Cp-vamma

sivu päivitetty 11.5.2026

Mitä cp-vamma tarkoittaa?

Cp-vamma (cerebral palsy) on liikkumiseen ja kehon hallintaan vaikuttava neurologinen vamma. Se johtuu varhaisessa kehitysvaiheessa syntyneestä aivovauriosta, aivojen kehityshäiriöstä tai joissain tapauksissa geneettisestä muutoksesta.

Cp-vamman vaikutukset vaihtelevat suuresti. Se voi ilmetä lievinä liikkumisen tai hienomotoriikan haasteina tai laaja-alaisempina toimintakyvyn rajoitteina. Vaihtelevuuden vuoksi cp-vammasta käytetään lääketieteessä myös termiä cp-oireyhtymä.

Cp-vamma edellyttää usein pitkäkestoista kuntoutusta. Kuntoutus, apuvälineet ja arjen tukipalvelut tukevat sujuvaa arkea ja omannäköistä elämää. Tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti eri elämänvaiheissa.

Suomessa cp-vamma todetaan vuosittain noin 80–90 lapsella (noin kahdella tuhannesta vastasyntyneestä). Eri-ikäisiä cp-vammaisia ihmisiä on Suomessa arviolta 6 000–7 000.

Miten cp-vamma ilmenee

Cp-vamma vaikuttaa erityisesti liikkeen, asennon ja tasapainon hallintaan. Se voi näkyä esimerkiksi lihasjäykkyytenä (spastisuus), lihasvoiman heikkoutena, koordinaation vaikeuksina sekä hitaampina tai epätarkkoina liikkeinä. Liikkuminen voi olla kömpelöä, kuormittavaa ja väsyttävää.

Osalla cp-vamma vaikuttaa myös puheeseen, jolloin puhe voi olla epätarkkaa tai hidasta. Lisäksi cp-vammaan voi liittyä hahmottamisen vaikeuksia sekä aistien yli- tai aliherkkyyttä. Näönkäytön haasteet voivat näkyä esimerkiksi vaikeutena hahmottaa tilaa ja etäisyyksiä.

Cp-vamma ei ole sama asia kuin kehitysvamma, vaikka osalla henkilöistä voi olla myös kehitysvamma.

Cp-vamman vaikutukset ovat yksilöllisiä. Alla on kuvattu kootusti toimintakykyyn liittyviä haasteita, jotka eivät esiinny kaikilla henkilöillä, ja niiden vaikeusaste vaihtelee lievästä merkittävään.

Toimintakykyyn vaikuttavat tekijät

1. Liikkuminen ja motorinen toimintakyky

• Lihasjäykkyys (spastisuus), lihasheikkous tai tahdottomat liikkeet
• Liikkumisen vaikeudet, tuen tai apuvälineen tarve
• Tasapainovaikeudet ja koordinaation haasteet
• Liikkeen kohdistamisen vaikeus
• Niveljäykistymät ja nivelten virheasennot
• Kipu liikkeessä
• Liikkuminen voi olla kuormittavaa ja väsyttävää

2. Suun motoriikka ja syöminen

• Suun alueen motoriset häiriöt
• Nielemisvaikeudet

3. Aistit ja hahmottaminen

• Näkövamma tai näönkäytön haasteet
• Kuulovamma tai kuulon haasteet
• Hahmottamisen vaikeudet
• Aistiyli- tai aliherkkyys

4. Kommunikaatio

• Ääni- ja puhetoiminnot tai kommunikointi
• Puheen tuottamisen vaikeudet
• Kommunikointi voi vaatia vaihtoehtoisia keinoja
• Lukeminen tai kirjoittaminen

5. Kognitiivinen toimintakyky ja toiminnanohjaus

• Kognitiiviset häiriöt (esim. keskittymiskyky, ajanhallinta, havaitseminen, työmuisti, asioiden yhdistely ja järjestely, tehtävän loppuun saattaminen)
• Oman toiminnan ohjaus
• Oppimisen erityisvaikeudet

6. Psyykkinen hyvinvointi

• Masennus, ahdistus tai uupumus
• Mielialan haasteet
• Univaikeudet
• Fatiikki

7. Kehon perustoiminnot

• Kipu
• Ruuansulatus ja ravitsemus
• Suolen toiminta
• Rakon toiminta
• Hengitys

8. Muut sairaudet

• Epilepsia
• Osteoporoosi

Mistä cp-vamma johtuu?

Cp-vamma syntyy, kun aivojen liikkeestä ja kehon hallinnasta vastaavat alueet vaurioituvat ennen syntymää, synnytyksen aikana tai varhaislapsuudessa (yleensä ennen 2 vuoden ikää).

Taustalla voi olla esimerkiksi:

• hapenpuute
• aivojen kehityshäiriö
• aivoverenvuoto
• geneettinen muutos

Aivovaurio on pysyvä, mutta hermosto pystyy oppimaan ja mukautumaan. Kuntoutuksella voidaan tukea toimintakykyä ja arjessa selviytymistä.

Toimintakyvyn arviointi

Toimintakyvyn arviointi kuvaa sitä, miten ihminen toimii arjessa ja millaista tukea hän tarvitsee.

Arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi liikkumista, käsien käyttöä, kommunikointia, syömistä ja juomista sekä näön käyttöä. Näiden osa-alueiden kuvaamiseen käytetään kansainvälisiä luokitteluja:

• GMFCS – liikkuminen
• MACS – käsien käyttö
• CFCS – kommunikointi
• EDACS – syöminen ja juominen
• VFCS – näön käyttö

Luokitteluissa toimintakyky kuvataan asteikolla I–V, jossa I tarkoittaa vähäisiä rajoitteita ja V suurta tuen tarvetta.

Cp-vamman eri muodot

Cp-vammaa voidaan kuvata kahdella tavalla: liikkumisen mukaan sekä sen mukaan, mihin kehon osiin vamma vaikuttaa. Liikkumisen mukaan cp-vamman päämuodot ovat:

• spastinen cp-vamma, jossa lihasjäykkyys vaikeuttaa liikkumista (yleisin)
• dyskineettinen cp-vamma, johon liittyy tahdosta riippumattomia liikkeitä
• ataktinen cp-vamma, jossa korostuvat tasapainon ja koordinaation vaikeudet

Kehon alueen mukaan cp-vammaa kuvataan seuraavasti:

• hemiplegia – toinen puoli kehosta
• diplegia – pääasiassa alaraajat
• tetraplegia – kaikki raajat

Harvinaisempia muotoja ovat esimerkiksi:

• monoplegia – yksi raaja
• triplegia – kolme raajaa

Tukea tarvitaan elinikäisesti

Cp-vammaisen henkilön terveyttä ja toimintakykyä on tuettava elinikäisesti. Vaikka cp-vamma ei sinänsä ole etenevä, sen oirekuva yleensä muuttuu iän myötä ja useimmiten vaikeutuu merkittävästi aikuisiässä.

Iän myötä ilmenevät liitännäisoireet ja toimintakyvyn alentuminen jäävät helposti tunnistamatta. Tämä voi vaarantaa itsenäisyyden, elämänlaadun, sosiaaliset vuorovaikutussuhteet ja työkyvyn. Oikea-aikaiset palvelut ja tukitoimet ovat välttämättömiä selviytymisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.

Kohtaa jokainen yksilöllisesti

Kohtaamisessa on tärkeää tehdä tilanteesta rauhallinen ja antaa kommunikoinnille riittävästi aikaa. Koska kommunikointikeinot ovat erilaisia eri ihmisillä, kannattaa selvittää, miten kommunikointi sujuu parhaiten kyseisen ihmisen kanssa.

• Anna henkilölle tilaa käyttää omaa kommunikointikeinoaan.
• Henkilöllä saattaa olla mukana tulkki, mikä helpottaa kommunikointia.
• Ota katsekontakti henkilöön itseensä ja osoita näin, että haluat keskustella hänen kanssaan, et tulkin tai avustajan kanssa.
• Jos sinun on vaikeaa ymmärtää puhetta, älä esitä, että ymmärsit, vaan kysy uudelleen ja varmista, että ymmärsit oikein.
• Puheen tuottamisen ongelmat eivät automaattisesti tarkoita ajattelukyvyn heikentymistä. Tärkeintä on kohdata jokainen ihmisenä ja yksilöllinen tilanne huomioiden.

Artikkeliin ovat antaneet asiantuntijapanostaan
Ira Jeglinsky-Kankainen, yliopettaja, kuntoutus
Juha-Pekka Kulmala, kliinisen biomekaniikan dosentti, akatemiatutkija
Helena Mäenpää, lasten neurologian erikoislääkäri, LT, kuntoutuksen erityispätevyys.

Tutustu cp-oppaaseen (pdf)