Voimaa vahvuuksista

Voimaa vahvuuksista,
eväitä elämän haasteisiin,
toiveikkuutta tulevaan

”Mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta pitäisi puhua samalla tavalla kuin fyysisen kunnon kohentamisesta”, toteaa psykologian tohtori Sirkkaliisa Heimonen.

Ikäinstituutin vahvuusvaraston lista vahvuuksista kuten sinnikkyys, avarakatseisuus, uteliaisuus, kannustavuus jne.

Mieti hetki vahvuuksiasi. Oletko kenties oikeudenmukainen, rauhallinen, myönteinen? Avarakatseinen, myötätuntoinen, kärsivällinen?

Mieti seuraavaksi päivääsi: millaisissa ti­lanteissa hyödynsit vahvuuksiasi? Mitä pitäisi muuttaa, että voisit arjessa käyttää vahvuuk­siasi entistä enemmän?

Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen vaatii itsetutkiskelua. Ja se kannattaa.

– Mielen hyvinvointiin voi vaikuttaa, ja sitä voi vahvistaa. Tutkimustulokset esimerkiksi siitä, kuinka myönteiset tunteet vaikuttavat esimerkiksi stressin kanssa elämiseen, vastustuskykyyn, oppimiseen, luovuuteen ja fyysiseen terveyteen osoittavat, että mielen hyvinvointiin todella kannattaa panostaa, psykologian tohtori ja toimialapäällikkö Sirk­kaliisa Heimonen toteaa.

Heimonen kannustaa kiinnittämään huo­miota mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen samalla tavalla kuin fyysisen terveyden voi­mistamiseen, iästä tai toimintakyvystä riip­pumatta.

– Mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta kannattaa tehdä päivittäinen tapa. Mielen hyvinvointi on hyvän arjen ja hyvän elämän perusta. Se on vaihteleva ja uusiutuva voima­vara, Heimonen kuvailee.

Mielen hyvinvointiin linkittyvät monenlai­set asiat: Miten pidät huolta itsestäsi arjessa, koetko voivasi vaikuttaa elämääsi, koetko elämän merkitykselliseksi ja mielekkääksi. Millainen käsitys sinulla on itsestäsi, millainen sosiaalinen ympäristö ja yhteiskunta sinua ympäröi tai miten kohtaat vastoinkäymiset.

– Mielen hyvinvoinnilla ei tarkoiteta si­tä, että koko ajan olisi hyvä mieli. Elämään kuuluu väistämättä vaikeuksia ja vastoin­käymisiä. Mielen hyvinvointia vahvistamalla vastoinkäymisten kohtaaminen, niistä selviy­tyminen ja kenties myös niiden kautta kasva­minen voi olla helpompaa, Heimonen muis­tuttaa.

Haasteet kuuluvat elämään

Sitä, miten ihminen kohtaa vaikeuksia ja sel­viytyy niistä, kutsutaan resilienssiksi.

– Sillä tarkoitetaan psyykkistä palautumis­kykyä, kykyä selviytyä. Puhutaan myös mie­len kimmoisuudesta tai joustavuudesta, Hei­monen kertoo.

Myös resilienssiä voi kehittää ja kasvattaa.

– Omat kokemukset rakentavat resilienssiä. Kannattaa tutkailla, miten on ratkaissut arjen haasteita tai kuinka on kestänyt kuormitusta ja stressiä. Samalla itsetuntemus kehittyy. Haasteet voivat myös nostattaa ihmisen vahvuuksia esiin, Heimonen huomauttaa.

ja pitää puun rungosta kiinni. Taustalla kalliota ja oransseja syksyn lehtiä.
– Nyt tarvitaan taitoa elää epävarmuuden kanssa. Korona koettelee jokaisen resilienssiä. Kun tilanne pitkittyy, tarvitaan voimavaroja ja kestävyyttä, Sirkkaliisa Heimonen toteaa.

Vahvuus ei tarkoita sitä, että vaikeuksista pitäisi osata selviytyä yksin. Resilienssiin liit­tyy valmius hakea ja vastaanottaa apua. Se­kin on vahvuutta.

Jokaista haastetta ei tarvitse myöskään kohdata itse.

– Vertaisten tarinoista ja selviytymisen ta­voista voi oppia paljon. On tärkeää kuulla, miten toiset ovat pystyneet pitämään vaikeuksien keskellä toiveikkuutta yllä, tai kuinka he ovat onnistuneet suuntaamaan myönteiseen kaiken keskellä, Heimonen pohtii.

Tunnista hyvä elämässäsi

Myönteiseen suuntaaminen ja toiveikkuus ovat mielen hyvinvoinnista puhuttaessa kes­keisiä teemoja. Vaikeuksien keskellä kehotus suunnata myönteiseen voi kuitenkin tuntua haastavalta.

– Aina ei jaksa nähdä myönteistä elämäs­sä. Mutta myönteiseen suuntaamisen taidos­ta kannattaa puhua. Optimismi, toiveikkuus ja elämän merkityksellisyyden kokemus kan­nattelevat haasteissa, Heimonen kertoo.

Myönteiseen suuntaamisen taito koostuu pienistä asioista, joihin voi alkaa kiinnittää huomiota ja vahvistaa vähitellen. Voi kysellä itseltään:

– Mitä hyvää tässä hetkessä on? Mistä voin iloita vaikeuksista huolimatta? Tunnistanko asiat, jotka ovat minulle tärkeitä, jotka antavat minulle voimaa? Miten pidän huolta itsestäni? Pyrinkö löytämään itselleni mielekästä tekemistä? Miten suuntaan itseeni myötätuntoa vaikeuksien keskellä?

Itsemyötätunto on usein haastavampaa kuin myötätunnon osoittaminen toisille.

– Se vaatii tietoista opettelua. Mutta it­seen myötätuntoisesti suhtautumisesta voi tulla harjoittelun avulla hyvä tapa arkeen.

Vastoinkäymisissä se on erityisen tärkeää.

– Vaikeudet kuuluvat elämään. Monet meistä vaativat itseltään aika paljon ja soi­maavat itseään epäonnistumisen hetkellä, vaikka se ei edes johtuisi itsestä.

Epäonnistumisista puhutaan nykyään on­neksi enemmän ja sallivammin kuin ennen.

– Kun ei vaadi itseltään mahdottomia, seuraa paljon hyvää. Ja vaikka vaatisikin, mutta omat vaatimukset eivät toteudu, olisi hyvä tsempata itseä. Voisi puhua itselleen ystävällisesti ja osoittaa itselleen huolenpitoa vaikeina hetkinä, Heimonen pohtii.

Ja voisiko asiaa katsoa toisin?

– Eihän se ole epäonnistumista, jos opit jo­takin ja saat taitoja, joilla voit mennä eteen­päin.

Elämisen arvoinen elämä

Myös sillä mitä annat itsestäsi toisille, on merkitystä. Pienillä, arkisilla kohtaamisilla on kauaskantoiset vaikutukset.

– Mielen hyvinvointi on tavallaan yhdessä rakennettu asia. Se, kuinka toimimme kohdatessamme toisia ihmisiä, on valtavan tärkeää. Lämmin katse, hymy, kannustava sana tai pieni ele – niillä on iso merkitys. Niitä kannattaa viljellä, Heimonen kehottaa.

Toisten auttaminen, tukeminen tai pienillä eleillä ilahduttaminen vahvistaa myös omaa mielen hyvinvointia. Se tuottaa merkityksel­lisyyden tunnetta, joka on yksi mielen hyvinvoinnin kulmakivistä: tunnetta siitä, että elämä on elämisen arvoista.

– Kun pääset käyttämään vahvuuksiasi ja kykyjäsi esimerkiksi toisten auttamiseen tai jonkun isomman asian palvelemiseen, se synnyttää kokemusta elämän merkitykselli­syydestä.

Merkityksellisyyden tunnetta synnyttävät myös esimerkiksi tärkeät ihmissuhteet, har­rastukset tai työ.

Yhteiskunnassamme ihmisen merkitys si­dotaankin usein yhteen tuottavuuden kans­sa. Heimosta puhe huolettaa.

– Jokainen ihminen on arvokas. Olisi olen­naisen tärkeää, että lähiyhteisöissämme ja yhteiskunnassamme olisi avaruutta, salli­vuutta, moninaisuuden ymmärtämistä ja mahdollisuuksia erilaisille osallisuuden ta­voille. Näin ihmiset voisivat kokea voivansa vaikuttaa ja osallistua omalla tavallaan, sekä tehdä itselleen merkityksellisiä asioita.

Ihmisen arvon sitominen yhteiskunnalli­seen tuottavuuteen ja työntekoon vaikuttaa väistämättä ihmisen kokemukseen itsestään. Lisäksi se, millaista puhetta itsestä ja esimer­kiksi toiminnanvajauksistaan tai rajoituksis­taan on joutunut elämänsä aikana kuuntele­maan, jättävät jälkensä.

– Toisten määrittelyt sisäistyvät helposti itseemme ja omaan sanoitukseen itsestä. Kannattaakin lähteä kääntämään katsettaan esimerkiksi omien vahvuuksien tutkimiseen. Voi pohtia, mihin pystyn ja mikä on minulle mahdollista. Tulla tietoiseksi siitä, että muut ihmiset ovat määritelleet minua omista näkökulmistaan ja lähteä piirtämään itsestään toisenlaista kuvaa sekä muistaa, että itsensä määrittely on omissa käsissä, Heimonen muistuttaa.

Heimonen on itse saanut nähdä mitä ta­pahtuu, kun ihmiset johdatellaan keskustele­maan vahvuuksistaan.

– Monet ovat tottuneet ajattelemaan, ettei heissä ole niin paljon erityistä, tai ettei sitä ainakaan kannata sanoa ääneen. Mutta kun ihmisiä rohkaisee nostamaan vahvuuksiaan esiin, se voi synnyttää niin paljon myönteistä, että sitä on ihmeellistä katsoa.

Meissä jokaisessa on valtavan paljon hy­vää, sairauksista tai toimintakyvyn heikkouk­sista riippumatta.

– Etsi itsessäsi ja toisessa olemassa olevaa hyvää, ja sano se ääneen. Sillä on todella iso merkitys, Heimonen kehottaa.

Korona kysyy kestävyyttä

Mielen hyvinvoinnista huolehtiminen on noussut tärkeäksi koronaepidemian aikana, kun erityisesti riskiryhmäläiset ovat joutu­neet pelkäämään terveytensä puolesta, ka­ventamaan elämänpiiriään ja rajoittamaan sosiaalisia suhteitaan.

– Nyt tarvitaan taitoa elää epävarmuuden kanssa. Korona koettelee jokaisen resiliens­siä. Kun tilanne pitkittyy, tarvitaan voimava­roja ja kestävyyttä, Heimonen toteaa.

Aiemmat elämänkokemukset auttavat suhteuttamaan nykyhetkeä. Sodan läpikäy­neet ikäihmiset voivat ajatella, että vaikeista ajoista on selviydytty ennenkin. Suhteuttami­sen taito on tuttu myös vammaisille: monen­laisia haasteita on elämään mahtunut, ja niis­tä on selvitty aiemminkin.

Itse koronatilannetta vastaan on turha kamppailla, mutta suositusten noudattami­nen on tärkeää. Itseemme ja läheisiimme voimme sen sijaan vaikuttaa paljonkin. Voim­me kannustaa toisiamme ja luoda yhteistä jaksamisen henkeä. Voimme sisällyttää joka päivään itsellemme merkityksellisiä asioita ja kiinnittää huomion sellaisiin asioihin, joita voimme itse tehdä.

Lisää tietoa ja tehtäviä mielen hyvinvoin­nin vahvistamiseen löydät osoitteesta www.ikaopisto.fi

Lissu Kiviniemi, teksti ja kuvat


CP-lehden palautelomake

Artikkeli oli hyödyllinen
Artikkeli oli selkeästi kirjoitettu
Artikkelin aihe oli kiinnostava