Henkilökohtainen apu

Sivu on päivitetty 26.5.2026.

Mitä palvelu on ja kenelle se on tarkoitettu

Sinulla on oikeus henkilökohtaiseen apuun, mikäli kuulut vammaispalvelulain piiriin ja itsenäisen elämäsi, osallisuutesi tai yhdenvertaisuuden toteutuminen päivittäis- tai muissa toiminnoissasi edellyttää välttämättä toisen henkilön apua toistuvasti tai säännöllisesti.

Lisäksi edellytetään, että kykenet itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtosi avun sisällöstä. Tämä on ns. voimavararajaus. Henkilökohtaisen avun lähtökohta on, ettei avuntarve perustu täysin toisen ihmisen esittämiin näkemyksiin. Puhevamma tai muut kommunikaation vaikeudet eivät ole este henkilökohtaisen avun saamiselle.

Henkilökohtainen apu on toisen ihmisen antamaa apua, jota välttämättä tarvitset suoriutuaksesi omaan elämänvaiheeseesi kuuluvista tavanomaisista tehtävistä kotona ja kodin ulkopuolella.

Siihen kuuluvat avustaminen

1) päivittäisissä toimissa

2) työssä tai opiskelussa tai

3) vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnassa tai yhteiskunnallisessa osallistumisessa.

Avuntarpeesi ei edellytetä olevan kokoaikaista tai erityisen runsasta. Ratkaisevaa on sen välttämättömyys ja jatkuvuus. Henkilökohtaista apua on myönnettävä myös määrällisesti vähäisempään, mutta välttämättömään ja toistuvasti ilmenevään tarpeeseen.

Välttämättömyys ei tarkoita pelkkiin perustarpeisiin tarvittavaa avun vähimmäismäärää. Apu on välttämätöntä, jos tarvitset sitä välttämättä omassa tilanteessasi ja elämänmuodossasi. Sillä edistetään itsenäisyyttäsi ja yhdenvertaisuuttasi sekä mahdollisuuksiasi osallistua haluamallasi tavalla yhteiskunnassa.

Henkilökohtaiseen apuun voi kuulua myös sellaisia avustajan toteuttamia itsehoitoa vastaavia toimenpiteitä, jotka liittyvät terveyden ylläpitoon sekä pitkäaikaisen sairauden ohjeiden mukaiseen hoitoon. Tämä tarkoittaa esimerkiksi haavan hoidossa, katetroinnissa tai hengityslaitteen toiminnan varmistamisessa avustamista. Hyvinvointialueen on annettava sinulle ja tarvittaessa avustajallesi näiden toimenpiteiden edellyttämää ohjausta.

Aikuisen henkilökohtainen apu

Päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun on myönnettävä se määrä tunteja, mitä hakija välttämättä tarvitsee. Vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnassa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa avun määrä on yhteensä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan välttämätöntä avuntarvetta.

Lapsen ja nuoren henkilökohtainen apu

Henkilökohtaisessa avussa ei ole ikärajaa. Myös lapsella voi olla oikeus henkilökohtaiseen apuun. Tällöin punnitaan lapsen ikävaiheen mukaista huoltajan roolia, saman ikäisten lasten tavanomaista toimintaa sekä henkilökohtaista apua hakevan lapsen yksilöllisiä tarpeita. Lisäksi arvioidaan lapsen edellytyksiä muodostaa ja ilmaista tahtonsa avun toteuttamisesta. 

Lapsella on oikeus vammaispalvelulain mukaiseen henkilökohtaiseen apuun silloin, kun sen avulla

• mahdollistetaan toiminta, johon vastaavalla ikätasolla oleva vammaton lapsi osallistuisi yksin
• tuetaan lasta toteuttamaan omia valintojaan
• turvataan lapselle yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkumiseen, sosiaalisiin suhteisiin, harrastuksiin ja muuhun ikätasoiseen toimijuuteen.

Korkein hallinto-oikeus on aikanaan linjannut, että lapselle voidaan myöntää vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua, jota hän tarvitsee välttämättä suoriutuakseen muihin samanikäisiin lapsiin verrattavalla tavalla tavanomaisen elämän toiminnoista, kun on kyseessä ikään liittyvä tarve itsenäistymiseen. Toisaalta Korkein hallinto-oikeus on hylännyt lapsen henkilökohtaista apua koskevan hakemuksen, jossa tarkoituksena oli ainoastaan valvoa lapsen harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa ja olla sitä ohjaamassa, koska avustaja ei tällöin auttaisi lasta toteuttamaan omia valintojaan.

---

Miten palvelu toteutetaan

Henkilökohtaisen avun toteuttamistapa valitaan yhteistyössä sinun kanssasi. Vaihtoehtoisia tapoja ovat

• työnantajamalli
• hyvinvointialueen oma toiminta tai ostopalvelu
• palveluseteli.

Mikäli tarvitset paljon apua ja tarpeesi ajoittuu eri vuorokauden aikoihin, voi olla tarpeen järjestää henkilökohtainen apu eri toteuttamistapoja yhdistelemällä.

Työnantajamalli

Työnantajamallissa palkkaat henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen ja toimit hänen työnantajanaan. Hyvinvointialue korvaa sinulle avustajasta aiheutuvat kustannukset, kuten kohtuullisen palkan, työnantajan lakisääteiset maksut ja korvaukset sekä muut työnantajana toimimisesta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset mukaan lukien palkkahallinnon kustannukset. Lisäksi hyvinvointialueen on annettava yksilöllistä neuvontaa ja tukea työnantajamalliin liittyvissä käytännön asioissa.

Työnantajamalli sopii niille, jotka jaksavat ja kykenevät vastaamaan työnantajan velvollisuuksista. Se edellyttää, että annat (tai huoltajasi/edunvalvojasi antaa), asiakassuunnitelmaan kirjattavan suostumuksen työnantajana toimimiseen.

Hyvinvointialueen oma toiminta tai ostopalvelu

Henkilökohtaisen avun toteuttajana voi olla hyvinvointialueen oma, sote-palveluja tuottava yksikkö tai sellainen yksityinen palvelutuottaja, jonka kanssa hyvinvointialue on tehnyt hankintasopimuksen. Kaikissa tapauksissa apu tulee toteuttaa palvelupäätöksen mukaisesti ja itsemääräämisoikeuttasi kunnioittaen.

Ennen palvelun aloittamista sinun kannattaa käydä myös palveluntuottajan kanssa läpi avustajan toimenkuva, avustustehtävät ja aikataulut. Palveluntuottaja vastaa siitä, että avustaja on sovitussa paikassa sovittuun aikaan. Sinä itse vastaat avustajan perehdyttämisestä ja siitä, että hänellä on käytössään avustamiseesi tarvittavat työvälineet ja mahdolliset hoitotarvikkeet.

Palveluseteli

Henkilökohtainen apu palvelusetelillä tarkoittaa, että hyvinvointialue antaa sinulle maksusitoumuksen, jolla voit hankkia avustajan itse valitsemaltasi palveluntuottajalta. Vammaispalvelulain mukaan palvelusetelin arvon tulee olla riittävän suuri, jotta sillä on mahdollista hankkia sinulle myönnetty henkilökohtainen apu tarvitsemassasi laajuudessa ja tarvitsemanasi ajankohtana.

---

Miten palvelua haetaan

Henkilökohtaista apua haetaan hyvinvointialueelta.

Voit jättää hakemuksen hyvinvointialueesi sähköisen asiointipalvelun kautta tai hyvinvointialueen verkkosivuilta tulostettavalla hakulomakkeella, jonka postitat kotikuntasi tai asuinalueesi mukaan määräytyvään vammaissosiaalityön toimistoon.

Löydät hakuohjeet ja yhteystiedot verkosta esimerkiksi asiasanoilla [hyvinvointialueen nimi] + henkilökohtainen apu.

Jos haet henkilökohtaista apua ensimmäistä kertaa tai voimassa olevaan palveluun lisätunteja toimintakykysi muutosten perusteella, liitä hakemukseesi tarvittaessa vammaispalveluiden piiriin kuulumisen osoittava B-lääkärinlausunto tai muu terveydenhuollon selvitys toimintakykysi rajoitteista.

Mieti etukäteen, missä määrin ja kuinka usein toisen ihmisen antama apu on sinulle välttämätöntä esimerkiksi seuraavissa:

• henkilökohtaisissa toiminnoissasi eri ympäristöissä (pukeutuminen, peseytyminen, syöminen, wc-asiointi, liikkuminen)
• asumiseen liittyvistä tehtävistä ja kotitöistä suoriutumisessa
• hahmottamisessa, esimerkiksi itsesi paikantamisessa, kun olet vieraassa ympäristössä
• kirjallista tai verkkoasiointia edellyttävissä asioissa  
• puheella kommunikointia edellyttävissä asiointitilanteissa
• jos toiminnallisen tilanteesi vaihtelee uupumuksen (fatiikin), nopean väsymisen tai kipujen vuoksi
• jos olet itsellesi vieraassa ympäristössä tai esteellisessä ympäristössä
• eri vuodenaikoina (valaistus, lumisuus)
• hoitaessasi lapsiasi tai huolehtiessasi vastuullasi olevista ihmisistä tai eläimistä.

Välineitä avuntarpeen arviointiin:

• Avun päiväkirja (2010, yhteiskehittäjät Aspa-säätiö, Näkövammaisten liitto ja Assistentti.info)

Voit viitata hakemuksesi perusteluissa myös vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK yleissopimuksen artiklaan 19 (eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä) ja tarvittaessa artiklaan 7 (vammaiset lapset).