Valmiina eduskuntavaaleihin!

Vuoden 2023 eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntaina 2.4.2023. Ennakkoäänestys on kotimaassa 22.–28.3.2023.

Voit äänestää eduskuntavaaleissa, jos olet yli 18-vuotias tai täytät 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä.

Jos sinulla on äänioikeus eduskuntavaaleissa, saat ilmoituskortin postissa kotiisi maaliskuussa. Ilmoituskortissa on sinun nimesi, vaalipäivä ja ennakkoäänestysaika. Ilmoituskortissa lukee myös vaalipäivän äänestyspaikkasi ja luettelo ennakkoäänestyspaikoista.

Kuvassa neljäkymmentä saman näköistä ja kokoista hahmoa, joista suurin osa on valkoisen värisiä ja neljä tummempia. Keskellä teksti Kuka ajaa oikeuksiasi?
Kuka ajaa oikeuksiasi?

Miksi kannattaa äänestää?

Suomessa valitaan joka neljäs vuosi 200 kansanedustajaa eduskuntavaaleilla. Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustavat kansanedustajat. Sinulla on oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa moniin tärkeisiin asioihin äänestämällä.

Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta, valitsee pääministerin, valvoo hallituksen toimintaa ja käsittelee Suomea sitovat tärkeimmät sopimukset. Äänestämällä annat tukesi ehdokkaasi puolueen arvoille ja tavoitteille.

Ketä voi äänestää?

Suomi jakaantuu 13 vaalipiiriin. Eduskuntavaaleissa voit äänestää oman vaalipiirisi ehdokasta. Puolueet ja valitsijayhdistykset voivat asettaa ehdokkaita. Jokaisella ehdokkaalla on oma ehdokasnumeronsa.

Tietoa vaalipiirisi ehdokkaista saat esimerkiksi lehdistä, televisiosta tai internetistä.

Äänestäminen kotona

Voit äänestää ennakkoon kotona, mikäli kykysi toimia ja liikkua on siinä määrin rajoittunut, ettet pääse ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

Jos haluat äänestää kotona, sinun on ilmoitettava siitä kuntasi keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään 21.3.2023 kello 16 mennessä. Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero ja osoite löytyvät kotiisi postitse saapuneesta ilmoituskortista.

Äänestäjän lisäksi kotiäänestyksessä täytyy olla läsnä äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt henkilö. Tämä henkilö ei voi olla ehdokkaana vaaleissa.

Lue lisää: vaalit.fi/aanestaminen-kotona


CP-liitto kysyi, näin puolueet vastasivat

Kysyimme eduskuntavaaleissa mukana olevilta isoimmilta puolueilta, mitä mieltä he ovat CP-liiton kohderyhmään kuuluvia ihmisiä koskettavista ajankohtaisista asioista.

1. Miten puolueenne turvaa kohderyhmämme ihmisten, joilla on vamma, ja heitä hoitavien läheisten toimeentulon? Kannatatteko vammaisten henkilöiden tukien heikentämistä tai asiakasmaksujen lisäämistä tai korottamista?

2. Miten puolueenne varmistaisi, että hyvinvointialueilla on riittävät resurssit ja osaaminen vammaisten henkilöiden yksilöllisten palveluiden järjestämiseen YK:n vammaissopimuksen mukaisesti?

3. Miten olemassa olevien lakien ja ihmisoikeussopimusten noudattamatta jättämiseen tulisi puolueenne mielestä puuttua?

Kokoomus

Kokoomuksen sininen ruiskukka logo

1. Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille tulee parantaa. Esimerkiksi anonyymin rekrytoinnin käyttöä tulisi laajentaa ja lisätä työnantajien kannustimia tarjota työtä vammaisille henkilöille. Sosiaaliturvajärjestelmää on uudistettava siten, että osa-aikatyön tekeminen on mahdollista ilman pelkoa siitä, että menettää tuen kokonaan.

Kokoomus on myös esittänyt vaihtoehtobudjetissa lisärahoitusta, jotta voidaan varmistaa arvokasta työtä tekeville omaishoitajille aitoja mahdollisuuksia pitää vapaapäiviä palvelusetelin, kotiavustajapalvelun ja kiertävän perhehoitajan avulla.

2. ja 3. Kokoomus haluaa turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta on parannettava sekä huolehdittava nopeasta hoitoon ja palveluihin pääsystä. Hyvinvointialueita on kannustettava siihen, että parhaat käytännöt tulevat käyttöön kaikkialla Suomessa. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kehittämisellä saadaan hyötyä erityisesti monisairaiden sekä paljon sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävien asiakkaiden osalta.

Kokoomuksen mielestä sosiaali- ja terveyspalveluissa on parannettava ihmisten omaa aktiivista roolia sekä valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Riittävien palveluiden turvaamiseksi tarvitaan niin julkisen ja yksityisen sektorin kuin järjestöjen osaamista. Elämän mittaisia palveluita tarvitseville ihmisille on luotava yhdessä ammattihenkilön kanssa henkilökohtainen budjetti sekä hoitopolku, jossa huomioidaan palveluita tarvitsevan ihmisen henkilökohtaiset tarpeet.

Ilman osaavaa ja riittävää henkilöstöä ei ole palveluita. Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan, että aloituspaikkoja on lisättävä sote-ammattilaisten koulutusmäärän kasvattamiseksi ja kannattanut kehitysvamma-alan järjestöjen ehdottamaa yksivuotisen yhteisöavustajan tutkinnon perustamista helpottamaan kehitysvamma-alan henkilöstöpulaa.

SDP

SDP punainen logo

1. Ensi vaalikaudella viedään eteenpäin sosiaaliturvauudistusta. SDP haluaa kehittää perusturvaa niin, että jokaisella on säällinen toimeentulo. Jokaisella on myös oltava oikeus tehdä töitä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Tässä auttaa tällä kaudella perustettu Työkanava Oy, jonka toimintaa haluamme laajentaa niin, että mahdollisimman moni työelämään halukas saa tarvittavaa tukea.

Sote-palvelujen asiakasmaksut eivät saa koskaan olla tarvittavan hoidon, hoivan ja tuen esteenä. Lähtökohtana on, että asiakasmaksuja tulee laskea, ei nostaa. Vammaislainsäädännön uudistamisessa SDP:lle tärkeää on ollut palveluiden pysyvyys, jatkuvuus ja vammaisen henkilön oman äänen kuuluminen omista asioista päätettäessä. Tavoitteenamme on, että eri palvelut yhtenäistyvät vammaispalvelulain alle ja siten myös asiakaspalvelut yhtenäistyvät.

2. SDP on tavoitellut lisärahoitusta hyvinvointialueille rahoitusvajeen kattamiseksi. Olemme myös halunneet lisätä hyvinvointialueiden autonomiaa oman taloutensa hoidossa ja määrittelyssä, jotta palveluiden saatavuus ja resurssit olisivat riittävät kaikkialla Suomessa.

3. Ihmisoikeussitoumusten noudattamatta jättämistä ei voi hyväksyä, vaan jokaisella hyvinvointialueella on löydettävä tavat kunnioittaa näitä lain mukaisesti.

Perussuomalaiset

Perussuomalaisten logo

1. Vähäosaisten toimeentulon turvaaminen heikkenevän talouden kierteessä vaatii asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen. Maksujen korottaminen ei ole ensisijainen keino.

2. Rahat eivät riitä kaikkeen, on pakko priorisoida.

3. Kyse on arvovalinnoista, joissa suomalainen ja suomalaisten hyvinvointi on etusijalla. Suomessa on mahdollisuus ja varaa kattavaan hyvinvointiyhteiskuntaan, kunhan se pidetään rajattuna eikä avoimena koko maailmalle. Resurssimme pitää kohdentaa entistä tarkemmin oleellisiin kohteisiin. Näitä ovat suomalaiset vähäosaiset, vanhukset, lapsiperheet, sairaat ja vammaiset.

Vihreät

Vihreiden logo, maapallo ja teksti vihreät

1. Vihreät ovat ajaneet vammaispalvelulain uudistamista niin, että sen toimeenpanoon varattaisiin myös uusia resursseja. On valitettavaa, että hallitus on päätynyt uudistamaan lakia kustannusneutraalisti, jolloin on päädytty mm. luomaan uusia asiakasmaksuja. Aiheeseen on ottanut kantaa mm. kansanedustajamme Noora Koponen. Omaisten ja läheisten toimeentulo on meille suuri huolenaihe ja kannatamme mm. omaishoidontuen korottamista.

2. Uuden vammaispalvelulain säätäminen ja hyvinvointialueiden perustaminen ovat keskeiset toimet, joilla YK:n vammaissopimusta toimeenpannaan. Olemme ajaneet niin uuden vammaispalvelulain kuin hyvinvointialueidenkin rahoituspohjan parantamista. Hyvinvointialueilla syntyy mahdollisuus laadukkaampien palveluiden tuottamiseen ja yksilöllisten palveluiden järjestämiseen sekä vammaisiin liittyvän osaamisen kasvattamiseen, kun hallinnollinen taho on suurempi. Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen vaatii tarkkaa seurantaa alueilla ja sosiaali- ja terveysministeriössä.

3. Laajojen laaturekisterien puuttuminen on keskeinen ongelma koko sote-sektorillamme. On selvää, että meidän täytyy tehdä johdonmukaisesti työtä ja osoittaa resurssit rekistereiden luomiselle, jotta hoito ja palvelut voisivat olla laadukkaita ja yhdenvertaisia koko maassa. Toinen merkittävä ongelma on osaamisessa. Hyvinvointialueiden vammaisten henkilöiden oikeuksiin liittyvää osaamista tulee vahvistaa pitkäjänteisesti.

Keskusta

Keskustan logo, vihreä neliapila

1., 2. ja 3. Vammaislain uudistustyön tavoitteena on ollut vammaisten ihmisten palveluiden laatu ja jatkuvuus. Lopputuloksena hallitus on päätynyt panostamaan laajaan palveluvalikoimaan ja subjektiivisten oikeuksien vahvistamiseen. Nämä painotukset ovat tärkeitä myös YK:n vammaissopimuksen hengen toteutumiseksi. Keskusta pitää tärkeänä, että ehdotettu lakimuutos tuo eri tavalla vammaiset henkilöt yhdenvertaiseen asemaan, kun oikeus palveluihin määräytyy jatkossa pääasiallisesti yhden lain perusteella. Yhdenmukaistaminen tuo mukanaan myös asiakasmaksujen yhtenäistämisen eri tavoin vammaisille henkilöille.

Tällä hallituskaudella uudistettu asiakasmaksulaki on parannus pienituloisille, paljon palveluita käyttäville suomalaisille. Laki velvoittaa hyvinvointialueita alentamaan tai jättämään maksun kokonaan perimättä tilanteessa, jossa se vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Laki suojaa paljon palveluita tarvitsevia ihmisiä ja heidän läheisiään kohtuuttomilta tilanteilta.

Asiakasmaksulain muutoksen myötä maksuttomat palvelut laajenivat ja palveluiden maksukattoa kerryttäviin maksuihin lasketaan mukaan mm. suun terveydenhuollon maksut ja terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta perittävät maksut. Alaikäisten erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynneistä tuli maksuttomia.

Hallitus teki myös esityksen säilyttää lääkkeiden vuosiomavastuu ensi vuonna tämän vuoden tasolla, jotta paljon lääkkeitä käyttävien lääkekustannukset eivät nouse kohtuuttomasti.

Keskusta kannattaa selvityksen tekemistä sosiaali- ja terveydenhuollon eri maksukattojen yhdistämisestä.

Vasemmistoliitto

Vasemmiston logo, pinkki v-kirjain ja alla lukee vasemmisto

1. Vasemmistoliitto haluaa alentaa asiakasmaksuja ja luopua terveyskeskus- ja päivystysmaksuista.

Omaishoidon tukea on nostettava, omaishoitoa tukevien palveluiden riittävät resurssit on varmistettava ja työelämän joustoja ja etuuksia on kehitettävä läheisen hoitamisen mahdollistamiseksi.

Sosiaaliturvaa on uudistettava kokonaisvaltaisesti. Osatyökykyisten ja vammaisten köyhyyttä on vähennettävä etuuksien korotuksilla ja palkkatulojen ja etuuksien joustavalla yhteensovittamisella.

Vammaisten oikeutta työhön on edistettävä aktiivisella ja tukevalla työllisyyspolitiikalla, syrjinnän kitkemisellä, työympäristöjen esteettömyydellä ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisellä.

2. Hyvinvointialueille on annettava verotusoikeus, jota täydennetään alueellisia eroja tasaavalla valtionosuudella.

Vammaisten palvelujen nostaminen pohjoismaiselle tasolle edellyttää myös lisärahoitusta.

Vammaisten itsemääräämisoikeus, osallisuus, yhdenvertaisuus, esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitava kaikessa päätöksenteossa.

Vammaisneuvostojen vaikutusmahdollisuuksia on parannettava ja hyvinvointialueiden tulee palkata esteettömyys- ja vammaiskoordinaattoreita. Vasemmistoliitto on myös esittänyt hyvinvointialueille riippumattomia asiamiehiä tukemaan asiakkaita sekä ehdottanut etsivää vammaistyötä.

3. Vammaispalvelujen valvontaa ja sen laatua on lisättävä merkittävästi. Voitontavoittelua vammaispalveluissa on rajoitettava.

Vasemmistoliitto on kannattanut vammaisasiavaltuutetun viran perustamista.

RKP

rkp:n logo, vasemmalla lukee sfp, keskellä on leppäkerttu ja oikealla lukee rkp

1. RKP haluaa turvata vammaisille ja erityistarpeita omaaville henkilöille hoidon, huolenpidon ja tuen niin, että he voivat osallistua yhteiskunnan toimintaan tasaveroisesti. Jokaisella on oikeus kohtuulliseen toimeentuloon. Tarvitsemme eri tapoja työllistää ihmisiä tukemalla aloitteita, joiden avulla voimme lisätä vammaisten henkilöiden työllisyyttä. Työkeskusten toimintaedellytykset on turvattava.

Potilasmaksut tulee pitää kohtuullisella tasolla. Turhasta byrokratiasta tulee luopua. Jatkuvaa tukea tulisi voida saada ilman, että uusi hakemus täytyy jättää joka vuosi. RKP haluaa yhteisen maksukaton lääke-, terveydenhuolto- ja matkakuluille. Selvitämme mahdollisuutta maksukaton jaksottamiseen.

Kaikilla omaishoitajilla tulee olla yhtäläinen oikeus korvaukseen ja lepoon ja korvaukset tulisi siirtää Kelalle. Peräänkuulutamme toimintaohjelmaa omaishoitajien tilanteen parantamiseksi.

2. RKP haluaa turvata hyvinvointialueiden toimintaedellytykset ja niiden riittävän rahoituksen. Suomen- ja ruotsinkieliset vammaispalvelut on rakennettava yhdenvertaisesti. Vammaisten henkilöiden on saatava terapiaa ja kuntoutusta, joka perustuu yksilön omiin edellytyksiin ja tarpeisiin. On tärkeää, että perheet, joilla on vammainen lapsi, saavat vapaa-aikaa ja riittäviä tukipalveluja varhaisessa vaiheessa. Tavoitteenamme on luoda järjestelmä, jossa jatkuvan hoidon tarpeessa olevilla on käytössään omalääkäri ja -sairaanhoitaja. Perusterveydenhuollon seitsemän päivän hoitotakuu ja erikoissairaanhoidon kuuden kuukauden hoitotakuu on toimittava käytännössä. Kela-taksin on toimittava.

3. Kaikkiin esiin tuleviin puutteisiin ja laiminlyönteihin on suhtauduttava vakavasti ja pyrittävä korjaamaan ne välittömästi. Kaikilla on oltava mahdollisuus toteuttaa itseään ja kaikkien itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa.

Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraattien logo, sininen sydän, jossa sisällä kirjaimet kd

1. Kristillisdemokraatit eivät kannata vammaisten henkilöiden tukien heikentämistä tai asiakasmaksujen lisäämistä tai korottamista. Uuden vammaispalvelulain myötä on tärkeää varmistaa toimeentulon turvaaminen. Pidämme tärkeänä, että läheisten toimeentulo turvataan. Omaishoitajalle maksettava vähimmäispalkkio on tällä hetkellä alhainen eikä vastaa työn vaativuutta. Palkkion alhaisuus on joissakin tilanteissa este omaishoidon toteuttamiselle, sillä palkkio ei riitä perustoimeentuloon. Eduskuntaryhmämme esittikin vaihtoehtobudjetissamme omaishoidon tuen verovapautta.

2. Hyvinvointialueiden rahoituksessa on vielä paljon korjattavaa ja siksi olemme julkaisseet Kristillisdemokraattien korjaussarjan sote-uudistukseen, jossa esitämme korjausehdotuksia alueiden rahoitukseen. Korjaukset ovat tärkeitä myös turvatakseen riittävän rahoituksen vammaispalveluiden toteuttamiseen.

3. Palveluiden toteuttamisessa tulee kuulla asiakkaan ja hänen läheisten näkemykset. YK:n vammaissopimuksen ja lakien toteutumista tulee valvoa tehokkaasti ja epäkohdat korjata.


CP-lehden palautelomake

Artikkeli oli hyödyllinen
Artikkeli oli selkeästi kirjoitettu
Artikkelin aihe oli kiinnostava

Kysy lisää

viestintäpäällikkö

Eeva-Liisa Kiviniemi

0447478612

viestintäkoordinaattori

Elisa Kaartinen

0440592640