Kädenvääntö

Kaksi miestä vääntää kättä kuntosalilla pöydän ääressä. Toisella miehellä on oranssi ja toisella sininen paita. Taustalla on muita ihmisiä ja kuntosalilaitteita.
Kuva: Kädenvääntöön hurahtanut cp-vammainen Olli Salpakoski (sinisessä paidassa) on myös osallistunut lajin arvokisoihin.

Kädenvääntö on nimestään huolimatta monipuolinen liikuntamuoto: vääntämiseen käytetään koko vartaloa, ei vain käsivartta. Kädenväännössä käsi liikkuu vain vähän, kun koko muu kroppa on kovassa prässissä. Laji kehittää kehonhallintaa, käsien koordinaatiota ja lisää ylävartalon lihasvoimaa.

Kädenväännöstä tulee nopeasti mieleen hämyinen sali, jossa miehet vääntävät kättä itsekseen jupisten, ääneen kiroillen ja pöydän ääressä tiiviisti istuen. Todellisuus on aivan toinen.

Olli Salpakoski esitteli toukokuussa kädenvääntöä tamperelaisen seuran TKT-Nääsvääntö harjoituksissa. Kirkkaasti valaistussa kuntosalissa oli neljä kädenvääntöön tarkoitettua pöytää, joista yhden ääressä oli mahdollisuus vääntää istuen. Harjoitukset alkoivat tyypilliseen tapaan lämmittelemällä kädet itsenäisesti. Tämän jälkeen lämmittelyä jatkettiin vielä tekemällä kevyitä harjoitusvääntöjä parin kanssa.

Olli tutustui lajin 7-8 vuotta sitten kauppakeskuksessa järjestettyjen kädenväännön SM-kilpailujen yhteydessä. Olli päätyi kokeilemaan lajia paikallisen seuran harjoituksiin. Ensimmäinen kokemus lajin parissa oli mukava. Ensikertalainen otettiin hyvin huomioon ja hyväksyttiin mukaan ryhmään. Ensimmäisellä kerralla tuli paljon tietoa lajin perusteista ja neuvoja oikeasta vääntötekniikasta.

Kädenvääntö on tekninen laji ja tyylejä on monia erilaisia. Lajin nimi antaa helposti virheellisen kuvan, väännön aikana käsi liikkuu vain vähän. Vääntämisessä käytetään apuna koko vartaloa, erityisesti selkä- ja vatsalihaksia.

Seisten väännettäessä tukea haetaan jalkojen asennolla ja kehon painopistettä muuttamalla. Lajissa kehittyminen ja kilpailuissa menestyminen edellyttävät säännöllistä harjoittelua sekä lajissa vaadittavan voiman, nopeuden ja tekniikan kehittämistä. Kädenväännössä sykkeen saa kohoamaan nopeasti ja lihasten voimakas työskentely saa hengästymään.

Laji soveltuu Ollin mukaan myös liikuntavammaisille, jos toisen käden toimintakyky ja kehonhallinta ovat riittävät. Hän itse vääntää vain vasemmalla kädellä ja kokee lievän spastisuuden jopa auttavan ranteen asennon säilyttämisessä vääntämisen aikana.

Lajin kokeilemista ei tarvitse pelätä. Kädenvääntö on turvallista aloittaa ohjatusti seuran harjoituksissa, joissa neuvotaan oikea suoritustekniikka. Suomessa kädenvääntöä tehdään kilpailuissa vain seisten vähäisen harrastajamäärän vuoksi. Olli on tietääkseen ainoa vammainen kilpailuissa käyvä kädenvääntäjä. Ulkomailla liikuntavammaisille on oma sarja, jossa väännetään pyörätuolissa tai tuolissa istuen.

Teksti ja kuva: Anu Patrikka

Yleistä:

  • Lajille ominaista on kamppailulajien luonne: vastustajan lukeminen ja heikkouksien hyödyntäminen omassa suorituksessa on tärkeää.
  • Kilpakädenvääntöä harrastetaan seisten, liikuntarajoitteisten on mahdollista käyttää istumapöytää.
  • Kilpailuissa väännetään oikealla ja vasemmalla kädellä.
  • Suomessa on 17 seuraa ja noin 250 kilpavääntäjää.
  • Lähde ja lisätietoja: Suomen Kädenvääntöliitto ry, skvl.net

Plussat:

  • Oman kehittymisen näkee nopeasti
  • Kehonhallinta ja käsien koordinaatio kehittyvät kokonaisvaltaisesta
  • Säännöllinen harjoittelu kehittää lajikohtaista voimaa, nopeutta ja tekniikkaa

Miinukset:

  • Alussa lihakset kipeytyvät
  • Käden pieniin lihaksiin voi tulla venähdyksiä
  • Sopivan pöydän löytyminen kotiseudulta tai -seurasta voi olla vaikeaa