Istumalentopallossa nopeus on valttia.

kaksi naista istuu liikuntasalin parkettilattialla ja pelaa lentopalloa. Pallo lentää ilmassa naisten välissä.
Kuva: Milla Rantala tutustui istumalentopallon pelaamiseen. Vauhdikas ja tekninen laji oli niin mieluisa,
että Rantala toivoo pääsevänsä pelaamaan sitä kunnolla sopivassa ryhmässä.

Otin 18-vuotiaaseen Milla Rantalaan yhteyttä, koska hän oli ilmoittautunut vapaaehtoiseksi Lajia valitsemassa -palstalle. Rantala oli etsimässä itselleen sosiaalista liikuntalajia kuntosalin rinnalle uinnin jäätyä pois harrastuksista. Lajiksi valikoitui Rantalan toiveesta istumalentopallo, johon pääsimme yhdessä tutustumaan. Rantala oli kokeillut istumalentopalloa kerran aikaisemmin leikkimielisessä turnauksessa, jolloin pelivälineenä oli ollut ilmapallo. Tämä oli jättänyt kiinnostuksen lajia kohtaan.

Helsingin Invalidien Yhdistys ry otti meidät iloisesti vastaan, kun menimme kokeilemaan lajia heidän vuorolleen. Liikuntasaliin päästyämme Rantala pääsi heti hyvään oppiin naisten alkulämmittelyyn. Alkulämmittelyssä oli pieniä ryhmiä, joissa palloteltiin ja haettiin tuntumaa palloon. Muiden naisten pallonkäsittelyssä kokemus näkyi heti, ja pallo liikkui pelaajalta toiselle hyvin vauhdikkaasti. Rantala sai oman parin pian, ja harjoittelimme hihalyöntiä sekä sormilyönnin osalta kosketusta ja sormiasentoa.

Varovaisuus alkoi pienen lämmittelyn jälkeen kaikota, ja pallovarmuus lisääntyi. Ajatus pelaamisesta alkoi kuitenkin sen verran jännittämään, että jäimme seuraamaan vauhdikasta peliä kentän laidalle. Jatkoimme pallonkäsittelytaitojen harjoittelua kentän laidalla ja seurasimme muiden peliä. Huomasimme nopeasti lajin vaativan teknistä osaamista ja pelinlukutaitoa.

Istumalentopallo on luonteeltaan nopeatempoisempi kuin tavallinen lentopallo. Verkko on alempana ja pelikenttä pienempi, mistä johtuen pallo lentää matalammalla. Istumalentopallo on sovellettu muoto tavallisesta lentopallosta, ja se on tarkoitettu erityisesti henkilöille, jotka eivät pysty pelaamaan pystylentopalloa. Esimerkiksi amputaatio tai muu alaraajavamma on hyvin tyypillinen vamma istumalentopalloilijoilla. Liikkuminen tapahtuu käsien avulla, joten kummankin käden toimivuus olisi suotavaa.

Lajikokeilu oli Milla Rantalalle kokemuksena mukava. Peliin osallistuminen jäi väliin, koska huomasimme lajin vaativan hyvää pallonkäsittelyä, johon keskityimmekin koko kokeilutunnin ajan. Pohdimme myös cp-vamman myötä tulevia haasteita vartalon hallinnassa ja tasapainossa. Pelitilanteissa ja palloa heiteltäessä keskikehon hallinta auttaa siirtymissä ja pallon vastaanottamisessa. Rantala haluaisi kokeilla lajia uudestaan ja päästä kunnolla pelaamaan, jos sopiva ryhmä löytyisi. Hän toivookin löytävänsä nuorten ryhmän pääkaupunkiseudulta ja suosittelee ehdottomasti lajia toisille.

Heli Valtiala, teksti ja kuva

Plussat

  • Sosiaalinen palloilulaji.
  • Soveltuu useimmille, koska lajia pelataan istuen.
  • Kehontuntemus lisääntyy, ja keskivartalon hallinta sekä koordinaatiotaito kehittyvät.

Miinukset

  • Vauhdikas laji, vaikea pysyä rytmissä mukana.
  • Hahmotushäiriö voi vaikeuttaa pallon seuraamista.
  • Vaatii hyvän kehonhallinnan.
  • Tekninen laji, jonka opettelu vie aikaa.
  • Vaatii paljon pallonkäsittelytaitoa, toistoja sekä pelinlukutaitoa.

Istumalentopallo lajina

  • Erittäin nopeatempoinen kahden kuusihenkisen joukkueen peli.
  • Istumalentopallon kenttä on normaalia lentopallokenttää pienempi, ja verkko on alempana.
  • Vammattomat ja vammaiset voivat pelata samassa joukkueessa jopa SM-tasolla.
  • Pelaaja ei saa nousta seisomaan tai nostaa vartaloaan. Lisäksi kiellettyä on askelten ottaminen.
  • Pelaajalla pitää olla joku kehonosa kentässä pallokosketuksessa.
  • Käsiproteesin tai tukisidoksen käyttö on sallittua, jos ne eivät ole vaaraksi muille pelaajille. Jalkaproteesin käyttö ei sen sijaan ole sallittua pelatessa.
  • Lisätietoja: istumalentopallo.info
Kalju mies, jolla on silmälasit makaa retkisängyllä laavussa nojaten käteensä. Mies on makuupussissa.
Pasi Hyytiäinen nukkui yön teltassa. Uni maistui hyvin.

Ulkona ilma on raikkaampaa ja uni maistuu paremmalta.

Liesjärven kansallispuiston reunamilla järjestettiin maaliskuussa Luka-hankkeen koordinoima Talvi Tammelassa -luontoviikonloppu, jossa CP-liitto oli toisena järjestönä mukana. Viikonloppuna oli mahdollisuus nukkua teltassa. Kotkalainen Pasi Hyytiäinen innostui nukkumaan kumpanakin yönä puolijoukkueteltassa. Hän oli ilmoittautunut viikonloppuun saadakseen nauttia luonnosta.

Hyytiäinen on hyvin liikunnallinen. Hän käy kaksi kertaa viikossa kuntosalilla ja pyöräilee paljon arkisin. Myös luonto on hänelle hyvin tärkeä, ja siellä oleminen rauhoittaa ja virkistää mieltä. Hyytiäinen halusikin kokeilla teltassa nukkumista, koska halusi päästä näin lähemmäksi luontoa. Puolijoukkueteltassa nukkuminen oli hänelle ensimmäinen kerta, vaikka laavussa hän on nukkunut kerran aikaisemmin.

Viikonlopun ohjelmasta vastanneet luontoalan yrittäjät hoitivat yöllä kamiinan kipinävuorot, joten osallistujat saivat nauttia hyvistä yöunista. Teltassa jokaiselle retkeläiselle oli varattu retkipatjan lisäksi retkisänky, joka lisäsi nukkumamukavuutta ja helpotti ylös nousemista. Hyvä sänky ja ulkoilman raikkaus takasivat Hyytiäiselle makoisat unet luonnon keskellä. Hyytiäinen suositteleekin teltassa nukkumista muille. Voit aloittaa telttailun järjestetyltä retkeltä, suosittelee Hyytiäinen.

Telttailu soveltuu kaikille, mutta vaatii liikuntarajoitteiselta enemmän etukäteissuunnittelua. Teltan pystyttämiseen tarvitaan todennäköisesti apua. Luonto tulee hyvin lähelle teltassa nukkuessa, koska teltassa ei ole äänieristystä. Telttoja voi myös vuokrata satunnaisia retkiä varten. Apua reitin suunnitteluun ja tietoa luontopaikoista saa luontoon.fi-sivustolta.

Pyörätuolilla liikkuvan kannattaa huomioida teltan oven leveys teltan vuokrausta tai ostamista suunniteltaessa. Apuvälineen säilytystä yön aikana on myös hyvä pohtia: Miten säilyttää se kuivana tai miten ladata sähköpyörätuoli luonnossa. Telttaretkelle tarvitaan teltan lisäksi makuupussi, makuualusta tai retkisänky, sopiva asu nukkumiseen sekä pipo mahdollisia viileitä öitä varten.

Lisävarusteena telttailussa on hyvä olla korvatulpat sekä silmälaput, koska luonnon äänet, reissukaverin kuorsaus sekä valoisuus voivat häiritä unta. Asentotyyny voi helpottaa nukkumista, ja vessatarpeita varten on olemassa matkasorsia niin miehille kuin naisille. Luonnossa toki voi käydä tarpeilla, mutta jos omien jalkojen varassa oleminen ei onnistu, niin matkasorsien käyttö voi hyvinkin olla toimiva ratkaisu.

Telttaillessa kannattaa huomioida jokamiehen oikeudet. Toisten pihoille ei saa majoittua, mutta toisen mailla lyhytaikainen majoittuminen on sallittu.

Teksti Heli Valtiala ja Heidi Huttunen

Plussat

  • Soveltuu kaikille, mutta vaatii ennakko järjestelyitä.
  • Paremmat unet raikkaassa ilmassa.
  • Luonnon hyvinvointivaikutukset.
  • Teltan voi myös vuokrata, ei tarvitse omistaa omaa.

Miinukset

  • Sääolosuhteet.
  • Teltan kasaaminen voi olla haastavaa, jos ei ole apua tarjolla.
  • WC-tarpeet pitää hoitaa yksilöllisellä tavalla, jos wc-mahdollisuutta ei ole telttapaikan lähellä.

Mukaan telttailuun

  • Retkialusta, makuupussi,
  • Teltta, riippukeinu tai muu majoite
  • Vaihtovaatteet, pipo, korvatulpat, silmälaput,
  • Eväät, ensiapuvälineet.

Mitä pitää selvittää ennen reissua:

  • Sääolosuhteet.
  • Suunnittele reitti ja hanki tarvittavat tiedot alueesta, mihin majoitut.
  • Mitä tavaroita tarvitsee ostaa, mitä voin vuokrata?
  • Tarvitsenko luontoon toimintavälineen?
  • Löytyykö wc vai tarvitsenko sorsan?

Lisätietoja

Lumikenkäily sopii kaikille kävelijöille. Lumikenkäilyssä koko keho pääsee töihin. Se vahvistaakin niin käsien kuin jalkojen lihaksia sekä kehon koordinaatiota.

Hyvyilevä mies seisoo lumihangessa metsän keskellä. Miehellä on lämpimät vaatteet, lumikengät ja sauvat. .
Kuva: Teemu Savukoski nautti umpihangessa menosta ja Ounasvaaran maisemista.

Välineeksi tähän lajiin tarvitset lumikengät ja halutessasi hiihtosauvat, joissa on isot sommat. Lumikenkiin suositellaan laitettavaksi tukevampi ulkoilukenkä. Aloittelijalle välineiden vuokraus on helpoin tapa aloittaa tämä harrastus. Lumikenkiä ostaessa kannattaa huomioida niiden koko itsensä kokoon verrattuna. Suuremmat kengät kannattelevat paremmin suurikokoista kulkijaa, kun taas pienemmät kengät kannattelevat pienempää paremmin. Kenkien pohjassa olevat jääpiikit ovat myös hyvin erilaisia, ja kalliimmissa malleissa siteet on helpompi kiinnittää.

Kävimme tutustumassa lajin helppouteen Rovaniemellä viime tammikuun pakkasilla. Vitsit lensivät lumisessa Ounasvaaran maisemassa, kun rovaniemeläinen Teemu Savukoski pääsi sivakoimaan lumikengät jalassa. Hymy oli herkässä ja Savukoski oli hyvin innoissaan, kun pääsi umpimetsään tarpomaan. Savukoskelle puhkesi murrosiässä hydrokefalia silmätulehduksesta (värikalvon tulehdus) ja se hajotti näköhermot, josta seurasi putkinäkö. Savukoski oli yhdeksän kuukautta koomassa, jonka jälkeen hän opetteli kaiken uudestaan loistavan toimintaterapian, fysioterapian ja äidin tukemana.

Savukoski on kokeillut reilu kymmenen vuotta sitten lumikenkäilyä jumpparin kanssa, mutta kokeilu tapahtui tasaisella pihamaalla. Savukoski iloitsikin, kun ei kaatunut kertaakaan umpimetsässä. Kantoja piti kuitenkin katsoa, ettei kompastu niihin. Lajikokeilu oli mukava eikä tasapainon tai näön kanssa ollut ongelmaa. Puut auttoivat hahmottamaan ympäristöä. Kumpareilta alas tullessa sauvat auttoivat hahmotushäiriön ja tasapainon kanssa.

Reittejä valitessa voit mennä tasaisille tampatuille poluille tai valita jyrkempiä mäkiä tai nousuja sisältävän reitin. Ylämäissä tai umpihangessa kävellessä pakara- ja reisilihakset saavat hyvää treeniä sekä myös käsilihakset vahvistuvat sauvoessa. Lumikengillä liikkuessa ei tarvitse olla paksua lumipeitettä. Lumikengät kuitenkin kannattelevat sinua umpihangessakin, joten niillä on kiva poiketa myös tampatuilta poluilta pois. Lumikenkäilessä alamäet tullaan alas hieman istuvassa asennossa piikkien pureutuessa lumeen ja ylämäet mennään suoraan, ei haarakäynnillä.

Savukosken vinkit onnistuneelle lumikenkäreissulle: lämpimät varusteet vain päälle ja kahvia termariin sekä hyvää seuraa mukaan! Ulkoilmassa ja luonnossa Savukoski viihtyi erinomaisesti ja lähtisikin mielellään uudestaan, kun vaan seuraa löytyy. Lumikenkiä on helppo käyttää ja ne kulkevat kätevästi mukana.

Heli Valtiala, teksti ja kuva

Lumikenkäily sopii kaikille kävelijöille

  • Lumikengillä pääsee sinne, minne kävellen tai suksilla ei pääse
  • Vauhdin ja reitin haastavuuden voit valita itsellesi sopivaksi
  • Lisätietoja: www.suomenlatu.fi/ulkoile/lajit/lumikenkaily.html
  • Reittivinkkejä: luontoon.fi/lumikenkäily

Plussat

  • Kehittää tasapainoa ja koordinaatiota.
  • Mieli virkistyy ulkona liikkuessa.
  • Helppo laji kaikenikäisille kävelijöille, jossa jalat ja kädet pääsevät työskentelemään.
  • Reitin vaativuuden voit itse päättää, jokaiselle löytyy haastetta.
  • Aloittaessa voit vuokrata välineet.

Miinukset

  • Talvilaji. Ulkona liikkumisessa muistettava säävaraus.
  •  Edellyttää jalkojen ja mielellään myös käsien toimintakykyä.
  • Jos on hahmotushäiriö, esimerkiksi suoalueet ovat haastavia.

Jousiammunta on keskittymistä vaativa taitolaji, jossa voiman sijaan tärkeämpi ominaisuus on oikea suoritustekniikka. Ote jousesta on rento ja suurin lihastyö tehdään selän lihaksilla. Mieli on mahdollisimman tyhjä ja keskittyminen ammuttavassa nuolessa.

nainen tähtää nuolta jousiammuntatauluun.
”Parasta on tunne, kun jousen jänne irtoaa sormista… ja se ääni, kun nuoli osuu tauluun” toteaa Sari.

Jousiammunta sopii useimmille, sillä sitä voi harrastaa istuen tai seisten. Istuen ammuttaessa voi käyttää omaa pyörätuolia tai tavallista, tukevaa tuolia. Ammunnassa voi käyttää myös erilaisia apuvälineitä, kuten laukaisulaitetta tai laukaisukoukkua ja suoritustekniikkaa voidaan säätää jokaiselle ampujalle sopivaksi. Virallista suositusikää harrastuksen aloittamiseen ei ole, mutta joissakin seuroissa alin aloitusikä on määritetty 7-8 ikävuoteen, sillä laji edellyttää tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Yläikärajaa puolestaan lajissa ei ole.

Aktiivisesti hyötyliikuntaa harrastava ja intohimoinen penkkiurheilija Sari Holappa kävi tutustumassa helsinkiläisen Wilhelm Tell ry:n tiloihin ja toimintaan. Asiantuntevan ja kannustavan ohjaajan kanssa lajiin tutustuminen oli helppoa ja mielekästä. Vaikka aikaisempaa kokemusta jousiammunnasta Sarilla ei juuri ollut, osoittautui hän melkoiseksi tietäjäksi lajin parissa. Toistojen myötä myös tekniikka kehittyi ja ampumasuoritus alkoi tuntua helpommalta.

Sopivien välineiden valinnassa huomioidaan henkilön oikea-/vasenkätisyys sekä jousen jäykkyys henkilön fyysisten ominaisuuksien mukaan. Aloittelijalle suositellaan usein löysempää jousta, jotta suoritustekniikka säilyy oikeana. Tekniikan ja kokemuksen myötä jousen jäykkyyttä voidaan lisätä. Jousen lisäksi tarvittavia välineitä ovat nuoliviini, nuolet, rannesuoja ja sormiläppä. Aloittelijalla jousen jänne voi osua jousta kannattelevaan käteen, jolloin rannesuoja estää mustelmien synnyn. 

Radalla kaikkien ampujien ammuttua nuolet, jouset lasketaan kädestä ja mennään yhtä aikaa hakemaan nuolet taulusta. Yhteisten sääntöjen noudattaminen ja muiden huomiointi ovatkin merkittävä osa lajin turvallisuutta. Jousiammunta edellyttää oman toiminnan ja taulun etäisyyden hahmottamisen lisäksi ympäristön havainnointia, vaikka samalla keskittymisen tulee olla vain omassa suorituksessa.

 Ensimmäisen kerran jälkeen hartioiden lihakset tai jokin muu yllättävä paikka voi olla kipeä.  ”Tehdessä sitä ei huomannut, mutta nyt vähän tuntuu” toteaa Sari ja osallistuu ohjaajan vetämään loppuverryttelyyn. Lajikokeilun jälkeen Sari sanoo hymyillen, että voisi kokeilla joskus uudestaan ja kannustaa myös muita lajin pariin. Jousiammunta seuroja on laajasti ympäri Suomea, joten kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä ja tutustua lajiin.  

Anu Patrikka, teksti ja kuva

Plussat:

  • kehittää vartalonhallintaa ja tasapainoa
  • kehittää keskittymiskykyä ja tunteiden hallintaa
  • aloittaessa välineitä voi lainata
  • tarjoaa monipuolisesti haasteita kehittymisen myötä
  • uusia tuttavuuksia seuran kautta

Miinukset:

  • vaistojousella ampuminen edellyttää käsien liikkuvuutta ja hallintaa
  • turvallinen toiminta edellyttää kykyä hahmottaa ympäristöä
  • sisähallien esteettömyydessä vielä kehitettävää

Jousiammunta:

  • sopii kaiken ikäisille
  • voi harrastaa rennosti tai kilpailuhenkisesti
  • paikalliset jousiammuntaseurat järjestävät alkeisammuntoja ja -kursseja
  • välineitä ei kannata ostaa heti, seurat lainaavat aloittelijoille
  • Lisätietoja: Suomen Jousiampujain Liitto

Laskettelu on monipuolinen ulkoilulaji, joka soveltuu välineitä soveltamalla eri ikäisille ja -taitoisille laskijoille. Laskettelu on yleiskäsite eri muodoille laskea alas lumista rinnettä. Yleisimpiä laskemisen muotoja ovat alppihiihto ja lumilautailu.

rakennuksen edessä hangella laskettelukelkassa istuva poika, jonka takana suksiella avustaja joka pitää kelkasta kiinni.
Aleksi Siirola kävi testaamassa laskettelukelkkaa.

Ulkoilu ja ulkoliikunta ovat lisänneet suosiotaan vuosien 2020 ja 2021 aikana. Myös laskettelun suosio on noussut vauhdilla. Lahtelainen 14-vuotias Aleksi Siirola kävi tutustumassa soveltavaan lasketteluun. Siirola liikkuu kävellen keppien kanssa, mutta kokeili pystylaskettelun sijaan kaksisuksisella laskettelukelkalla laskemista.

Kelkalla laskiessa tasapainon ylläpitäminen on helpompaa ja voi laskea vauhdikkaammin. Ennen laskettelun aloittamista Siirolaa hieman jännitti. Laskettelukelkkaan asettautuminen tehtiin huolellisesti, jotta asento oli koko laskettelun ajan mukava. Istuinkuppia ja istuma-asentoa voidaan säätää sopivaksi erilaisten tyynyjen ja tukien avulla. Myös jalkojen ja vartalon kiinnitys kelkkaan säädetään sopivaksi jokaiselle laskijalle.

Ennen rinteeseen lähtemistä Siirola kertoi, että kelkkaan sitominen tuntui oudolta. Outo tunne kuitenkin helpotti, kun päästiin laskemaan rinteeseen. Kovassa vauhdissa olo tuntui tukevalta ja hyvältä.

Laskettelukelkalla voi laskea yksin tai avustajan kanssa. Oman toimintakyvyn ja laskettelukertojen tuoman kokemuksen mukaan kelkalla voi laskea myös itsenäisesti.

Kelkassa istuva henkilö voi auttaa käännösten tekemistä ja kelkan ohjaamista kallistamalla omaa vartaloa. Avustajan kanssa laskiessa tämä ei ole kuitenkaan välttämätöntä.

Kelkalla lasketellessa on syytä pukeutua erityisen lämpimästi. Laskiessa tuuli vahvistaa kylmän tuntua. Laskettelijan syliin voi laittaa peiton tuomaan suojaa tuulta vastaan. Lämpimien talvivaatteiden ja -kenkien lisäksi muita erityisiä varusteita ei tarvita. Usein laskettelukypärän saa vuokrattua välinevuokraamosta. Lumisateella suojalasit helpottavat silmien auki pitämistä.

Ensimmäistä kertaa laskettelua kokeilevan kannattaa ottaa yhteyttä laskettelukeskuksen hiihtokouluun ja kysyä onko heillä soveltavaan lasketteluun erikoistunutta hiihdonopettajaa. Opettaja voi tarvittaessa kuljettaa kelkkaa, avustaa kelkan ohjaamisessa tai ohjeistaa laskijan omaa avustajaa.

Kelkkalaskettelijaa avustavan henkilön tulee olla kokenut ja taitava laskettelija, jotta hänen on turvallista avustaa toista henkilöä. Soveltavaan lasketteluun voi tutustua helposti myös tapahtumissa ympäri Suomea. Monipuolisia apuvälineitä soveltavaan lasketteluun voi vuokrata suurimmista laskettelukeskuksista sekä Malike-toiminnan ja SOLIAn kautta.

Aleksi Siirolan mielestä laskettelussa epämukavalta tuntuivat rinteen kuopat. Parasta taas oli sopivan vauhdikas meno. Laskeminen taisi olla mieluisaa tekemistä, sillä lopussa Siirola toivoi, että laskettaisiin vielä yksi mäki. Laskettelun jälkeen hän totesi hymyillen, että voisi lähteä uudestaankin ja kannustaa myös muita nuoria kokeilemaan lajia.

Anu Patrikka,
teksti ja kuvat


Soveltava laskettelu

Plussat

  • Sopii kaikille toimintakyvystä ja iästä riippumatta.
  • Pääsee nauttimaan ulkoilusta.
  • Tarjoaa vauhdin tunteen.

Miinukset

  • Laskiessa tulee helposti kylmä.
  • Laskettelukeskuksiin voi olla pitkä matka.
  • Voi olla harrastuksena kallis.

CP-lehdessä on vuosien varrella julkaistu Lajia valitsemassa -palstaa. Siinä kohderyhmäämme kuuluva lapsi, nuori tai aikuinen on käynyt testaamassa jotakin liikuntalajia CP-liiton liikuntatoiminnan suunnittelijan kanssa.

Jos itse haluaisit tulla koekaniiniksi tai mielessäsi on laji, josta haluaisit CP-lehdessä lukea, ota yhteyttä liikuntatoiminnan suunnittelijaamme!