Lähtöpissa, jännäpissa, puskapissa. Heittää vettä, puuteroida nenää. Muurahaisen rakko, seurapiirirakko. Rakkaalla lapsella on ilmeisen monta nimeä!
Munuaiset erittävät virtsaa kaiken aikaa. Pissa ja pissaaminen ovat siis periaatteessa arkinen ja luonnollinen osa elämää. Toisaalta kyseessä on myös hyvin intiimi asia, toisinaan jopa tabu, jota on tarve kierrellä erilaisin kielikuvin ja josta puhuminen vaikkapa lääkärin vastaanotolla voi tuntua epämukavalta ja nololta. Erityisen hankalaksi saatetaan kokea se, jos rakkoa on vaikea hallita eli virtsa esimerkiksi pääsee karkaamaan tai ei halua tulla ponnisteluitta ulos.
Virtsavaivat ovat yleisiä kaikilla
Kuivaksi oppiminen tapahtuu tyypillisesti varhaislapsuudessa. Kun lapsella on vamma, kuten cp tai mmc, oppiminen voi kestää pidempään tai rakon hallintaa ei välttämättä saavutetakaan. On myös mahdollista, että hallinta, joka lapsuudessa on saavutettu, alkaakin vaikeutua, kun ikää kertyy ja esimerkiksi spastisuus lisääntyy tai toimintakyky heikkenee muuten. Myöhemmällä iällä alkava oireilu ei toisaalta kosketa vain niitä, joilla on vamma, eivätkä kaikki oireet välttämättä liity vammaan, vaikka sellainen olisikin. Esimerkiksi synnytykset, emättimen ja virtsaputken seinämän limakalvon oheneminen vaihdevuosien aikana sekä eturauhasen liikakasvu voivat tuoda ihan kenelle tahansa virtsavaivoja. Kyse on siis kaiken kaikkiaan yleisistä ongelmista.
Virtsavaivoja on monenlaisia
Ponnistusvirtsankarkailussa virtsaa karkaa nimensä mukaisesti tilanteissa, joissa ponnistellaan – siis esimerkiksi aivastaessa, raskaita esineitä nostaessa tai vaikkapa vuoteesta pyörätuoliin siirtyessä. Pakkovirtsankarkailussa tuntuu äkisti kova tarve virtsata, ja virtsaa pääsee valumaan yllättäen suuriakin määriä. Ylivuotokarkailu puolestaan liittyy siihen, että rakko ei kykenekään tyhjentymään, vaan täyttyy liikaakin ja vuotaa yli.
Aina oireisiin ei liity varsinaista karkailua, vaan ongelmana voi olla esimerkiksi tihentynyt virtsaamistarve, vaikeus tunnistaa hädäntunnetta tai haaste saada rakko täysin tyhjäksi.
Cp-oireyhtymään ja mmc:hen liittyvissä virtsavaivoissa on tyypillistä, että vamma vaikuttaa niin rakon täyttymiseen ja tyhjenemiseen kuin virtsaputken sulkijamekanismiinkin. Oirekuva on usein yhdistelmä edellä luetelluista oireista. Kirjallisuudesta voi löytää tälle ilmiölle termin neurogeeninen rakko, ja virtsankarkailun kohdalla puhutaan inkontinenssista.
Joskus arki pyörii vessan ympärillä
Meillä on monenlaisia tapoja käydä vessassa. Toinen käväisee siellä asiaa sen pahemmin puntaroimatta, toiselle käynti vaatii suunnittelua, avustajan informointia ja erilaisia apuvälineitä. Myös tapoja suhtautua virtsavaivoihin on yhtä moninaisia kuin ihmisiä, joilla haasteita on.
Onkin yksilöllistä, millä tavoin oireet kuormittavat arkea. Tärkeää on olla vähättelemättä ja tekemättä omia oletuksia toisen kokemuksista. Häpeä, pelko ja luottamuksen puute omaa kehoa kohtaan voivat joskus muodostua esteeksi esimerkiksi erilaisille sosiaalisille menoille tai vaikkapa liikuntaan osallistumiselle.
Myös se, millaisia vessoja missäkin on saatavilla, rajaa osallistumista. Löytyykö esimerkiksi reissukohteesta tai puistoretkeltä juuri omiin tarpeisiin esteetöntä vessaa, ja ehtiikö sinne ajoissa? Onko tiloissa mahdollisuus vaihtaa vaippaa ja sidettä tai katetroida, löytyykö roskiksia tai bideetä? Miten pitkään matkustaessa täytyy pantata, ennen kuin pääsee vessaan, jossa pystyy toimimaan?
Moneen vaivaan on tarjolla apua
Virtsavaivojen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Oireiden helpottamiseen on olemassa monenlaista osaamista.
Rakon hallintaan ja tihentyneeseen virtsaamistarpeeseen voi saada apua esimerkiksi rakon koulutuksesta ja lantionpohjan lihasten vahvistamisesta. Vessapassi taas avaa ovet monen yrityksen vessoihin. Karkailuun on olemassa monenlaisia apuvälineitä, kuten virtsankerääjiä ja inkontinenssirenkaita.
Myös virtsankarkailusuojista, kuten vaipoista ja siteistä, löytyy monenlaisia vaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin. Toisinaan apu vaivoihin voi löytyä lääke- tai leikkaushoidosta.
Tärkeä ensiaskel on tarttua tabuun ja ottaa aihe puheeksi esimerkiksi omaa lääkäriä, hoitajaa tai fysioterapeuttia tavatessa. Meteliä pitämällä lisäämme ymmärrystä siitä, mikä arjessa kuormittaa ja kannattelee.
Cp-yhdistysten jäsenet voivat tilata oman Vessapassin lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@cp-liitto.fi. Liiketilat, joissa vessapassi käy, eivät ole yleensä esteettömiä.
Teksti: Varpu Perämäki
