoriudut kyllä pakon edessä ilman apua, mutta toimiminen on hidasta, työlästä tai rajoittunutta tai tuottaa kipua
- sinun on vaikea suunnitella asiakokonaisuuksia ja päästä niissä alkuun ilman toisen ihmisen apua
- tarvitset suoriutumiseen apuvälineen, esimerkiksi rollaattorin, pyörätuolin
- joudut käyttämään arjessasi sairaanhoidollisia laitteita tai välineitä (esimerkiksi erilaiset dialyysilaitteet)
- tarvitset puhetta korvaavia kommunikaatiomuotoja, kuten tulkkipalvelua, puhelaitetta, kuvakansiota tai viittomakieltä
Kohta 7. Avun saaminen
Avun tarkkaa tuntimäärää on usein vaikea arvioida. Sitä kannattaa seurata ja pitää kirjaa esimerkiksi viikon ajan.
Kohtaan ’Mistä alkaen olet apua saanut / milloin avuntarpeesi on lisääntynyt?’ kannattaa yrittää arvioida, mistä alkaen avuntarve on ollut tässä hakemuksessa kuvatulla tasolla. Tarkista myös, miten tämä ajankohta suhteutuu lomakkeen kohtaan ’Milloin toimintakykysi heikentyminen on alkanut?’
Lue lisää:
