SUP-melonta

Laineiden liplatusta, tuulen huminaa ja melan suhahduksia, sitä on suppailu.

SUP (Stand Up Paddling) -melonta on lähtöisin Havaijilta. Suomeen laji tuli 2000-luvulla ja nousi nopeasti suosituksi kesälajiksi. Sup-melonta on melontalaji, jota harrastetaan laudan päällä seisten. Laudalla voi meloa myös istuen tai polvillaan. Laji tarjoaa mahdollisuuden liikkua rennosti luonnosta nauttien, lähiympäristöön tutustuen, aalloilla surffaten, fyysistä kuntoa kehittäen tai aktiivisesti kilpaillen. Suppailla voi merellä, järvellä ja jokimaisemissa.

Sup-lautoja on erilaisia niiden käyttötarkoituksen mukaan. Leveä lauta on aloittelijalle helppo ja tukeva valinta. Kokenut meloja valitsee alleen kapeamman ja virtaviivaisen laudan. Kesällä vaatetus on kevyt, t-paita ja shortsit sopivat hyvin. Viileällä säällä kannattaa varata mukaan myös vaihtovaatteet.

Puhelimen ja arvoesineet voi ottaa mukaan vedenkestävään pussiin, joka kiinnitetään lautaan tai melojaan. Turvallisuuden kannalta tärkeitä varusteita ovat sup-laudan karkuremmi ja melojan pelastusliivit. Suppailun voi aloittaa vuokraamalla. Välineitä vuokraavat tahot antavat ohjeistuksen välineiden käyttöön ja vesillä liikkumiseen.

Sup-laudan päälle mennään kahlaamalla polven syvyiseen veteen tai siirtymällä laudalle matalassa asennossa laiturilta. Rannan lähettyvillä laudan päällä istutaan tai ollaan polvillaan. Vasta kun veden syvyys on riittävä, voi laudan päällä nousta seisomaan. Alussa kannattaa kuitenkin totuttautua lautaan ja hakea tuntumaa istuen. Laudan päällä oleminen kehittää tasapainoa ja melonta keskivartalon lihaksia. Suppailun haastavuuteen ja lajissa vaadittavaan tasapainoon vaikuttaa vahvasti tuuli, aaltojen korkeus ja suunta. Sivu- ja ristiaallokossa laudan ohjaaminen on vaativampaa. Vastatuuleen melominen vaatii enemmän voimia kuin myötätuulessa kelluminen.

Juha Poukari on aktiivinen kalastaja, joten vesi on tuttu elementti. Mietinnän jälkeen hän lähti tutustumaan suppailuun. ”Se oli yllättävän helppoa verrattuna muihin vesillä käytettäviin kulkuvälineisiin, esimerkiksi kajakkiin. Lauta tuntui vakaalta ja sitä oli helppo ohjata. Tosin ohjaaminen olisi voinut olla vaikeampaa kovassa aallokossa”, Poukari toteaa iloisesti yllättyneenä. Poukari nostaa esiin, että vesillä liikkuessa on hyvä arvioida sään ja tuulen muutoksia jatkuvasti. Joskus keli voi muuttua nopeastikin.

Liikuntavammaisella laudan päällä sopivan asennon löytäminen ja ylläpitäminen voi olla aluksi vaikeaa: millaisessa asennossa jaksaa istua tukevasti pitkään, millainen liikkuvuus jaloissa on, ja miten asentoa voi vaihtaa laudan päällä. Poukarin kokemuksen mukaan alussa auttaa, jos on aikaisempaa kokemusta pienessä tilassa, kuten soutuveneessä tai kanootissa, istumisesta. Sopivan asennon ja melontatekniikan löytämisessä auttaa myös oman kehon tuntemus.

Istumista voi helpottaa korokkeen tai tuolin avulla, jolloin istuma-asennon säilyttäminen on kevyempää. Istuimen tulee kuitenkin olla mahdollisimman matala, jotta melojan painopiste säilyy alhaalla ja lauta on tasapainoisempi. Myös kajakkimelontaan käytettävä mela voi helpottaa melomista, kun otetta ei tarvitse vaihtaa melassa. Juha Poukari rohkaisee kokeilemaan lajia, mutta suosittelee ottamaan kaverin mukaan henkiseksi tueksi. Lajia kannattaa kokeilla, kun vesi on lämmintä. ”Ja ensimmäisellä kerralla kannattaa meloa suosiolla istuen”, Poukari lisää.

Teksti ja kuva: Anu Patrikka

Yleistä:

• Lähtöisin Havajilta noin 40-luvulta
• Noussut nopeasti suosituksi kesälajiksi
• Melotaan istuen tai seisten.
• Lisätietoja: Melonta ja soutuliitto

Plussat:

• Edullinen, lautoja voi vuorata ympäri Suomea
• Kehittää tasapainoa ja keskivartalon lihaksia.
• Rentouttaa ja virkistää mieltä

Miinukset:

• Edellyttää istuma-/ seisomatasapainoa
• Uimataito auttaa, jos putoat veteen
• Sää vaikuttaa paljon lajin vaikeustasoon