Tuet ja korvaukset

Eläkettä saavan hoitotuki

Eläkettä saavan hoitotuki on veroton, Kelan maksama kolmiportainen rahallinen etuus. Se voidaan myöntää perushoitotukena, korotettuna hoitotukena tai ylimpänä hoitotukena.

Hoitotuen tasoon vaikuttavat vammasta aiheutuva avuntarve sekä ohjauksen ja valvonnan tarve. Sairaudesta tai vammasta aiheutuvat erityiskustannukset voivat suurentaa tuen määrää perustuesta korotetuksi tueksi.

Hoitotukea voidaan maksaa 16 vuotta täyttäneelle, kokoaikaisella eläkkeellä olevalle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajaksi ja jolle sairaus tai vamma aiheuttaa säännöllistä avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta.

Perushoitotuki

Avuntarve tai ohjauksen ja valvonnan tarve on säännöllistä ja vähintään viikoittain toistuvaa. Sitä tarvitaan henkilökohtaisiin toimintoihin jossain määrin. Henkilökohtaisia toimintoja ovat liikkuminen sisällä tai ulkona, pukeutuminen, peseytyminen, syöminen, wc-toimet, terveydenhoidolliset toimenpiteet ja kommunikointi puheella.

Sokealla henkilöllä ja liikuntakyvyttömällä henkilöllä on aina oikeus vähintään perushoitotukeen.

Korotettu hoitotuki

Avuntarve tai ohjauksen ja valvonnan tarve on päivittäistä ja vie runsaasti toisen henkilön aikaa. Avuntarve liittyy useisiin henkilökohtaisiin toimintoihin. Korotetun hoitotuen voi saada myös silloin, jos vamman tai sairauden perusteella olisi oikeus perushoitotukeen, mutta jatkuvia ja ylimääräisiä erityiskustannuksia on keskimäärin vähintään korotetun hoitotuen verran joka kuukausi.

Ylin hoitotuki

Avuntarve tai ohjauksen tai valvonnan tarve on jatkuvaa, mutta ei kuitenkaan edellytä laitoshoitoa.

Miten eläkettä saavan hoitotukea haetaan

Eläkettä saavan hoitotukea haetaan lomakkeella EV 256 tai sähköisellä hoitotukihakemuksella asiointipalvelun kautta. Tukea voi hakea myös suullisesti, jolloin Kelan työntekijä täyttää hakemuksen ohjeidesi mukaan asiointipalvelussa.

Määräaikaiseen tukipäätökseen voi hakea myös jatkoa edellä mainituilla tavoilla puolen vuoden sisällä tuen päättymisestä. Hoitotukeen voi hakea korotusta, jos toiminnallinen tilanne vaikeutuu ja avuntarve lisääntyy.

Hakemukseen liitetään C-lääkärinlausunto tai ratkaisemista varten tarvittavat tiedot sisältävä B-lausunto. Lausunto ei saa olla yli puoli vuotta vanha.

Omaishoidon tuki

Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoitopalkkiosta ja palveluista. Omaishoitaja on henkilö, joka hoitaa ja pitää huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään tämän kotona.

Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Sen määrä perustuu työn vaativuuteen ja sitovuuteen. Omaishoitajuus kerryttää pääsääntöisesti eläkettä. Perheen tai hoidettavan tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkion suuruuteen.

Omaishoidontukeen kuuluvat, hoitajalle annettavat palvelut ovat valmennus, hoitotehtävää tukeva koulutus sekä hyvinvointi- ja terveystarkastus. Lisäksi omaishoidossa olevalle henkilölle voidaan myöntää tarvittavia sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten kotiapu, kuljetuspalvelu tai henkilökohtainen apu.

Omaishoitajalla on oikeus palkallisiin, lakisääteisiin vapaapäiviin. Niiden ajaksi kunta järjestää hoidon ja huolenpidon tarkoituksenmukaisella tavalla.

Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen palvelu, jota kunta järjestää määrärahojensa sallimissa rajoissa. Kunta voi päättää myös tuen kohdentumisesta ja myöntämisehdoista.

Laki omaishoidon tuesta astui voimaan vuonna 2006. Tarkempia tietoja omaishoidontuesta tarjoavat kunnat ja järjestöt.

Tuki myönnetään sitovaa ja vaativaa hoitotyötä hoidettavan kotona tekevälle henkilölle. Ketään ei voida määrätä omaishoitajaksi eikä ottamaan apua omaishoitona vastoin omaa tahtoaan.

Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen, kun omainen auttaa joissakin arjen toimissa yhä enemmän ja huomaa, että läheinen ei enää selviydykään ilman apua. Joskus tilanne syntyy äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena tai perheeseen syntyy vammainen lapsi.

Miten omaishoidontukea haetaan

Tukea haetaan hoidettavan henkilön asuinkunnan sosiaalitoimesta. Asian käsitteleminen voi olla kotipalvelun, kotihoidon, vammaispalvelujen tai vanhuspalvelujen vastuulla.  

Omaishoidon tuesta laaditaan toimeksiantosopimus kunnan ja omaishoitajan välille.

Lisäksi omaishoitosopimukseen kuuluu hoito- ja palvelusuunnitelma. Se sisältää tiedot hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan:

1) omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö;

2) muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö;

3) omaishoitajan hoitotehtävää tukevien palvelujen määrä ja sisältö; (29.6.2016/511)

4) miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana.

Vammaistuet

Vammaistuki on veroton, Kelan maksama kolmiportainen rahallinen etuus. Se voidaan myöntää perusvammaistukena, korotettuna vammaistukena tai ylimpänä vammaistukena.

Vammaistuen tasoon vaikuttavat vammasta aiheutuvan haitan taso, tarvittavan avun, ohjauksen ja valvonnan määrä ja vammaan liittyvät säännölliset erityiskustannukset. Sairauden tai vamman diagnoosi ei yksin ratkaise oikeutta vammaistukeen. Toimintakyvyn muuttuessa vammaistuen määrää voidaan tarkistaa.

Jos vamman aiheuttama haitta ja avuntarve oikeuttaisi alimpaan tukeen, mutta säännöllisesti toistuvat erityiskustannukset (esimerkiksi lääkekorvaukset ja sairaanhoitokorvaukset) ovat korotetun tuen tasoiset, voidaan vammaistuki myöntää korotettuna.

Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Myöntämisperusteina ovat lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus sekä erityiskustannukset

Lapsen vammaistukea hakee vanhempi tai muu huoltaja, mutta tuki myönnetään lapselle itselleen. Lapsen tai huoltajan tulot ja varallisuus eivät vaikuta vammaistuen saamiseen tai määrään.

Tuki on kolmiportainen. Se myönnetään yleensä määräajaksi, jonka ajan vammasta tai sairaudesta aiheutuvan hoidon tarpeen arvioidaan kestävän hakemishetken tasolla. Hoidon ja huolenpidon tarve voi muuttua, kun lapsi kasvaa ja kehittyy. Tukeen on aina mahdollista hakea jatkoa.

Perusvammaistuki alle 16-vuotiaalle

Perusvammaistuen edellytyksenä on, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta.

Perusvammaistuki voidaan myöntää myös silloin, kun rasitus ja sidonnaisuus on päivittäistä, mutta se ei ole huomattavasti aikaa vievää.

Tavanomaista suurempi hoidon ja huolenpidon tarve voi aiheutua esimerkiksi 1) lapsen sairauskohtauksista ja lääkityksestä, 2) lapsen kuljettamisesta kuntoutukseen, 3) lasta on sairauden tai vamman vuoksi autettava päivittäisissä toiminnoissa tavanomaista enemmän, 4) lasta on autettava koulutehtävissä tavanomaista enemmän, 5) lasta on valvottava ikäisiään enemmän

Kun lapsella on oikeus perusvammaistukeen ja erityiskustannukset ovat vähintään korotetun tuen verran kuukausittain, vammaistuki voidaan myöntää korotettuna.

Korotettu vammaistuki alle 16-vuotiaalle

Korotetun vammaistuen myöntäminen edellyttää, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva tavanomaista suurempi rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa tai päivittäin huomattavasti aikaa vievää.

Rasitus ja sidonnaisuus ovat vaativia, kun hoidosta huolehtivalta edellytetään erityistä perehtyneisyyttä lapsen hoito- ja kuntoutustoimenpiteisiin. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi 1) injektioiden antaminen, 2) piktogrammien käyttäminen viestinnässä; 3) syöttöletkuruokinnasta huolehtiminen, 4) vaativasta lääkehoidosta huolehtiminen

Rasitus ja sidonnaisuus vie päivittäin huomattavasti aikaa, kun lapsi tarvitsee sairautensa tai vammansa vuoksi päivittäin huomattavan paljon hoidosta huolehtivan huolenpitoa ja valvontaa, esimerkiksi 1) lapsi liikkuu pyörätuolilla, 2) lapsella on yksi tai useampi aistivamma, 3) lapsella on käytöshäiriöitä tai 4) lapsella on älyllinen kehitysvamma

Korotettua tukea voidaan myöntää myös kokonaisharkinnan perusteella. Kriteerit täyttyvät, jos lapsen hoito ja huolenpito voidaan kokonaisuutena arvioida huomattavasti vaativammaksi kuin vastaavan ikäisen terveen lapsen.

Ylin vammaistuki alle 16-vuotiaalle

Ylimmän vammaistuen myöntäminen edellyttää, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva tavanomaista suurempi rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa ja ympärivuorokautista

16 vuotta täyttäneen vammaistukea voi hakea 16 – 67-vuotias henkilö, joka ei ole täydellä eläkkeellä. Vammaistuen myöntämisperusteena on jokapäiväisessä elämässä tarvittavien toimintojen vaikeutuminen. Näitä toimintoja ovat päivittäiset perustoiminnot ja itsestä huolehtiminen, välttämättömät kotityöt, kodin ulkopuolella asiointi sekä työstä tai opiskelusta selviytyminen. Tulot ja varallisuus eivät vaikuta vammaistuen saamiseen tai määrään.

Miten alle 16-vuotiaan vammaistukea haetaan

Alle 16-vuotiaan vammaistukea ja määräajaksi myönnetyn vammaistuen jatkoa haetaan lomakkeella EV 258

Liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto C, joka ei saa olla puolta vuotta vanhempi. Myös B-lausunto tai muu vastaava lääketieteellinen selvitys, esimerkiksi epikriisi lapsen terveydentilasta on riittävä, jos siinä on vammaistuen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Myös jatko- ja tarkistushakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto C tai muu riittävä lääketieteellinen selvitys lapsen nykyisestä terveydentilasta.

Hakemuksessa on tärkeää osoittaa, millä tavoin hoidon ja huolenpidon tarve on ikäkauteen nähden tavanomaista suurempaa ja miten se liittyy lapsen vammaan tai sairauteen. Tee ensin huolellinen ja tarkka hakemus ja toimita kopio siitä lääkärille lausunnon kirjoittamista varten. Pyydä, että lääkäri ottaa kantaa nimenomaan rasitukseen ja sidonnaisuuteen sekä siihen, onko tilanne paraneva, pysyvä vai huononeva.

Ota itsellesi kopio hakemuksesta sekä lääkärinlausunnosta arkistointia varten – niistä saattaa olla hyötyä tehtäessä mahdollista jatkohakemusta.

Ohjeita lomakkeen EV 258 täyttämiseen

Kohta 2. Lapsen sairaudet ja vammat ja niiden hoito

Kerro tähän kaikki lapsen vammat ja sairaudet, joiden vuoksi hän tarvitsee hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta ja joista aiheutuu vanhemmille rasitusta ja sidonnaisuutta ensisijaisuusjärjestyksessä.

Kohta 3. Lapsen avun ja huolenpidon tarve

Vertaa lastasi saman ikäiseen terveeseen/vammattomaan lapseen ja siihen, kuinka paljon hoitoa ja huolenpitoa tässä iässä tavanomaisesti tarvitaan.   Hakemukseen mahtuu vain vähän tekstiä, joten voit kirjata kuvauksen erilliselle liitteelle. Muista laittaa liitteeseen lapsen nimi ja henkilötunnus.

a)  Tarvitseeko lapsi apua tai valvontaa liikkumisessa

  • miten lapsi liikkuu ikäiseensä verrattuna (ryömiminen, konttaaminen, istuminen, kävely, juoksu)
  • kompasteleeko lapsi, tarvitseeko tukea
  • onnistuvatko pyöräily, uinti, hiihtäminen tai luistelu iän mukaisesti?
  • tarvitaanko erityisiä liikuntavälineitä (esimerkiksi peräpyörä, tandempyörä)?
  • onko lapsella vaarantajua tai karkaileeko, tarvitseeko lasta tarkkailla jatkuvasti
  • käyttääkö lapsi liikkumisen apuvälinettä, esim. dallari, pyörätuoli?
  • miten lapsi hahmottaa ympäristöä ja liikennettä?
  • tarvitseeko lapsi saattajaa tai erityistä kuljetusta koulu- tai harrastusmatkoille
  • miten portaissa ja liukuportaissa liikkuminen sujuu
  • onko lapsen liikkumisen tueksi tarvittu kodin muutostöitä

b)  Tarvitseeko lapsi apua tai ohjausta päivittäisissä toiminnoissa?

  • sujuvatko suihkussa käynti, hiusten pesu, saunominen motorisesti vai tarvitseeko lapsi tukea tasapainoon
  • onnistuvatko hampaiden pesu, käsihygieniasta huolehtiminen, intiimihygieniasta huolehtiminen (esim. kuukautiset), WC-käynnit (tarpeen tunnistaminen, pyyhkiminen) tai ihon rasvaaminen iän mukaisella tavalla
  • tarvitseeko lapsi apua pukeutumisessa ja riisumisessa: sään ja tilanteen mukainen vaatteiden valinnassa, pukeutumisjärjestyksessä, hienomotoriikassa (napit, nepparit, vetoketjut, kengännauhat)
  • onko lasta ohjattava tai avustettava pukeutumisessa
  • onko lapsi haluton pukeutumaan ja heittäytyy veltoksi
  • sujuuko syöminen motorisesti (nieleminen, pureminen)
  • aiheuttavatko tuntoyliherkkyydet ongelmia
  • syökö lapsi ikätasoisesti (siisteys, omatoimisuus, aterimien käyttö, kaatuileeko lasi tai lautanen, tarvitseeko ruoka soseuttaa, onko ruoka annosteltava tai onko sitä säännösteltävä)
  • tarvitseeko lapsi ikäisiinsä nähden enemmän apua aamupalan tai välipalan valmistuksessa
  • rauhoittuuko lapsi helposti nukkumaan ja onko yöuni levollinen
  • tarvitaanko erityisjärjestelyjä nukkumista varten
  • onko lapsella poikkeuksellista väsymistä
  • miten lapsi hyväksyy rutiineista poikkeamisen?
  • miten siirtyminen tehtävästä toiseen tai paikasta toiseen sujuvat (leikin lopettaminen, päiväkodista kotiin lähteminen)
  • sotkeeko lapsi ikätasoaan enemmän vaatteitaan
  • onnistuuko vuoteen petaaminen, lakanoiden vaihto
  • onnistuvatko kotityöt ikätasoisesti (imurointi, roskien vienti, pöydän kattaminen)

c) Tarvitseeko lapsi apua puhumisessa, näkemisessä tai kuulemisessa?

  • Ovatko tuki ja harjoitteet tarpeen puhumaan oppimisessa?
  • Onko lapsella puhetta tukevia menetelmiä, kuten kommunikaatiolaite, tukiviittomia, kuvakommunikaatio tai esinekommunikaatio? Tarvitseeko lapsi erikseen tehtyä materiaalia?
  • Onko perheenjäsenten ja lähiympäristön pitänyt opetella käyttämään korvaavia kommunikaatiomenetelmiä?
  • Onko lapsella näkemisen apuvälineitä, joiden käyttöä pitää harjoitella ja joiden toimivuudesta on huolehdittava (suurennuslasit, suurennuslaitteet, kiikarit, näkövammaisen apuvälineillä varustettu tietokone, äänikirjojen kuuntelulaitteet, pistekirjoituskone)
  • Käyttääkö lapsi silmälaseja, heitteleekö hän niitä, vääntyvätkö sangat, joudutaanko laseja korjauttamaan usein?
  • Käyttääkö lapsi kuulolaitetta? Onnistuuko viittominen kuulokojeen ollessa pois käytöstä?

d) Tarvitseeko lapsi apua sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

  • Onko lasta autettava itsensä ilmaisussa, leikeissä, suhteissa muihin lapsiin tai aikuisiin?
  • Tarvitseeko hän apua leikki- tai vuorovaikutustilanteissa?
  • Pystyykö lapsi omatoimisesti tapaamaan kavereitaan? Mitä tarvitaan?
  • Pystyykö lapsi omatoimisesti osallistumaan harrastuksiin?
  • Oletko huomannut vaikeuksia lapsen keskittymisessä, ajantajussa, omaehtoisuudessa, vuoron odottamisessa, pettymyksensietokyvyssä, oman toiminnan ohjauksessa tai sosiaalisissa taidoissa?
  • Onko lapsella taipumusta jumiutumiseen?
  • Onko lapsella aistiyliherkkyyksiä, jotka vaikeuttavat vuorovaikutusta?

e) Tarvitseeko lapsi apua sairauden hoidossa

  • Suostuuko hän ottamaan tai osaako hän ottaa tarvitsemansa lääkkeet?
  • Vaativatko lääkärikäynnit paljon aikaa tai järjestelyjä? Entä kontrollikäynnit, laboratoriokäynnit tau oma seuranta (esimerkiksi verensokerimittaus)?

f) Tarvitseeko lapsi apua, ohjausta tai valvontaa jossain muussa asiassa?

  • Tarvitseeko lapsi jatkuvaa valvontaa, jottei joutuisi vaaratilanteisiin?
  • Viekö uusien taitojen oppiminen aikaa ja vaatiiko useita toistoja?
  • Toimiiko vanhempi lapsen henkilökohtaisen avustajan työnantajana, ohjaako avustajaa tehtävissä?
  • Vaatiko lasta koskeviin palavereihin osallistuminen tavallista enemmän aikaa (kuntoutussuunnitelma, palvelusuunnitelma, koulupalaverit)

Kohta 4. Lapsen päivähoito (täytä, jos lapsi on päiväkodissa)

  • Erityisjärjestelyt päiväkodissa
  • Avustajapalvelut, erityisopetus
  • Päivähoito muussa kuin lähipäiväkodissa (esim. erityispäiväkoti)
  • Kuljetuksen erityisjärjestelyt.

Kohta 5. Lapsen koulunkäynti (täytä, jos lapsi on koulussa)

  • Erityisjärjestelyt koulussa (esim. pienryhmäopetus tai erityisopetus)
  • Avustajapalvelut ja yhteydenpito avustajan kanssa
  • Koulunkäynti muualla kuin lähikoulussa (esim. erityiskoulu)
  • Aamu- ja iltapäivähoidon järjestelyt
  • Kuljetuksen erityisjärjestelyt
  • Onko lasta tuettava ikäkautta vastaavaa tarvetta enemmän läksyjen tekemisessä?

Kohta 6. Kuntoutus

  • Terapiat, terapiaharjoitusten tekemisestä huolehtiminen kotona
  • Apuvälineiden sovitukset

Kohta 7. Kustannukset

Erityiskustannuksilla tarkoitetaan toimintakyvyn heikentymisestä aiheutuvia tarpeellisia, ylimääräisiä ja jatkuvia kustannuksia siltä osin kuin hakija vastaa niistä itse:

  1. Toistuvat julkisesta sairaalahoidosta perittävät hoitopäivämaksut, jotka liittyvät toimintakykyä heikentävään sairauteen tai vammaan.
  2. Lääkärinpalkkiosta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuvista kustannuksista ne, jotka liittyvät toimintakykyä heikentävään sairauteen tai vammaan ja joista perhe itse vastaa.
  3. Omavastuuosuudet terapiakäynneistä, jos terapia jatkuu vähintään 6 kuukautta.
  4. Sairausvakuutuslain mukaiset omavastuut sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä matkoista
  5. Sairausvakuutuslain mukaiset omavastuuosuudet lääkärin määräämistä lääkkeistä, jotka liittyvät toimintakykyä heikentävän sairauden tai vamman hoitoon

Kerro kohdassa 11. oletko jo toimittanut lääkärinlausunnon ja, jos et niin milloin se toimitetaan.

Muista, että sinun on ilmoitettava Kelaan olosuhteiden muutoksista, jos

  • lapsen terveydentila muuttuu olennaisesti ja hoidosta, huolenpidosta sekä kuntoutuksesta aiheutuvan rasituksen määrä vähenee tai kasvaa merkittävästi
  • lapsen osoite muuttuu, lapsi muuttaa ulkomaille tai palaa Suomeen
  • vammaistuesta vähennettävissä tuissa tai niiden määrissä tapahtuu muutoksia (??)

Muutokset voivat vaikuttaa lapsen oikeuteen saada tukea. Tällöin tukea voidaan maksaa liikaa tai liian vähän. Muuttuneissa tilanteissa voi olla tarpeen täyttää uusi hakemus. Jos lapsen terveydentila on olennaisesti parantunut, Kela voi lakkauttaa tuen.

Lisätietoa

Kela, lapsen vammaistuen etuusohje ja Kela, lapsen vammaistuki, haku, määrä ja maksaminen

16 vuotta täyttäneen vammaistuki

Vammaistuen myöntäminen perustuu toimintakyvyn heikentymiseen sekä vamman tai sairauden aiheuttamaan haittaan tai avuntarpeeseen. Tuki on kolmiportainen.

Perusvammaistuki

Perusvammaistuen myöntämiseksi riittää, että vamma aiheuttaa lääketieteellisesti määriteltyä olennaista haittaa eli keskivaikeaa toiminnanvajausta.

Haitta määritellään esimerkiksi tapaturmavakuutuksen haittaluokituksessa 1 – 20. Keskivaikea toiminnanvajaus asettuu tässä luokituksessa haittaluokkien 6 – 10 tasolle. Sen kuvaus on kaksiosainen.  

Esimerkkejä haittaluokkia 6 – 7 vastaavasta toimintakyvystä:

  • Henkilö ei kykene jatkuvaa tarkkuutta ja keskittymistä vaativaan toimintaan.
  • Sairauden hoito aiheuttaa rasitusta ja vie päivittäin aikaa ja hoidon laiminlyönti aiheuttaa vaaraa terveydentilalle.
  • Henkilöllä on insuliinihoitoinen diabetes, johon liittyy liitännäissairauksia.
  • Toiminnon suorittaminen, esimerkiksi itsestä huolehtiminen, vie normaalia enemmän aikaa tai edellyttää apuneuvon käyttämistä.
  • Henkilö osaa ainoastaan lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen yksinkertaiset perustaidot. Hän selviytyy itsenäisesti rutiiniongelman ratkaisemisesta, mutta monimutkaisten tehtävien suorittamisessa hän tarvitsee vähäistä ohjausta oudoissa tilanteissa, esimerkiksi voi asioida kaupassa, mutta tarvitsee apua pankki- ja viranomaisasioinnissa

Esimerkkejä haittaluokkia 8 -10 vastaavasta toimintakyvystä:

  • Jatkuva seisominen tai kävely tuottavat huomattavaa vaikeutta.
  • Pidemmillä matkoilla esimerkiksi ulkona liikkuessa tarvitsee apuneuvoa (rollaattori, pyörätuoli) ja selviytyy sen avulla pääasiassa itsenäisesti.
  • Kiirehtiminen tuottaa vaikeutta sairausoireiden pahenemisen takia.
  • Sairauden hoidon laiminlyönti aiheuttaa vakavaa vaaraa terveydentilalle.
  • Lukemisessa ja kirjoittamisessa on vaikeuksia. Henkilö selviytyy mukautetussa opetuksessa.
  • Havainto- ja koordinaatiokyvyn sekä kognitiivisten toimintojen laskusta huolimatta pääsääntöisesti on omatoiminen kotioloissa, mutta tarvitsee jossain määrin ohjausta tai järjestelyjä kodin ulkopuolisissa asioissa.
  • Rutiiniongelman ratkaisemisessa tarvitsee vähäistä ohjausta esimerkiksi oudoissa tilanteissa.
  • Puhe vaikeuksin ymmärrettävää (ilman kuulovammaa). Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa on lähes itsenäinen.

Korotettu vammaistuki

Korotettu vammaistuki voidaan myöntää joko huomattavan haitan, vähintään viikoittain toistuvan avuntarpeen tai erityiskustannusten perusteella.

Huomattavan haitan perusteella myönnettävä korotettu vammaistuki

Korotetun vammaistuen edellyttämä huomattava haitta vastaa tapaturmavakuutuksen haittaluokkia 11 – 15.

Esimerkkejä haittaluokkia 11 – 12 vastaavasta toimintakyvystä:

  • Kykenee vain hyvin kevyeen tai rajoitettuun toimintaan.
  • Voi liikkua vain lyhyitä matkoja kerrallaan apuneuvon turvin.
  • Sairauskohtauksia esiintyy hoidosta huolimatta toistuvasti ja oireiden aikana on toimintakyvytön.
  • Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaidot ovat puutteellisia.
  • Monimutkaisten tehtävien suorittaminen tai koordinaatiota edellyttävät liikesuoritukset ovat vaikeutuneet, minkä takia tarvitsee jossain määrin, esimerkiksi viikoittain, toisen henkilön apua tai ohjausta ja valvontaa itsestä huolehtimisessa ja apua kodin ulkopuolisessa asioinnissa (kauppa, pankki- ja viranomaisasiat).

Esimerkkejä haittaluokkia 13 – 15 vastaavasta toimintakyvystä:

  • Itsestä huolehtimisessa on vaikeuksia.
  • Riisuminen ja pukeutuminen ovat huomattavasti vaikeutuneet
  • Avun, ohjauksen ja valvonnan tarvetta voi olla jossakin henkilökohtaisessa toiminnassa päivittäin tai monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa, mutta ei päivittäin aikaa vievästi.
  • Ei kykene ratkaisemaan rutiiniongelmia tai muistamaan asioita ilman runsasta ohjausta.
  • Vaikean havainto- ja koordinaatiokyvyn sekä kognitiivisten toimintojen laskun johdosta tarvitsee ohjausta ja valvontaa jossain määrin henkilökohtaisissa toiminnoissa ja konkreettista avuntarvetta kodin ulkopuolella asioidessa.
  • Kommunikaatiossa on välttämätöntä käyttää kuvallista ilmaisua, tulkkiapua, viittomia tai vastaavaa apua.
  • Kodin ulkopuoliset asiat jäävät useimmiten omaisten tai edunvalvojan tehtäväksi.
  • Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvitsee runsaasti ohjausta esimerkiksi sopimattoman käytöksen tai oma-aloitteisuuden puutteen takia.

Avun tai ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella myönnettävä korotettu vammaistuki

Henkilö tarvitsee toisen henkilön apua tai ohjausta ja valvontaa vähintään viikoittain ja vähintään yhdessä henkilökohtaisessa toiminnossa (liikkuminen, pukeutuminen, syöminen, peseytyminen tai wc-toiminnot), kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella. Työssä tai opiskelussa oleva avuntarve rinnastetaan asiointiin liittyvään avuntarpeeseen.

Pelkästään kotitaloustöihin tai asiointiin liittyvä avun tai ohjauksen ja valvonnan tarve ei siis riitä korotetun vammaistuen saamisen perusteeksi, vaan tarpeen on aina liityttävä myös henkilökohtaisiin toimintoihin.

Korotettu vammaistuki voidaan myöntää myös silloin, kun avuntarve on päivittäistä, mutta se ei kohdistu moniin henkilökohtaisiin toimintoihin eikä vie paljon auttajan aikaa. Avuntarpeeseen lasketaan myös seuraavat asiat:

  • Henkilön on sairautensa tai vammansa vuoksi välttämätöntä käyttää liikkumisessa apuvälineenä rollaattoria tai pyörätuolia
  • Henkilön on elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi käytettävä sairaanhoidollisia laitteita tai välineitä ja hoitotoimenpiteet ovat aikaa vieviä. Avuntarvetta voidaan tällöin katsoa olevan, vaikka henkilö huolehtisi hoidon toteuttamisesta itse (esimerkiksi henkilöt, jotka tekevät dialyysin kotona itse).
  • Henkilö joutuu käyttämään kommunikoinnissa tai itsensä ilmaisemisessa puhetta korvaavia kommunikaatiomuotoja kuten viittomakieltä, tulkkipalvelua, puhekonetta tai vastaavaa

Erityiskustannusten perusteella myönnettävä korotettu vammaistuki

Korotettu vammaistuki voidaan myöntää, jos ainoastaan perusvammaistuen edellytykset täyttyvät (eli sairaus tai vamma aiheuttaa olennaista haittaa), mutta sairaudesta tai vammasta aiheutuvat erityiskustannukset nousevat keskimäärin vähintään korotetun tuen määrään kuukausitasolla.

Ylin vammaistuki

Ylin vammaistuki voidaan myöntää vaikean vamman, jokapäiväisen ja aikaa vievän avuntarpeen tai runsaan ja säännöllisen ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella.

Vaikean vamman perusteella myönnettävä ylin vammaistuki

Vaikeasti vammaiseksi katsotaan

  • Sokea henkilö (näkökenttä alle 10 º tai näöntarkkuus parhaalla lasikorjauksella alle 0.04)
  • Liikuntakyvytön henkilö
  • Varhaiskuuro henkilö
  • Henkilö, jonka toimintakyky vastaa haittaluokkia 16 – 20

Haittaluokat 16 – 17

  • Henkilö kykenee korkeintaan askartelunluontoiseen toimintaan ajoittain.
  • Henkilöllä on konkreettista avun tarvetta monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa aikaa vievästi päivittäin
  • Henkilöllä on huomattavassa määrin säännöllistä ohjauksen ja valvonnan tarvetta.
  • Kommunikoinnissa, syömisessä ja nielemisessä on huomattavia vaikeuksia.
  • Täydellinen sekä rakon että peräsuolen pidätyskyvyttömyys.
  • Henkilö ei kykene käyttämään alaraajojaan liikkumiseen.
  • Henkilö tarvitsee jatkuvaa ympärivuorokautista perus- ja sairaanhoitoa sekä muuta huolenpitoa esimerkiksi syvän kehitysvammaisuuden tai psykiatrisen sairauden takia.

Haittaluokat 18 – 20

  • Henkilö on päivittäisissä toiminnoissaan lähes täysin riippuvainen toisen henkilön avusta

Avuntarpeen tai ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella myönnettävä ylin vammaistuki

  • Avuntarvetta päivittäin useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa, avustaminen on jokapäiväistä ja vie kokonaisuutena paljon auttajan/auttajien aikaa.
  • Henkilö tarvitsee säännöllisesti toisen henkilön ohjausta ja valvontaa huomattavassa määrin. Hän ei pysty huolehtimaan itsestään ja hänen selviytymisensä edellyttää päivittäin huomattavaa toisen henkilön suorittamaa ohjausta ja valvontaa eikä henkilö muutoin suoriudu arjesta. 
  • Ohjauksen ja valvonnan tarpeen tulee kohdistua ainakin jossain määrin henkilökohtaisiin toimintoihin. Ohjausta ja valvontaa voidaan tarvita esimerkiksi pukeutumisessa, syömisessä, peseytymisessä tai lääkityksestä huolehtimisessa. Jos ohjauksen ja valvonnan tarve kohdistuu vain kotitaloustöihin ja asiointiin, ei ylintä vammaistukea voida myöntää.

Mahdollisuus tuen myöntämiseen kokonaisharkinnan eli eri tekijöiden yhteisvaikutuksen perusteella tulee aina arvioida. Jos mikään yksittäisistä tekijöistä ei täytä myöntöedellytyksiä, mutta vähintään kaksi tekijää yltää lähelle tiettyä tuen tasoa, tuki voidaan myöntää eri tekijöiden yhteisvaikutuksen perusteella.

Miten 16 vuotta täyttäneen vammaistukea haetaan

16 vuotta täyttäneen vammaistukea haetaan lomakkeella EV 256 eli samalla lomakkeella, kuin eläkettä saavan hoitotukea.

Liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto C tai B, joka ei saa olla puolta vuotta vanhempi. B-lausunto riittää, jos siinä on vammaistuen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Lääkärinlausunnossa pitäisi olla myös vamman aiheuttamaa haitta-astetta kuvaava tieto ja mahdollinen haittaluokka.

Tee ensin huolellinen ja tarkka hakemus ja toimita kopio siitä lääkärille lausunnon kirjoittamista varten. Pyydä, että lääkäri merkitsee lausuntoonsa diagnoosin, liitännäisoireet ja näistä aiheutuvan lääketieteellisesti arvioidun haitan, joka kuvaa toiminnanvajavuuden laatua ja niitä rajoituksia, joita sairaudesta tai vammasta aiheutuu.

Voit kertoa lääkärille myös esimerkiksi henkisestä kuormittumisestasi, ahdistuksestasi, unettomuudestasi tai mahdollisesti sinua traumatisoivista kokemuksista. Niiden vaikutus ja merkitys on joissain tilanteissa mahdollista arvioida lääketieteellisestä näkökulmasta ja ottaa huomioon vammaistuen tasossa.

Kun käsittelijä ratkaisee, minkä tasoisena vammaistuki sinulle myönnetään, hän tarkastelee seuraavia asioita:

  • lääkärinlausunnossa kerrottuja tietoja sairauden laadusta/vamman vaikeustasosta
  • omaa kuvaustasi vaikeuksista ja avuntarpeesta
  • asumisolosuhteitasi, esimerkiksi asunnon ja sen ympäristön esteettömyys/esteellisyys, portaat, hankalat julkiset ympäristöt, etäisyydet ja kulkuyhteydet kauppaan, kouluun tai töihin, julkisen liikenteen palvelut tai niiden puuttuminen
  • muita olosuhteitasi, esimerkiksi asutko yksin vai perheenjäsenten kanssa

Ota itsellesi kopio hakemuksesta sekä lääkärinlausunnosta arkistointia varten – niistä saattaa olla hyötyä tehtäessä mahdollista jatkohakemusta.

Ohjeita lomakkeen EV 256 täyttämiseen

Kohta 3.

Muista ilmoittaa hakevasi 16 vuotta täyttäneen vammaistukea

Elämäntilanteeseen merkitset, oletko töissä vai opiskeletko. Tämä tieto on tärkeä, koska se antaa ratkaisijalle alustavaa tietoa erilaisista toimintaympäristöistäsi ja toimintakykyysi kohdistuvista vaateista.

Kohta 5. Mitkä sairaudet tai vammat vaikeuttavat arkipäivääsi

Tähän kannattaa laittaa kaikki olemassa olevat sairaudet ja diagnoosit, jotka vaikuttavat elämääsi tavalla tai toisella. Aloita siitä sairaudesta tai vammasta, jota itse pidät toimintakykysi kannalta merkittävimpänä. Mainitse myös kaikki toimintakykyysi vaikuttavat liitännäisoireet.

Kohtaan ”Milloin toimintakykysi heikentyminen on alkanut” voit merkitä mistä alkaen avuntarve on lisääntynyt verrattuna aiempaan tai toimintakykysi on muuten huonontunut. Asiaa kysytään siksi, että vammaistuki voidaan myöntää enintään kuusi (6) kuukautta takautuvasti, mikäli edellytykset täyttyvät. Muutoin tuki myönnetään hakemuskuukauden alusta.

Kohta 6. Avun, ohjauksen ja valvonnan tarve (tärkein osa hakemusta)

Hakemuksessa oleva tila on varsin pieni, mutta hakulomakkeen kohtaan 9. voi kirjoittaa lisätietoja. Merkitse tällöin, mihin hakemuksen kohtaan viittaat.

Jos lomakkeessa oleva tila ei riitä, kirjaa asiat erilliselle liitteelle. Muista merkitä liitteeseen nimesi ja syntymäaikasi.

Selkeä avuntarve tarkoittaa, että toisen ihmisen on autettava sinua konkreettisesti jossain toiminnossa, josta suoriudu. Joskus omaa toiminnallista vaikeuttaan on kuitenkin vaikea mieltää avuntarpeeksi.

Ota huomioon, että avuntarvetta tarkoittavat myös seuraavat tilanteet:

  • suoriudut kyllä pakon edessä ilman apua, mutta toimiminen on hidasta, työlästä tai rajoittunutta tai tuottaa kipua
  • sinun on vaikea suunnitella asiakokonaisuuksia ja päästä niissä alkuun ilman toisen ihmisen apua
  • tarvitset suoriutumiseen apuvälineen, esimerkiksi rollaattorin, pyörätuolin
  • joudut käyttämään arjessasi sairaanhoidollisia laitteita tai välineitä (esimerkiksi erilaiset dialyysilaitteet)
  • tarvitset puhetta korvaavia kommunikaatiomuotoja, kuten tulkkipalvelua, puhelaitetta, kuvakansiota tai viittomakieltä

Kohta 7. Avun saaminen

Avun tarkkaa tuntimäärää on usein vaikea arvioida. Sitä kannattaa seurata ja pitää kirjaa esimerkiksi viikon ajan.

Kohtaan ’Mistä alkaen olet apua saanut / milloin avuntarpeesi on lisääntynyt?’ kannattaa yrittää arvioida, mistä alkaen avuntarve on ollut tässä hakemuksessa kuvatulla tasolla. Tarkista myös, miten tämä ajankohta suhteutuu lomakkeen kohtaan ’Milloin toimintakykysi heikentyminen on alkanut?’

Lisätietoa

Kela, vammaistuen etuusohje

Kela, vammaistuen haku, määrä ja maksaminen


Kysy lisää

järjestösuunnittelija

Piia Jolla

040 092 1574

järjestösuunnittelija

Merja Partanen

040 575 3022

järjestösuunnittelija

Jari Turku

040 088 4372