Julkaistu 23.2.2022
CP-liiton uusi Mitä vanhemman on hyvä tietää motorisen oppimisen vaikeuksista -opas löytyy nyt verkkosivuiltamme sähköisenä ja tietenkin maksutta.
Lempeästi ja kannustavasti kirjoitettu opas kertoo, mitä motorisen oppimisen vaikeuksilla tarkoitetaan ja miten lasta voi tukea hänen opetellessa motorisia taitoja. Opasta voi tilata maksutta myös paperisena versiona lähettämällä meille sähköpostia osoitteeseen toimisto@cp-liitto.fi.
Suomen CP-liiton kohderyhmään kuuluvat ihmiset, joilla on motorisen oppimisen vaikeus tai lievempiä motoriikan vaikeuksia. Noin viidellä prosentilla lapsista on motorisen oppimisen vaikeus tai lievempiä motoriikan vaikeuksia.
Mitä motorisen oppimisen vaikeuksilla tarkoitetaan?
Motorisen oppimisen vaikeus tarkoittaa sitä, että lapsella on tavallista vaikeampaa oppia uusia motorisia taitoja. Kävelyn oppiminen voi viivästyä. Juokseminen näyttää usein leveäraiteiselta. Lapsi ei ehkä innostu kiipeilystä tai tasapainoa haastavista leikeistä ja saattaa kompuroida tai törmäillä enemmän kuin muut lapset. Pallopelit ovat yleensä erityisen hankalia.
Pukemisessa voi olla vaikeuksia. Kengät saattavat mennä vääriin jalkoihin, vetoketjujen ja nappien kanssa on haasteita. Ruokailu saattaa olla hidasta ja sotkuakin syntyy. Palapelien tekeminen ei tunnu lapsen suosikkipuuhalta, piirtämistaidot eivät näytä kehittyvän samaan tahtiin kuin muilla ja vanhemmalla lapsella käsiala on usein epäselvää.
Kehon keskilinjan ylittämiseen liittyvät puuhat voivat tuntua hankalilta. Lapsi saattaa olla molempi-kätinen sen sijaan, että olisi selkeästi oikea- tai vasenkätinen.
Taitojen yhdistäminen on vaikeaa. Lapsi oppii juoksemaan ja hyppäämään, mutta taitojen yhdistäminen esimerkiksi pituushypyksi voi tuottaa vaikeuksia. Isommalla lapsella pyöräilyn opettelu vaatii enemmän harjoittelua kuin muilla saman ikäisillä lapsilla (ohjeita pyöräilyyn sivulla 14).
Jo opittu taito ei enää luonnistukaan uudessa ympäristössä. Motoriset toiminnot, jotka onnistuvat kotona vanhempien kanssa, eivät välttämättä sujukaan yhtä hyvin päiväkodissa.
Motoriikan vaikeudet näkyvät eri lapsilla hyvin eri tavoin. Toisilla on enemmän haasteita karkeamotoriikkaa vaativissa taidoissa, toisilla hienomotoriikkaa ja silmän ja käden yhteistyötä vaativissa, ja kolmansilla molemmissa. Karkea- ja hienomotoriikan haasteisiin linkittyy aina myös havaintomotoriikka eli se, miten lapsi hahmottaa omaa kehoaan suhteessa ympäristöön.
Osalla vaikeudet ovat lieviä ja helpottuvat iän myötä, jopa poistuvat kokonaan. Osalla vaikeudet voivat vaikuttaa jollakin tavalla läpi koko elämän. Osalla ihmisistä, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia, saattaa olla myös kielellinen kehityshäiriö, ADHD tai autismin kirjon vaikeus. Silloin on mahdollista, että motoriset vaikeudet jäävät muiden diagnoosien varjoon.
Motorisen oppimisen vaikeuksia tunnistetaan yhä huonosti. Lapsi saatetaan tulkita motivoitumattomaksi. Ei ymmärretä, että lapsen ylipainon taustalla voi olla motorisen oppimisen vaikeuksia. Kun uusien taitojen oppiminen on vaikeaa, lapsi käyttää yrittämiseen paljon enemmän energiaa kuin muut, ja väsyy herkemmin. Lapsi saattaa jättäytyä pois leikeistä, kun hän ei koe pystyvänsä samaan mihin muut.
Sosiaalinen osallisuus, itseluottamus ja itsetunto ovat lapsen hyvinvoinnin perusta. Lapselle on tärkeä tuntea, että hän on riittävän hyvä juuri sellaisena kuin on. Varhaisella ja riittävällä tuella on valtavan suuri merkitys lapsen kasvulle ja kehittymiselle. Näin lapsen maailma voidaan tehdä sellaiseksi, että hänen on mahdollista toimia siinä kaikella sillä potentiaalilla ja niillä motorisilla taidoilla, mitä hänellä on.
Lue lisää motorisen oppimisen vaikeuksista:
