Parhaimmillaan opintopolku kohti työelämää rakentuu lapsen ja nuoren omista kiinnostuksen kohteista ja toiveista, millaisten asioiden parissa hän haluaa työskennellä. Opintopolkua voidaan suunnitella alalle soveltuvuuden, koulutuksen saatavuuden ja muiden olemassa olevien mahdollisuuksien varaan.
Kun nuorella on neurologinen vamma, ammatinvalinnan lähtökohtana ovat hänen opiskeluvalmiutensa ja fyysinen toimintakykynsä. Opiskelu- ja työelämätavoitteet asetetaan sellaisiksi, että nuoren voimavarat riittävät niiden saavuttamiseen häntä uuvuttamatta.
Kouluikä on tärkeä elämänvaihe hermoston kehityksessä erilaisten taitojen kannalta. Ennen kouluikää kehitys on laaja-alaista ja vielä vaikeasti ennustettavaa, kun sitten kouluiässä yksilölliset taipumukset ovat jo selvästi esillä.
Omaksumismahdollisuuksien ennustaminen on tärkeää. Nämä mahdollisuudet eivät perustu kaavamaisesti vamman laatuun, vaan yksilölliseen uusien asioiden oppimiskykyyn, joka on vaikeasti arvioitavissa ja ennustettavissa. Tämä edellyttää joustavuutta. Lapselle ja nuorelle tulee antaa mahdollisuus kasvaa ja kehittyä yksilönä.
Motoriset taidot ja fyysinen toimintakyky rakentavat aikuisiän työskentelyvalmiuksia ja työkykyä. Mahdolliset lukemiseen ja kirjoittamiseen tai matematiikan oppimiseen liittyneet hankaluudet saattavat tutkinto-opinnoissa vaikuttaa nuoren jaksamiseen ja kokemukseen omasta pystyvyydestä joskus jopa liikuntarajoitetta enemmän.
Valmistautumisesta toisen asteen opintoihin
On tärkeää, että lapsen ja nuoren tukena toiminut moniammatillinen työ jatkuu riittävän pitkään myös toisen asteen opintojen käynnistyessä.
Peruskoulun jälkeistä tarvetta tehostettuun kuntoutukseen tai erityisiin tukitoimiin tulee ajatella kokonaisvaltaisesti. Nuoren tarve voi aiheutua fyysisen toimintakyvyn rajoitteiden ohella hänen kehitysvaiheestaan tai ihan ulkoisista tekijöistä, kuten perheen elämäntilanne, olosuhteet, taloudelliset tai sosiaaliset seikat.
Opiskelualaa ja tutkintoa suunnittelevan nuoren kannattaa tunnistaa neurologisen liikuntavammansa koko kuva erilaisine piirteineen. Samalla voi lohduttautua sillä, että kartta ei koskaan ole sama kuin maasto itse. Vamma ei määritä ihmistä kokonaisuutena eikä hänen mahdollisuuksiaan voida arvioida suoraan vamman perusteella.
Oman toimintakyvyn reunaehdot täytyy kertoa myös kuntoutus- ja kuntoutusrahahakemuksessa, jotta sosiaali-, terveys- ja koulutusjärjestelmä osaa tukea ammatillista polkua tarvittavalla tavalla. Tarkempia ohjeita löytyy CP-liiton oppaasta Kun peruskoulu loppuu (tulossa vuoden 2021 aikana).
Jos lapselle on peruskoulussa järjestetty erityisiä tukitoimia, hänelle laaditaan peruskoulun päättyessä KHOPS – henkilökohtainen opiskelu ja kuntoutumissuunnitelma 16–19 –vuotiaalle. Suunnitelmasta vastaa kotikunta, jota edustavat nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti peruskoulun, sosiaalitoimen tai julkisen terveydenhuollon asiantuntijat.
Kela voi myöntää nuorelle toisen asteen koulutuksesta alkaen nuoren kuntoutusrahaa, jos
- hän on 16 – 19-vuotias
- vamma heikentää olennaisesti hänen mahdollisuuksiaan valita ammatti tai opiskella
- laadittu ammatillinen suunnitelma on järkevä
- työelämään pääsy ammatillisen suunnitelman sisältämien tukitoimien avulla on todennäköistä
Valmentava koulutus
Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA-koulutus) auttaa nuorta tarkentamaan ammatillista suunnitelmaansa ja kehittämään valmiuksiaan ammatillisen tutkintokoulutuksen suorittamiseen.
Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) tarjoaa henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta. Se koostuu henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaisesta opetuksesta ja ohjauksesta. TELMA-koulutus voi kestää enintään kolme vuotta.
Erityinen tuki ammatillisessa perustutkinnossa ja valmentavassa koulutuksessa
Voit saada erityistä tukea, jos tarvitset oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä oppimisen ja opiskelun tukea.
Jos tarvitset laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea vaikeiden oppimisvaikeuksien, vaikean vamman tai sairauden takia, voit hakea vaativana erityisenä tukena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen.
Vaativaa erityistä tukea tarjoavat ammatillisten erityisoppilaitosten lisäksi ne yleiset oppilaitokset, joiden tehtäväksi vaativan erityisen tuen koulutus on määritelty.
Lisätietoa löydät Opetushallituksen sivulta Opiskelijan hyvinvointi ja tuki ammatillisessa koulutuksessa
Nuoren kuntoutusraha
Nuoren kuntoutusrahan määrä vastaa takuueläkkeen määrää ja se on verollista tuloa. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan arkipäiviltä, joita ovat päivät maanantaista lauantaihin. Arkipyhiä ei lasketa arkipäiviksi.
Kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen (esim. opiskelu) alkamisen väliseltä ajalta sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta (esim. oppilaitoksen loma-ajat) nuoren kuntoutusraha maksetaan yleensä 20 % alennettuna.
Kuntoutusta edeltävät työtulot voivat korottaa nuoren kuntoutusrahan määrää tai se maksetaan edeltävän etuuden suuruisena. Jos työskentelet opintojesi ohella, tuloilla ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan.
Kun nuoren kuntoutusraha myönnetään, Kelaan on toimitettava läsnäolotodistus oppilaitokselta ja suunnitelma opintojen etenemisestä. Huomaa, että nämä tarvitaan, vaikka opiskelisit vielä peruskoulussa.
Oppisopimuskoulutuksen ajalta nuoren kuntoutusraha maksetaan työnantajalle.
Lisätietoa nuoren kuntoutusrahasta saat Kelasta.
Nuoren kuntoutusrahaa haetaan Kelan lomakkeella KU111. Hakemukseen on liitettävä henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS) sekä lääkärinlausunto B, jossa lääkäri ottaa kantaa suunnitelmaan.
Vinkkejä hakemuksen täyttämiseen
Kohta 3. Nuoren kuntoutusraha ja korvaus opiskelukustannuksista
Nuoren kuntoutusrahan alkamispäiväksi voit merkitä 16-vuotissyntymäpäivääsi seuraavan päivän (kun haet rahaa ensimmäistä kertaa) tai edellisen kuntoutusrahan päättymispäivää seuraavan päivän. Alkamispäivä voi olla myös opintojesi alkamis- tai jatkumispäivämäärä. Muista, että nuoren kuntoutusrahaa on haettava viimeistään neljän kuukauden sisällä tuen halutusta alkamisajasta lukien.
Rastita vaihtoehto KYLLÄ kohdassa ”Haen samalla hakemuksella ammatillista kuntoutusta koulutuksen ajalle.”
Kela myöntää ammatillisena kuntoutuksena opinnot pääsääntöisesti vain yhteen ammattiin. Lukio ei valmista ammattiin, joten lukio-opintojen lisäksi voit saada ammatillisena kuntoutuksena itsellesi soveltuvan ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon.
Kohta 6. Nuoren kuntoutusrahan tarve
Ensimmäisessä kohdassa kerrotaan lyhyesti, mihin kaikkeen sinulla todettu vamma ja mahdolliset muut sairaudet vaikuttavat opiskeluarjessa sekä ammatin ja koulutuspaikan valinnassa. Mitkä koulutusalat joudut toimintakykysi rajoitteiden vuoksi rajaamaan kokonaan pois esimerkiksi työturvallisuuden vuoksi? Miten vamma tai sairaus vaikuttaa teoriaopiskeluun, harjoittelujaksoihin tai käytännön työtehtävistä suoriutumiseen?
Toisessa kohdassa kerrot, tarvitsetko esimerkiksi henkilökohtaista apua, apuvälineitä, tulkkia, kuljetuspalvelujen opiskelumatkoja ja koetilanteisiin liittyviä erityisjärjestelyjä, kuten pidennettyä suoritusaikaa tai mahdollisuutta käyttää tietokonetta vastausten kirjoittamiseen. Myös oppimiseen tai opiskeluun tarvittava erityinen tuki kerrotaan tässä kohdassa.
KHOPS henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma
KHOPS voidaan laatia Kelan lomakkeelle KU 110 (Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma) tai vapaamuotoisesti. Tärkeintä on, että suunnitelma sisältää ratkaisua varten tarvittavat tiedot:
Kohta 2. Suunnitelma on tehty ajalle
Se, mille ajalle suunnitelma tehdään, vaihtelee suunnitelman laatimisen ajankohdan mukaan.
- peruskoulussa, 10. luokalla, lukiossa tai valmentavassa koulutuksessa opiskellessasi sinulla saattaa olla vasta alustavia ajatuksia ammatillisista opinnoista ja työllistymisestä, joten suunnitelmaa on päivitettävä viimeistään ammatillisen tai akateemisen koulutuksen alkuvaiheessa
- jos olet jo hakenut tai hakemassa eri oppilaitoksiin, suunnitelma tehdään vähintään opintokokonaisuuden ennakoidun keston ajaksi
- kun olet opiskelemassa ammattiin tai suorittamassa korkeakoulututkintoa, ennakoi myös mahdollinen työllistymiseen tarvitsemasi tuki tutkinnon suorittamisen jälkeen
Kohta 4. Suunnitelman laatimiseen osallistuneet kotikunnan edustajat
Kotikuntaa edustavana yhteyshenkilönä voi toimia myös esimerkiksi keskussairaalan kuntoutusohjaaja tai nykyisen koulun opinto-ohjaaja.
Suunnitelmassa on mainittava kaikkien laatimisessa mukana olleiden henkilöiden nimet ja tahot, joita he edustavat.
Kohta 5. Suunnitelman laatimiseen osallistuneiden arvio sairauden tai vamman vaikutuksista nuoren ammatinvalintaan, opiskeluun ja työkykyyn
Muista tuoda esiin myös CP-liiton vammaryhmiin kuulumattomat muut vammat tai sairaudet, jotka rajoittavat ammatinvalintaasi tai vaikeuttavat opiskeluasi.
Kaikkien suunnitelman laatimiseen osallistuneiden kannanotto tarvitaan seuraaviin kysymyksiin:
- millä tavoin sinulla olevat vammat tai sairaudet vaikeuttavat opiskeluasi ja ammatinvalintaasi
- mitä kaikkea sinun on otettava huomioon alavalinnassa ja urasuunnitelmissasi (kaikkien vammojen tai sairauksien osalta erikseen)
- millaisia ongelmia sinulle voi tulla vastaan opiskelun aikana, esimerkiksi millaista esteettömyyttä tai käytännön järjestelyjä tarvitset opiskellessasi
Kohta 6. Ammatillisen kuntoutumisen tavoite
Tämä kohta on erityisen tärkeä, koska lopullisena tavoitteena on aina sijoittuminen työelämään. Jos olet yläkoulussa tai lukiossa, kerro mikä on korkein tavoittelemasi tutkinto ja miten soveltuvuutesi alalle on varmistettu.
Jos olet parhaillaan suorittamassa ammatillista perustutkintoa ja sinulla on valmistumisen jälkeen jatkokoulutussuunnitelma, kerro se tässä. Kela ei välttämättä tue näitä jatko-opintojasi, mutta silti on hyvä, että olet maininnut ajatuksistasi tässä suunnitelmassa. Muista perustella, miksi olet valinnut tällaisen opiskelureitin.
Kohta 7. Ammatillisen kuntoutumisen suunnitelma
Kerro, mitä olet suunnitellut tekeväsi nyt kesken olevien tai alkavien opintojen jälkeen. Haetko töitä vai jatkatko opiskelua seuraavalla koulutusasteella.
Kohta 8. Nuoren tarvitsemat erityiset tukitoimet
Muista mainita kaikki opiskelussa ja arjessa tarvittavat tukitoimet, kuten
- henkilökohtainen apu
- kuljetuspalvelujen opiskelumatkat
- apuvälineet
- koetilanteiden erityisjärjestelyt
- terapiat ja muu avokuntoutus, johon osallistut säännöllisesti
Kohta 9. Seuranta ja arviointi
Suunnitelmaa on arvioitava ainakin siinä tilanteessa, että et saa ensisijaisesti haluamaasi opiskelupaikkaa tai jäät kokonaan ilman opiskelupaikkaa.
Suunnitelmaa on arvioitava myös, jos toimintakykysi muuttuu.
Kohta 10. Allekirjoitukset
Allekirjoittajina ovat aina sinä itse, huoltajasi (jos olet alaikäinen), kotikunnan edustaja ja oppilaitoksen edustaja.
