Tukea opiskeluun, työllistymiseen ja työtoimintaan

Sivua päivitetään syksyn 2026 aikana

Parhaimmillaan opintopolkusi kohti työelämää rakentuu omista kiinnostuksen kohteistasi ja siitä, millaisten asioiden parissa haluat työskennellä. Jos sinulla kuitenkin on neurologinen vamma, ammatinvalintasi lähtökohtana ovat valmiutesi oppia valitsemallasi alalla tarvittavat taidot sekä mahdollisuutesi työllistyä ja suoriutua tulevista työtehtävistäsi kuormittumatta liikaa.

Kouluikä on tärkeä elämänvaihe hermoston kehityksessä erilaisten taitojen kannalta. Ennen kouluikää kehitys on laaja-alaista ja vielä vaikeasti ennustettavaa, kun sitten kouluiässä yksilölliset taipumukset ovat jo selvästi esillä. Motoriset taidot ja fyysinen toimintakyky toki vaikuttavat opiskelu- ja työskentelyvalmiuksiin, mutta myös mahdolliset lukemiseen ja kirjoittamiseen tai matematiikan oppimiseen liittyneet hankaluutesi saattavat vaikuttaa jaksamiseesi ja kokemukseesi kokemukseen omasta pystyvyydestäsi jopa liikuntarajoitetta enemmän.

Aseta opiskelu- ja työelämätavoitteesi sellaisiksi, että voimavarasi riittävät niiden saavuttamiseen sinua uuvuttamatta. Ole kuitenkin joustava ja anna itsellesi mahdollisuus kasvaa ja kehittyä yksilönä. Mahdollisuutesi omaksua tietoa eivät perustu kaavamaisesti vammasi laatuun, vaan yksilölliseen kykyysi oppia uusia asioita. Tätä ei ole helppoa arvioida ennakolta.

Tässä osiossa kerromme opintopolun rakentumisesta ja siihen saatavilla olevista tukimuodoista. Suunnitellessasi opiskelualaa ja tutkintoa sinun kannattaa tunnistaa neurologisen liikuntavammasi koko kuva erilaisine piirteineen. Muista kuitenkin, että vamma ei määritä ihmistä kokonaisuutena eikä mahdollisuuksiasi voida arvioida suoraan vammasi perusteella.

Myös opintopolun jälkeen voit saada sosiaalipalveluna tukea avoimille työmarkkinoille työllistymiseen tai työ- ja toimintakykysi ylläpitoon.

Valmistautumisesta toisen asteen opintoihin

Laajennettu oppivelvollisuuslaki (1214/2020) tuli voimaan 1.8.2021. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen. Osaamisvaatimusten kasvaessa työllistyminen edellyttää nykyisin vähintään toisen asteen tutkinnon suorittamista.

Laajennettu oppivelvollisuus koskee sinua, joka olet syntynyt vuonna 2003 tai sen jälkeen. Se tarkoittaa, että oppivelvollisuutesi päättyy, kun täytät 18 vuotta tai ennen sitä, jos suoritat ylioppilastutkinnon tai ammattitutkinnon ennen 18-vuotispäivääsi.

Voit suorittaa oppivelvollisuutesi useassa eri koulutuksessa:

• Perusopetuksessa (kunnes olet suorittanut perusopetuksen oppimäärän)
• Lukiokoulutuksessa
• Ammatillisessa koulutuksessa (myös oppisopimuskoulutuksena)
• Tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (TUVA)
• Kansanopistojen oppivelvollisille suunnatussa koulutuksessa
• Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA)
• Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamen kielen ja kulttuurin koulutuksessa
• Tietyissä tilanteissa oppivelvollisuutta voi suorittaa myös aikuisten perusopetuksessa tai kansanopistojen järjestämässä maahanmuuttajille tarkoitetussa koulutuksessa.

On tärkeää, että tukeasi toiminut moniammatillinen työ jatkuu riittävän pitkään myös toisen asteen opintojen käynnistyessä.

Perusopetuksen jälkeistä tarvettasi tehostettuun kuntoutukseen tai erityisiin tukitoimiin ajatellaan kokonaisvaltaisesti. Tarpeeseesi voivat vaikuttaa fyysisen toimintakyvyn rajoitteiden ohella kehitysvaiheestasi tai ulkoisista tekijöistä, kuten perheesi tilanteesta ja olosuhteista, taloudellisesta tekijöistä tai sosiaalisista syistä.

Oman toimintakyvyn reunaehdot täytyy kertoa myös kuntoutus- ja kuntoutusrahahakemuksessa, jotta sosiaali-, terveys- ja koulutusjärjestelmä osaa tukea ammatillista polkua tarvittavalla tavalla. Tarkempia ohjeita löytyy CP-liiton oppaasta Peruskoulun jälkeen (2025).

Jos sinulle on peruskoulussa järjestetty erityisiä tukitoimia, sinulle laaditaan peruskoulun päättyessä KHOPS – henkilökohtainen opiskelu ja kuntoutumissuunnitelma 16–19 –vuotiaalle. Se tarvitaan liitteeksi myös hakiessasi nuoren kuntoutusrahaa opiskelusi tai ammatilliseen kuntoutukseen osallistumisesi ajaksi. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan 18–19 -vuotiaille, 2008 ja sitä ennen syntyneillä alaikäraja on 16 vuotta). KHOPS:n laatimisesta vastaa kotikuntasi, jota edustavat yksilöllisen tarpeesi mukaisesti peruskoulun, sosiaalitoimen tai julkisen terveydenhuollon asiantuntijat. 

Valmentavat koulutukset

Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) auttaa sinua tarkentamaan ammatillista suunnitelmaasi ja kehittämään valmiuksiasi lukion tai ammatillisen tutkintokoulutuksen suorittamiseen.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) on tarkoitettu erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle, jolla ei sairauden tai vamman vuoksi ole mahdollisuutta siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Se auttaa sinua selviytymään jokapäiväisessä elämässä mahdollisimman itsenäisesti, kehittämään omatoimisuuttasi sekä tutustumaan työelämään ja löytämään itsellesi sopivan muodon osallistua siihen.

TELMA-koulutus voi kestää enintään kolme vuotta.

Erityinen tuki ammatillisessa perustutkinnossa ja valmentavassa koulutuksessa

Voit saada erityistä tukea, jos tarvitset oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä oppimisen ja opiskelun tukea.

Jos tarvitset laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea vaikeiden oppimisvaikeuksien, vaikean vamman tai sairauden takia, voit hakea vaativana erityisenä tukena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen.

Vaativaa erityistä tukea tarjoavat ammatillisten erityisoppilaitosten lisäksi ne yleiset oppilaitokset, joiden tehtäväksi vaativan erityisen tuen koulutus on määritelty.

Lisätietoa löydät Opetushallituksen sivulta Opiskelijan hyvinvointi ja tuki ammatillisessa koulutuksessa

Nuoren kuntoutusraha

Kela voi myöntää sinulle nuoren kuntoutusrahaa toisen asteen koulutuksesta alkaen jos

• olet 18–19 -vuotias (2008 ja sitä ennen syntyneillä alaikäraja on 16 vuotta)
• vamma heikentää olennaisesti mahdollisuuksiasi valita ammatti tai opiskella
• sinulle laaditun henkilökohtaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman arvioidaan varmistavan ammatillista kuntoutumistasi ja edistävän työllistymistäsi

Nuoren kuntoutusrahan määrä vastaa takuueläkkeen määrää ja se on verollista tuloa. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan arkipäiviltä, joita ovat päivät maanantaista lauantaihin. Arkipyhiä ei lasketa arkipäiviksi.

Kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen (esim. opiskelu) alkamisen väliseltä ajalta sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta (esim. oppilaitoksen loma-ajat) nuoren kuntoutusraha maksetaan yleensä 20 % alennettuna.

Kuntoutusta edeltävät työtulot voivat korottaa nuoren kuntoutusrahan määrää tai se maksetaan edeltävän etuuden suuruisena. Jos työskentelet opintojesi ohella, tuloilla ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan.

Kun nuoren kuntoutusraha myönnetään, Kelaan on toimitettava läsnäolotodistus oppilaitokselta ja suunnitelma opintojen etenemisestä. Huomaa, että nämä tarvitaan, vaikka opiskelisit vielä peruskoulussa.

Oppisopimuskoulutuksen ajalta nuoren kuntoutusraha maksetaan työnantajalle.

Lisätietoa nuoren kuntoutusrahasta saat Kelasta. 

Hae nuoren kuntoutusrahaa Kelan lomakkeella KU111. Hakemukseen on liitettävä henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS) sekä lääkärinlausunto B, jossa lääkäri ottaa kantaa suunnitelmaan.

Vinkkejä hakemuksen täyttämiseen

Kohta 3. Nuoren kuntoutusraha ja korvaus opiskelukustannuksista

Nuoren kuntoutusrahan alkamispäiväksi voit merkitä 16-vuotissyntymäpäivääsi seuraavan päivän (kun haet rahaa ensimmäistä kertaa) tai edellisen kuntoutusrahan päättymispäivää seuraavan päivän. Alkamispäivä voi olla myös opintojesi alkamis- tai jatkumispäivämäärä. Muista, että nuoren kuntoutusrahaa on haettava viimeistään neljän kuukauden sisällä tuen halutusta alkamisajasta lukien.

Rastita vaihtoehto KYLLÄ kohdassa ”Haen samalla hakemuksella ammatillista kuntoutusta koulutuksen ajalle.”

Kela myöntää ammatillisena kuntoutuksena opinnot pääsääntöisesti vain yhteen ammattiin. Lukio ei valmista ammattiin, joten lukio-opintojen lisäksi voit saada ammatillisena kuntoutuksena itsellesi soveltuvan ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon.

Kohta 6. Nuoren kuntoutusrahan tarve

Ensimmäisessä kohdassa kerrotaan lyhyesti, mihin kaikkeen sinulla todettu vamma ja mahdolliset muut sairaudet vaikuttavat opiskeluarjessa sekä ammatin ja koulutuspaikan valinnassa. Mitkä koulutusalat joudut toimintakykysi rajoitteiden vuoksi rajaamaan kokonaan pois esimerkiksi työturvallisuuden vuoksi? Miten vamma tai sairaus vaikuttaa teoriaopiskeluun, harjoittelujaksoihin tai käytännön työtehtävistä suoriutumiseen?

Toisessa kohdassa kerrot, tarvitsetko esimerkiksi henkilökohtaista apua, apuvälineitä, tulkkia, kuljetuspalvelujen opiskelumatkoja ja koetilanteisiin liittyviä erityisjärjestelyjä, kuten pidennettyä suoritusaikaa tai mahdollisuutta käyttää tietokonetta vastausten kirjoittamiseen. Myös oppimiseen tai opiskeluun tarvittava erityinen tuki kerrotaan tässä kohdassa.

KHOPS henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma

KHOPS voidaan laatia Kelan lomakkeelle KU 110 (Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma) tai vapaamuotoisesti. Tärkeintä on, että suunnitelma sisältää ratkaisua varten tarvittavat tiedot:

Kohta 2. Suunnitelma on tehty ajalle

Se, mille ajalle suunnitelma tehdään, vaihtelee suunnitelman laatimisen ajankohdan mukaan.

• peruskoulussa, 10. luokalla, lukiossa tai valmentavassa koulutuksessa opiskellessasi sinulla saattaa olla vasta alustavia ajatuksia ammatillisista opinnoista ja työllistymisestä, joten suunnitelmaa on päivitettävä viimeistään ammatillisen tai akateemisen koulutuksen alkuvaiheessa
• jos olet jo hakenut tai hakemassa eri oppilaitoksiin, suunnitelma tehdään vähintään opintokokonaisuuden ennakoidun keston ajaksi
• kun olet opiskelemassa ammattiin tai suorittamassa korkeakoulututkintoa, ennakoi myös mahdollinen työllistymiseen tarvitsemasi tuki tutkinnon suorittamisen jälkeen

Kohta 4. Suunnitelman laatimiseen osallistuneet kotikunnan edustajat

Kotikuntaa edustavana yhteyshenkilönä voi toimia myös esimerkiksi keskussairaalan kuntoutusohjaaja tai nykyisen koulun opinto-ohjaaja.

Suunnitelmassa on mainittava kaikkien laatimisessa mukana olleiden henkilöiden nimet ja tahot, joita he edustavat.

Kohta 5. Suunnitelman laatimiseen osallistuneiden arvio sairauden tai vamman vaikutuksista nuoren ammatinvalintaan, opiskeluun ja työkykyyn

Muista tuoda esiin myös CP-liiton vammaryhmiin kuulumattomat muut vammat tai sairaudet, jotka rajoittavat ammatinvalintaasi tai vaikeuttavat opiskeluasi.

Kaikkien suunnitelman laatimiseen osallistuneiden kannanotto tarvitaan seuraaviin kysymyksiin:

• millä tavoin sinulla olevat vammat tai sairaudet vaikeuttavat opiskeluasi ja ammatinvalintaasi
• mitä kaikkea sinun on otettava huomioon alavalinnassa ja urasuunnitelmissasi (kaikkien vammojen tai sairauksien osalta erikseen)
• millaisia ongelmia sinulle voi tulla vastaan opiskelun aikana, esimerkiksi millaista esteettömyyttä tai käytännön järjestelyjä tarvitset opiskellessasi

Kohta 6. Ammatillisen kuntoutumisen tavoite

Tämä kohta on erityisen tärkeä, koska lopullisena tavoitteena on aina sijoittuminen työelämään. Jos olet yläkoulussa tai lukiossa, kerro mikä on korkein tavoittelemasi tutkinto ja miten soveltuvuutesi alalle on varmistettu.

Jos olet parhaillaan suorittamassa ammatillista perustutkintoa ja sinulla on valmistumisen jälkeen jatkokoulutussuunnitelma, kerro se tässä. Kela ei välttämättä tue näitä jatko-opintojasi, mutta silti on hyvä, että olet maininnut ajatuksistasi tässä suunnitelmassa. Muista perustella, miksi olet valinnut tällaisen opiskelureitin.

Kohta 7. Ammatillisen kuntoutumisen suunnitelma

Kerro, mitä olet suunnitellut tekeväsi nyt kesken olevien tai alkavien opintojen jälkeen. Haetko töitä vai jatkatko opiskelua seuraavalla koulutusasteella.

Kohta 8. Nuoren tarvitsemat erityiset tukitoimet

Muista mainita kaikki opiskelussa ja arjessa tarvittavat tukitoimet, kuten

• henkilökohtainen apu
• kuljetuspalvelujen opiskelumatkat
• apuvälineet
• koetilanteiden erityisjärjestelyt
• terapiat ja muu avokuntoutus, johon osallistut säännöllisesti

Kohta 9. Seuranta ja arviointi

Suunnitelmaa on arvioitava ainakin siinä tilanteessa, että et saa ensisijaisesti haluamaasi opiskelupaikkaa tai jäät kokonaan ilman opiskelupaikkaa.

Suunnitelmaa on arvioitava myös, jos toimintakykysi muuttuu.

Kohta 10. Allekirjoitukset

Allekirjoittajina ovat aina sinä itse, huoltajasi (jos olet alaikäinen), kotikunnan edustaja ja oppilaitoksen edustaja.

Nuoren ammatillinen kuntoutus Kelasta

Jäitkö vaille opiskelupaikkaa tai työtä? Tuntuuko, ettet selviydy yksin eteenpäin?

Kelan järjestämä nuoren ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu opiskelun ja työelämän ulkopuolella tai muutoin syrjäytymisvaarassa olevalle asiakkaalle. Se on palvelu sellaiseen tilanteeseen, jossa toimintakykysi on heikentynyt muista, kuin sairauteen tai vammaan johtuvista syistä.

Sinulla toki voi olla myös sairaus tai vamma, mutta toimintakykysi heikentyminen ja syrjäytymisen vaara johtuvat ensisijaisesti toisenlaisista vaikeuksista tai elämänhallintasi heikentymisestä.

Esimerkkejä (yksi tai useampi saattaa olla sinulle ajankohtaista)

• Sinulla on opiskelupaikka, mutta opintosi eivät etene ja ovat keskeytymässä oppilaitoksen tukitoimista huolimatta, eikä opintojen keskeytymisen syynä ole terveydentilasi tai terveydentilan selvittelyn tai hoidon tarve.
• Sinulla on vaikeuksia huolehtia itsestäsi, opinnoistasi, kodistasi ja raha-asioistasi. Sinulle on saattanut kasautua taloudellisia ongelmia, jotka heikentävät mahdollisuuksiasi hakeutua opiskelemaan ja siirtyä työelämään.
• Työskentelet satunnaisesti ja epäsäännöllisesti, esimerkiksi silloin tällöin 0-tuntisopimuksella tai muuten vähäisesti (enintään 1–2 tuntia viikossa). Olet ehkä jumiutunut tilanteeseen etkä näe siitä poispääsyä.
• Voimavarasi, usko omaan osaamiseesi ja onnistumiseesi ovat loppumassa tai itsetuntosi on heikko, joten et jaksa kohdata enempää vaikeita asioita tai selviytyä elämän haasteista.
• Olet vetäytynyt ystävyys- ja läheissuhteistasi ja koet lisääntynyttä yksinäisyyttä. Eristäytyminen ja vuorovaikutustaitojesi heikentyminen vaikeuttavat opiskelemaan ja työelämään siirtymistä.
• Olet saattanut kokea kiusaamista tai muuta kielteistä aiemmassa elämässäsi.
• Olet menettänyt asuntosi tai joutunut tahtomattasi muunlaiseen huonoon tilanteeseen.

Nuoren ammatillinen kuntoutus voidaan toteuttaa henkilökohtaisena ja yksilöllisenä valmennuksena (Nuotti-valmennus), ammatillisena kuntoutusselvityksenä, työkokeiluna, työhönvalmennuksena tai koulutuskokeiluna.

Sinulla on oikeus nuoren ammatilliseen kuntoutukseen (kaikkien kohtien on täytyttävä), jos

• olet 16–29 -vuotias
• toimintakykysi on olennaisesti heikentynyt ensisijaisesti muista, kuin sairauteen tai vammaan johtuvista syistä
• sinulla ei ole akuuttia, hoitoa vaativaa päihdeongelmaa        
• kuntoutus on sinulle tarkoituksenmukaista toimintakykysi ja elämänhallintasi sekä opiskelu- tai työllistymisvalmiuksien tukemiseksi tai edistämiseksi
• kuntoutus on sinulle tarpeen tukemaan tai tai edistämään kykyäsi opiskella tai työllistyä

Nuoren ammatillinen kuntoutus auttaa sinua motivoitumaan elämäsi suunnitteluun, luomaan tulevaisuuden tavoitteita tai suuntaamaan kohti työelämää.

Voit hakea nuoren ammatillista kuntoutusta sähköisesti OmaKelan kautta tai kirjallisesti hakemuslomakkeella KU143. Voit myös saada Kelasta apua hakemuksen täyttämiseen.

Vammaisteen henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta sosiaalipalveluna

Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevalla toiminnalla tarkoitetaan työhön sijoittumista edistävien kuntoutus- ja muiden tukitoimien järjestämistä. Palvelun myöntämisessä ei erikseen edellytetä kehitysvammaa, vaan kyseessä voi olla mikä tahansa vamma tai sairaus.

Suunta on siis avoimille työmarkkinoille eli palvelun tavoite on auttaa etenemään kohti tavallista palkkatyötä. Se on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat vamman tai sairauden vuoksi tavallista enemmän tukea työllistymiseen. Toiminta voi olla työvalmennusta, tuettua työtä tavallisella työpaikalla tai työsuhteista työtä.

Työvalmentaja voi auttaa henkilöä etsimään työpaikkaa, tekemään työhakemuksia, harjoittelemaan työhaastattelua tai opettelemaan työtehtäviä ja selviytymään työpaikan sosiaalisissa tilanteissa. Esimerkkinä henkilö, jolla on autismikirjon ja joka tarvitsee pitkään työvalmentajan tukea työtehtävien jäsentämiseen ja työyhteisössä toimimiseen.

Tuettu työ voi olla kaupassa, kirjastossa, varastossa, toimistossa tai keittiössä tehtävää työtä, jossa tekijä saa normaalia enemmän ohjausta ja tukea. Esimerkkinä henkilö, jolla on kehitysvamma, työskentelee kunnan ruokapalvelussa ja työvalmentaja käy säännöllisesti tukemassa häntä.

Laissa on erikseen mahdollisuus siihen, että henkilö voi osana toimintaa olla työsuhteessa palveluntuottajaan. Tällöin henkilö saa palkkaa ja häneen sovelletaan työsuhdetta koskevia sääntöjä. Työ voi olla kierrätyskeskuksessa, sosiaalisessa yrityksessä, työpajalla tai työkeskuksessa tehtävää työtä.

Tee vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa koskeva hakemus oman hyvinvointialueesi sosiaalipalveluihin.

---

Vammaisten henkilöiden työtoiminta sosiaalipalveluna

Vammaisten henkilöiden työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. Sitä järjestetään niille työkyvyttömille henkilöille, joilla ei vammansa vuoksi ole edellytyksiä edellä kuvattuun työllistymistä tukevaan toimintaan, ja joiden toimeentulon perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.

Toiminnan tarkoituksena on ylläpitää toimintakykyä, tukea arjen rytmiä ja tarjota mielekästä tekemistä. Tämä kaikki vahvistaa osallisuutta ja työelämätaitoja, vaikka ensisijainen tavoite ei olekaan työllistyminen avoimille työmarkkinoille.

Toiminta voi toteutua toimintakeskuksessa tai tavallisella työpaikalla. Se voi työtehtävien ohella sisältää arjen taitojen harjoittelua tai muuta toimintakykyä edistävää tai ylläpitävää aktiviteettia. Toimintakeskusten työtehtäviä ovat esimerkiksi tuotteiden pakkaaminen, kokoonpanotyö, materiaalien lajittelu, tekstiilityö tai puutyö. Työstä voidaan maksaa työosuusrahaa, mutta kyse ei ole palkasta eikä työsuhteesta.

Avotyötoiminta tavallisella työpaikalla tarkoittaa työskentelyä tavallisessa työympäristössä, mutta ei työsuhteessa. Tehtävät voivat olla kaupan tavaroiden hyllytystä, siivousta tai avustavia tehtäviä päiväkodissa, laitoskeittiössä tai kiinteistöhuollossa.

Tee hakemus vammaisten henkilöiden työtoiminnasta oman hyvinvointialueesi sosiaalipalveluihin.

---

Kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminta vammaispalveluna

Mitä palvelu on ja kenelle se on tarkoitettu

Vammaispalveluna järjestettävän kehitysvammaisten työtoiminnan tarkoitus on tukea toiminta- ja työkykyä sekä edistää pääsyä työelämään. Se tarjoaa turvallista ja pitkäjänteistä ohjausta, joka tukee omia vahvuuksiasi.

Kehitysvammaisten työtoimintaan voi liittyä esimerkiksi kommunikaation ja oppimisen tukemista sekä sosiaalisten taitojen harjoittelua. Painopiste on osallisuudessa, toimintakyvyn ylläpitämisessä, merkityksellisessä tekemisessä ja yksilöllisessä kehityksessä, mahdollisesti myös työelämätaitojen saavuttamisessa.

Sinulla on oikeus kehitysvammaisten työtoimintaan, jos täytät erityishuoltolain mukaisen määritelmän eli kehityksesi tai henkinen toimintasi on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi (ks. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977, 1§).

Lisäksi edellytetään, etteivät vammaisille henkilöille yleisesti tarkoitettu, sosiaalihuoltolain mukainen työllistymistä tukeva toiminta tai työtoiminta vastaa tarpeitasi. Vammaispalveluna järjestettävä kehitysvammaisten työtoiminta sijoittuu tavallaan näiden sosiaalihuoltolain perusteella järjestettävien palvelujen väliin.

Palvelu siis tarjoaa mahdollisuuden osallistua työelämän kaltaiseen toimintaan, oppia taitoja, saada sisältöä elämäänsä ja mahdollisesti edetä kohti muuta toimintaa omien kykyjen mukaisesti. Toiminnan tarkoitus ei ole ensisijaisesti työllistää vaan mahdollistaa työelämäosallisuus ja mielekäs toiminta.

Miten palvelu toteutetaan

Työtoiminnan tarkkaa sisältöä ei ole määritelty laissa. Sitä voidaan järjestää ryhmämuotoisena toimintana tai yksilöllisenä palveluna, riippuen tarpeistasi ja tavoitteistasi. Myös omia toiveitasi täytyy kuulla, kun suunnitellaan toiminnan määrää, toteuttamistapaa ja sisältöä suunniteltaessa.

Työtoimintaa voidaan järjestää työ- ja toimintakeskuksissa tai missä tahansa toimintaan soveltuvassa paikassa. Toimintaan voi sisältyä esimerkiksi pakkaustöitä, puutarhatöitä, kierrätystoimintaa tai kädentaitoja.

Työtoiminnan järjestäjän on vakuutettava sinut työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaisesti työtapaturman ja ammattitaudin varalta.

Työtoimintaan sisältyvä apu ja tuki ovat sinulle maksuttomia. Sinulla on oikeus saada maksuttomat matkat työtoimintaan, jos sinulla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa etkä pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.

Miten palvelua haetaan

Vammaispalvelulain mukaiseen kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaan haetaan käytännössä samalla tavalla kuin muihinkin vammaispalveluihin: ottamalla yhteyttä oman hyvinvointialueen vammaispalveluihin ja pyytämällä palvelutarpeen arviointia tai tekemällä kirjallinen hakemus palvelusta.

Yhteydenoton tai hakemuksen voit tehdä itse tai huoltajasi, edunvalvojasi, omaisesi taikka läheisesi tai kanssasi toimiva työntekijä sinun suostumuksellasi.

Yhteydenoton jälkeen hyvinvointialueen pitää käynnistää palvelutarpeen arviointi viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä.

Jos teet hakemuksen, sinun kannattaa tuoda esiin miksi tarvitset työtoimintaa ja mitä hyötyä siitä olisi sinulle. Kerro myös, millaista tukea tarvitset ja miksi tavallinen työtoiminta tai työllistymistä tukeva toiminta eivät tällä hetkellä sovellu sinulle.

Hakemukseen tarvitaan myös selvitys siitä, että olet vammaispalvelulaissa ja erityishuoltolaissa tarkoitettu vammainen henkilö ja tarvitset tukea. Selvitys voi olla  lääkärin tai psykologin lausunto, toimintaterapeutin arvio tai kuntoutus- tai palvelusuunnitelma.

---

Lue lisää

Kuntoutusraha (Kelan etuusohje)

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977

Nuoren ammatillinen kuntoutus (Kelan etuusohje)

Sosiaalihuoltolan 27 d §:n mukainen työllistymistä tukeva toiminta, 710/1982 – HUOMAUTUS: ns. ”vanha sosiaalihuoltolaki” on muilta osin kumottu, mutta siihen 1.2.2002 lisätyt pykälät vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevasta toiminnasta (27 d §) ja vammaisten henkilöiden työtoiminnasta (27 e §) ovat edelleen voimassa.

Sosiaalihuoltolain 27 e §:n mukainen työtoiminta, 710/1982 ns. ”vanha sosiaalihuoltolaki”

Vammaispalvelulaki 675/2023