Yhdenvertaista liikkumista!

Haluaisitko aloittaa uuden liikuntaharrastuksen? Kurkkaa tästä eri alojen asiantuntijoiden vinkit harrastuksen aloittamiseen.

Liikunnalla on isoja terveysvaikutuksia: Se vaikuttaa positiivisesti jokaisen hyvinvointiin. Monet liikunnan hyödyistä tulevat säännöllisen liikkumisen kautta, mutta jo yksittäinen liikuntasuoritus parantaa esimerkiksi keskittymistä ja tarkkaavaisuutta, auttaa vireystilaa kohoamaan ja voi helpottaa nukahtamista illalla.

Kun säännöllisen liikkumisen saa osaksi omaa arkea, se kohentaa tutkitusti esimerkiksi mielialaa, parantaa unenlaatua, lisää stressinsietokykyä ja laskee verenpainetta.

– Liikkuminen on paras keino ylläpitää toimintakykyä, koska liikkuminen lisää lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta, toteaa UKK-instituutin erikoissuunnittelija Annika Taulaniemi.

Taulaniemi toteaa säännöllisen liikkumisen vähentävän riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, kakkostyypin diabetekseen sekä muistisairauksiin. Tärkeintä hänen mukaansa on kuitenkin löytää sellainen liikkumisen muoto, joka tuo iloa omaan elämään. Liikunta on hyvä keino löytää sosiaalisuutta omaan arkeen sitä kaipaaville.

– Liikkumisen ei tulisi olla ikävä velvollisuus, Taulaniemi tiivistää.

Myös CP-liiton suunnittelija Hanna Ihantola korostaa liikunnan synnyttämiä positiivisia tunteita ja onnistumisen kokemuksia.

– Uuden lajin kautta voit löytää kehostasi liikunnallisia ominaisuuksia, joita et tiennyt itselläsi olevan. Tai huomaat olevasi vahvempi kuin luulit ja oivallat pystyväsi harrastamaan haluamaasi lajia. Myös se, että pääsee harrastamaan vertaisten kanssa, voi olla merkittävä kokemus, Ihantola kertaa.

Liikuntaharrastuksen metsästys

Itselle sopivaa liikuntaharrastusta voi miettiä seuraavien kysymysten kautta: Haaveiletko jonkin tietyn lajin kokeilemisesta? Millainen tekeminen on sinulle mielekästä, kaipaatko vauhtia vai rentoutumista? Haluatko liikkua yksin vai porukassa?

Myös liikuntavamma voi mietityttää itselle sopivan harrastusryhmän valinnassa. Lähes kaikkia liikuntalajeja voi kuitenkin soveltaa, eli sisältöä muokataan osallistujan toimintakyvyn mukaan.

Ihantola korostaa, että kaikilla pitäisi olla yhdenvertaiset harrastusmahdollisuudet, jolloin jokainen saisi harrastaa mitä haluaa ja sillä vakavuudella kuin haluaa. Tämä edellyttää esteettömiä liikuntapaikkoja, apuvälineiden saatavuutta sekä toimivia kuljetus- ja avustajapalveluita.

– Apuvälineiden saatavuuden merkitys on iso. Jos apuvälineitä ei ole saatavilla, voi harrastaminen jäädä, Ihantola toteaa.

Ihantola kannustaa kurkkaamaan Paralymiakomitean sivuilta listan liikuntatoimijoista, joilla on valmiuksia soveltaa lajeja paikkakunnittain, jos itsellä ei ole vielä aavistustakaan, mikä liikuntamuoto kiinnostaisi.

Soveltavan liikunnan kokeilutapahtumia järjestetään ympäri Suomea. Myös CP-liiton liikuntatoiminta järjestää lajikokeiluja. Ihantola vinkkaakin, että häneen voi olla yhteydessä, jos jonkin lajin kokeilu kiinnostaa.

Aina voi myös olla suoraan yhteydessä itseä kiinnostavan lajin ohjaajaan ja kysyä, pääseekö mukaan kokeilemaan ja katsomaan sopiiko laji itselle.

– Toivon eri liikuntalajien ohjaajilta asennetta sekä tahtotilaa etsiä ja löytää keinoja, jotta kaikki voivat osallistua. Ja pitää muistaa, että soveltava liikunta on hyvä vaihtoehto myös vammattomille, Ihantola korostaa.

Jos omalta paikkakunnalta tai lähialueilta ei löydy itselle mieluista harrastusta, ei kannata heti luopua haaveesta.

– Mieti, saisitko itse koottua harrastusporukan? Lisäksi kunnissa työskentelee erityisliikunnan suunnittelijoita, joihin voi olla yhteydessä ja kertoa, millaisia harrastusmahdollisuuksia kaipaisi, Ihantola kertoo.

Häntä ilahduttaa erityisesti se, miten viime vuosina esteetön luonnossa liikkuminen ja retkeily on noussut laajempaan tietoisuuteen erilaisten hankkeiden ja toimijoiden kautta.

Palautumisen tärkeys

Hyvinvointi koostuu liikkumisen lisäksi riittävästä levosta ja palautumisesta.

Fysioterapeutti Johanna Tervonen kertoo, että monilla terveydenhuollon tai liikunnan ammattilaisilla ei ole tietoa siitä, miten cp-vamma vaikuttaa liikkumiseen.

– Ihminen, jolla on cp-vamma, käyttää 3–5 kertaa enemmän energiaa liikkeisiin ja liikkumiseen kuin vammaton, Tervonen kertoo.

Monet toiminnot, jotka sujuvat lähes automaattisesti vammattomalta, voivat vaatia jatkuvaa tahdonalaista keskittymistä, joka vie voimia.

Myös spastisuus ja tahdosta riippumattomat liikkeet kuluttavat energiaa. Virheasennot ja niistä johtuvat nivelten ja lihasten virheelliset kuormitukset ovat yleisiä cp-vamman yhteydessä, ja ne voivat lisätä epätaloudellista liikkumista tai liikettä.

– Suurempi energian kulutus ei missään nimessä tarkoita, etteikö pitäisi tai saisi liikkua, päinvastoin. Tietoisuus omasta energiankulutuksesta pitäisi kuitenkin olla pohjana oman treenaamisen ja liikkumisen suunnittelulle. Näin vältyttäisiin siltä, ettei kuluteta omaa energiapankkia tyhjäksi, Tervonen toteaa.

Eli kun miettii uuden liikuntaharrastuksen aloittamista, on hyvä ensin pohtia miten paljon ohjattua toimintaa ja liikkumista päivän aikana jo tulee. Pohdinnan tärkeys korostuu erityisesti lasten kohdalla.

Sekä Tervonen että Ihantola kannustavat kokeilemaan apuvälineitä liikkumisessa, vaikkei niitä entuudestaan arjessaan käyttäisikään.

– Apuvälineet liikunnassa voivat mahdollistaa unelmiesi lajin harrastamisen silloin, jos laji ei onnistu vaikkapa tasapainohaasteiden vuoksi. Esimerkiksi tanssiminen voi mahdollistua pyörätuolilla tai laskettelu laskettelukelkalla, Ihantola pohtii.

Tervonen suosittelee miettimään pyörätuolin käyttöä siirtymissä. Tällöin käveleminen ei vie energiaa, vaan energian voisi käyttää itselle mieluisan harrastuksen parissa.

Omaa palautumista on hyvä seurata ja olla tietoinen merkeistä, jotka voivat viitata ylikuormitukseen kehossa.

– Merkkejä ylikuormitustilasta ovat esimerkiksi väsymys, joka ei mene lepäämällä ohi, huonontunut unenlaatu tai se, että keho ei ota vastaan treeniä eli liikkumisesta huolimatta tuntuu, että kunto vain huononee tai sykkeet kohoavat jo aivan pienestä liikkeestä, Tervonen luettelee.

Muutokset ruokahalussa, lihasvoiman heikkeneminen, keskittymiskyvyn puute, lihaskivut ja mielialamuutokset voivat myös viitata kehon ylikuormitustilaan. Nämä ovat merkkejä siitä, että on aika hidastaa ja miettiä omaa liikkumista uudesta näkövinkkelistä. Omia rajoja oppii kokeilemalla. – Mitään en kiellä tekemästä. Aivan kuten cp-vamma on jokaisen kohdalla uniikki, niin myös kuormittuminen on aina yksilöllistä, Tervonen muistuttaa.

---

Vuokraa liikunnan apuväline

Liikunnan apuvälineitä voi lyhytaikaisesti vuokrata Paralympiakomitean tai Malikkeen kautta. Paralympiakomitean apuvälinetoiminnalla on kuusi alueellista toimipistettä: Helsingissä, Maskussa, Kuopiossa, Seinäjoella, Vuokatissa ja Rovaniemellä.

Jos vuokraamansa välineen hakee ja palauttaa toimipisteelle itse, maksaa vain vuokraushinnan. Välineitä myös kuljetetaan vuokrattavaksi ympäri Suomen. Varuskalenterista näet kuljetuksen ja vuokran hinnat.

Apuvälineiden vuokraamisesta löydät lisätietoa osoitteista valineet.paralympia.fi sekä valineet.fi.

Löydä oma seura

www.paralympia.fi/palvelut/loyda-omaseura-sivuille on koottu urheiluseurat ja muut toimijat, joissa on jo vammaisurheilijoita tai erityistä tukea tarvitsevia liikkujia tai joilla on valmiuksia ottaa heitä toimintaansa.

www.paralympia.fi/avoimet-ovet-sivuilta löytyy urheiluseuroille tietoa siitä, miten tukea erityistä tukea tarvitsevien liikkujien mukaan ottamista.

Lähde luontoon

Vinkit esteettömistä luontokohteista löydät osoitteesta www.luontoon.fi/esteeton.

---

Teksti: Elisa Kaartinen

Kuvat: Freepik.com