Piirroskuva lapsesta, joka puhaltaa kuivuneesta voikukasta irtoavia hahtuvia.
Hengitystä voi harjoitella vaikkapa puhaltemalla kukkineita voikukkia.

Hengitys vaikuttaa moniin arjen toimintoihin, kuten yleiseen jaksamiseen, oppimiseen, vireystilaan ja puhumiseen. Lasten, joilla on liikuntavamma , hengitystoiminta ei aina ole yhtä tehokasta kuin lasten, joilla ei ole liikuntavammaa. Hengityslihasten toiminta ja/tai hengityslihasten jänteys voi olla tavanomaista alhaisempi tai toisaalta kohonnut lapsilla, joilla on liikuntavamma. Hengitys voi jäädä pinnallisemmaksi ja rintakehän liikkuvuus pienemmäksi kuin vammattomilla.

Vaikeaan cp-vammaan voi liittyä hengitys- ja nielemistoimintaan osallistuvien lihasten koordinaatio-ongelmia ja heikkoutta. Tällöin ruokailussa tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei ruokaa ja sylkeä pääse valumaan hengitysteihin, koska tämä voi lisätä riskiä keuhkokuumeeseen.

Jos yskiminen on lihasheikkouden vuoksi tehotonta, voi limaa jäädä hengitysteihin. Se heikentää hengitystoimintaa ja jaksamista. Fysioterapeutilta voi kysyä neuvoa, miten yskimistä voidaan helpottaa ja tehostaa.

Kun liikuntavamma rajoittaa liikkumista ja lapsi käyttää kävelyn apuvälinettä tai pyörätuolia siirtymisiin, tämä vaikuttaa hengitystoimintaan.

Apuvälineen, kuten keppien tai kävelykehikon, kanssa kävellessä kädet ovat kiinni apuvälineessä. Tämän johdosta rintakehän liikkuvuus vähenee, koska käsivarsien vuorotahtinen heiluminen estyy. Näin voi tapahtua myös lapsilla, joilla toispuoleisen cp-vamman eli hemiplegian vuoksi käsivarsien vuorotahtinen liike on vähäistä.

Arjen liikunta on parasta kuntoutusta

Arjen liikunta on parasta kuntoutusta myös hengityselimistölle liikuntavamman vaikeusasteesta riippumatta. Tärkeintä on, että liikkuessa hengästyy, liikkui sitten ilman apuvälinettä, apuvälineen kanssa kävellen tai pyörätuolilla kelaten.

Maksimoi lapsen mahdollisuus helppoon hengitykseen!

Hengityslihakset ovat samoja lihaksia, jotka auttavat meitä siirtymään asennosta toiseen ja auttavat meitä ylläpitämään eri asentoja. Siksi kaikki motorinen harjoittelu pitää sisällään myös hengityslihaksia vahvistavia harjoitteita.

Tue lapsen asentoa riittävästi, ettei lapsen tarvitse ponnistella ja pidätellä hengitystään esimerkiksi asennon ylläpitämiseksi. Anna riittävä tuki myös ruokaillessa, puhuessa, leikkiessä, pottaharjoitteissa ja oppimisympäristössä. Älä ohjaa lasta asentoon, joka näyttää hyvältä, mutta jossa on vaikea hengittää.


Harjoittele hengitystä leikin varjolla

Puhallukset

  • Puhallusta voi harjoitella puhaltamalla saippuakuplia, höyheniä, kukkineita voikukkia tai vaikkapa pingispalloa pöydän päällä itse askarreltuun maaliin.
  • Puhalla pillillä kuplia vesiastiaan, pulloon tai vaikkapa kylpyveteen. Kokeile ,mitä tapahtuu kun puhaltaa höyhenkasaan.
  • Aikuisen valvonnassa voi harjoitella paperinpalojen noukkimista ja siirtämistä paikasta toiseen pillillä imien.

Rentousharjoitukset

  • Jos lapsen lihasjänteys on hyvin korkea, sisäänhengitys voi olla helpompaa kuin uloshengitys. Rentoutumista eli ”irti päästämistä” kannattaa harjoitella, jotta ilma pääsisi virtaamaan vapaasti ulos keuhkoista.
  • Hyvä rentoutumisasento on mukavasti tyynyillä tuettu selinmakuuasento tai esimerkiksi mukava risti-istunta-asento. Näissä asennoissa voi pyrkiä rentoutumaan, jolloin myös uloshengitys pääsee virtaamaan vapaasti.
  • Rentoutusta auttavat silmien pitäminen kiinni, lämmin ilma, löysät vaatteet, turvallinen ympäristö ja hiljaisuuden tai esimerkiksi linnunlaulun tai veden solinan kuuntelu.

Wivi Forsten
fysioterapeutti, HUS

Artikkeli on julkaistu 8.3.2021.