Kun lapsella on cp-vamma, monien eri alojen ammattilaiset tulevat tutuiksi. Jokaisen lapsen kuntoutuspolku ja terapian tarve on toki yksilöllinen, mutta tässä olemme esitelleet yleisimpiä terapeutteja ja ammattilaisia, joita perheet kohtaavat.
Fysioterapeutti
Fysioterapeutti on liikkumisen asiantuntija, joka arvioi, ohjaa ja edistää lapsen liikkumisen valmiuksien ja taitojen kehittymistä terveyttä edistävällä tavalla. Sairaalassa fysioterapeutti tapaa lapsen tai nuoren ja tämän huoltajat, jos lapsella on liikkumisessaan ongelmia, kuten viivettä liikkumisen oppimisessa tai poikkeavaa liikkumista, joka voi esimerkiksi vaikuttaa toimintakykyyn ja mahdollisesti haitallisesti tulevaan liikkumisen kehitykseen.
Aluksi fysioterapeutti tekee arvion, jonka sisältö määräytyy lapsen iästä, liikkumisessa havaituista ongelmista ja perheen arjesta. Arvioon sisältyy liikkumisen, asennosta toiseen siirtymisten, asennon hallinnan, tasapainon ja alaraajojen kuormitusasentojen havainnointi. Lisäksi arvioidaan apuvälineiden mahdollista tarvetta sekä havainnoidaan pukemisen ja riisumisen sujumista. Fysioterapeutti arvioi myös lapsen nivelten liikelaajuuksia, lihasjänteyttä ja lihasvoimaa. Ohjaten ja avustaen käsillä lapsen liikkumista voidaan tunnistaa lapsen kehittymässä olevat liikkumisen valmiudet ja vahvistaa uusien taitojen oppimista.
Sairaalan fysioterapeutilla on mahdollisuus tutkia tarkemmin arvioinnissa esille tulleita liikkumisen haasteita erilaisilla mittausmenetelmillä. Tehtyjen arvioiden ja mittausten perusteella laaditaan kuntoutumiselle tavoitteet yhdessä lapsen, perheen, sairaalassa lasta hoitavan moniammatillisen työryhmän sekä lasta kuntouttavan fysioterapeutin kanssa. Samalla sovitaan, millä keinoin tavoitteisiin pyritään, esim. päivittäiset aktiiviset liikkeet nivoutuen arkeen, venytykset, asentohoito, tukien käyttö sekä mahdollisen fysioterapia kuntoutuksen sisältö ja määrä. Fysioterapia on osa lääkinnällistä kuntoutusta ja toteutuu joko yksityisen puolen tai sairaalan/terveysaseman fysioterapeutin toimesta.
Wivi Forsten ja Tuula Niemelä
fysioterapeutti, HUS
Kuntoutusohjaaja
Kuntoutusohjauksella tarkoitetaan laaja-alaista pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön jokapäiväistä selviytymistä tukevaa toimintaa. Kuntoutusohjaaja toimii yhdyshenkilönä kodin, sairaalan ja muiden asiakkaan (kuntoutujan) hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien tahojen ja viranomaisten välillä.
Kuntoutusohjauksen tarve on aina yksilöllinen. Kuntoutusohjauksessa arvioidaan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti lapsen/nuoren toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä ja elämänhallintaa hänen omissa arjen toimintaympäristöissään, huomioiden myös lapsen tai nuoren mahdollisuudet osallistua yhteiskunnallisiin ja vapaa-ajan toimintoihin. Arvioinnin avulla selvitetään kuntoutuksen ja palveluiden tarvetta. Kuntoutusohjaukseen voi kuulua asiakkaan tarpeen mukaan koulutus- ja työmahdollisuuksien sekä niihin liittyvien kuntoutustoimenpiteiden ja kuntoutuksenaikaisten etuuksien kartoittamista.
Kuntoutusohjaaja tekee työtä muun muassa kodeissa, päiväkodeissa tai kouluissa tukeakseen asiakkaan selviytymistä omassa elinympäristössään.
Kuntoutusohjauksen palvelut:
• asiakkaan tilanteen selvittäminen ja arviointi
• asiakkaan kuntoutumisen ja kuntoutusohjauksen suunnittelu
• sairastumiseen ja vammautumiseen sekä palveluihin ja tukitoimiin liittyvä ohjaus, tuki, neuvonta ja tiedottaminen
• kasvatusta ja koulunkäyntiä tukeva ohjaus
• ammattiin liittyvä ohjaus
• elinympäristössä selviytymistä tukeva toiminta
• apuvälinepalvelut
• ensitieto- ja sopeutumisvalmennuskurssit
Heidi Pyyny ja Riitta Rönkkö
kuntoutusohjaaja, HUS
Neuropsykologi
Neuropsykologinen kuntoutus on neuropsykologin antamaa lääkinnällistä kuntoutusta. Neuropsykologinen kuntoutus voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista tai arkiympäristön ja lähiaikuisten ohjaukseen painottuvaa ohjauksellista kuntoutusta.
Kuntoutus soveltuu lapsille/nuorille, joilla on riittävät kognitiiviset edellytykset siirtää harjoiteltuja taitoja arkeen ja soveltaa oppimaansa. Kuntoutusprosessi edellyttää myös lähiympäristöltä sitoutumista ja huolehtimista käytännön järjestelyistä kuten kuljetuksista. Yleisimmin kuntoutuksen aloitusta pohditaan alakoulun loppuvaiheesta eteenpäin. Kuntoutuksen tarve, toteutustapa ja ajankohta mietitään yksilöllisesti ottaen huomioon lapsen/nuoren ja perheen kokonaistilanne ja muu hoidon tarve. Kuntoutuksen tavoitteet ja sisältö suunnitellaan yksilöllisesti neuropsykologisen tutkimuksen ja ajankohtaisen tilanteen perusteella yhteistyössä lapsen/nuoren ja vanhempien kanssa.
Lasten ja nuorten neuropsykologisessa kuntoutuksessa harjoitellaan niitä taitoja, jotka tuottavat vaikeutta, harjoitellaan käyttämään vahvoja taitoalueita korvaavina keinoina, vahvistetaan kykyä suunnitella ja arvioida omaa toimintaa, pyritään kohentamaan yleisiä opiskelutaitoja, tuetaan myönteisen minäkuvan ja itsetunnon rakentumista ja tarjotaan tietoa, ohjausta ja psyykkistä tukea.
Kuntoutus voi kohdistua tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksiin, kielellisiin vaikeuksiin, näönvaraisen hahmottamisen vaikeuksiin, lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen erityisvaikeuksiin, muisti- ja oppimisstrategioiden hallinnan vaikeuksiin tai sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteisiin. Oppimisen vaikeuksissa ensisijaista on, että koulun tarjoamat tukitoimet ovat kattavasti käytössä. Kuntoutukseen kuuluu aina yhteistyö lapsen/nuoren vanhempien ja koulun kanssa.
Sari Jämsä
neuropsykologi, PsL, HUS
Puheterapeutti
Puheterapeutti tekee puheterapiaa. Se on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä, lievittää ja poistaa puheen, kielen, vuorovaikutuksen, kommunikoinnin, nielemisen, syömisen ja suun motoriikan häiriöitä. Puheterapian tavoitteena on lapsen tai nuoren mahdollisimman hyvä toimintakyky arjessa.
Lapset ja nuoret, joilla on cp-vamma, ovat useimmiten seurannassa moniammatillisessa lastenneurologisessa tiimissä. Puheterapeutin työ tiimin jäsenenä painottuu lapsen tai nuoren toimintakyvyn arviointiin, lähiaikuisten tai nuoren ohjaukseen ja kuntoutuksen suunnitteluun. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot sekä kommunikoinnin apuvälineet kuuluvat myös puheterapeutin työhön.
Mikäli lapselle tai nuorelle suositellaan puheterapiakuntoutusta, se toteutuu sairaalan ulkopuolella yleensä joko perusterveydenhuollossa tai Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Tavallisesti kerran vuodessa sairaalassa tapahtuvien seurantakäyntien aikana arvioidaan, miten lapsen tai nuoren toimintakyky on muuttunut edelliseen arvioon verrattuna, mitkä ovat hänen vahvuutensa, ja missä asioissa tarvitaan tukea tai harjoitusta. Joskus ohjaus ja keskustelu lapsen, nuoren ja vanhempien kanssa on riittävä tukitoimi, joskus suositellaan puheterapiakuntoutusta. Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti niin määrän kuin tavoitteidenkin suhteen, koska lapset ja nuoret ovat toimintakyvyltään erilaisia.
Tavoitteiden asettelussa ovat mukana myös lapsi tai nuori itse ja hänen vanhempansa. Näin sitoutuminen tavoitteisiin toteutuu parhaiten.
Annika Rastio
puheterapeutti, FM, HUS
Ratsastusterapeutti
Ratsastusterapia on toiminnallista terapiaa, missä hevosen selässä tehtävän harjoittelun lisäksi hyödynnetään talliympäristöä sekä hevosen kanssa maasta käsin työskentelyä.
Ratsastusterapeutti SRT on patentti- ja rekisterihallituksen ja Suomen ratsastusterapeutti ry:n myöntämä suojattu nimike, jota saa käyttää vain koulutuksen käynyt terapeutti. Terapiahevonen on aina tehtäviinsä koulutettu ja soveltuva yksilö, joka tuo terapiaan oman persoonansa. Usein terapeutin ja hevosen lisäksi terapiassa työskentelee avustaja huolehtien muun muassa hevosen taluttamisesta ratsastusosuuksilla.
Terapiassa hyödynnetään hevosen ja ympäristön tuottamia vahvoja aistiärsykkeitä. Asiakasta valmistellaan ratsastusosuuteen muun muassa kehollisesti, tai harjoitellaan toiminnanohjaukseen, hahmottamiseen, hienomotoriikkaan ynnä muuhun liittyviä taitoja ja valmiuksia hevosta hoitaessa.
Harjoittelu voi tapahtua myös ratsastuksen jälkeen, jolloin ratsastusosuuden tuomia vaikutuksia kuntoutujassa voidaan hyödyntää toiminnallisissa harjoituksissa.
Ratsastusosuuksissa hyödynnetään hevosen tuottamaa rytmikästä liikettä, liikkeen muuntelua, liikesuuntien vaihtelua sekä liikkeen tuottamia aistimuksia kehossa. Muuntelua harjoitteisiin tuodaan käyttämällä vaihtelevia maastoja esimerkiksi ratsastamalla ylä- ja alamäkiä sekä pehmeä tai kova-alustaisia teitä ja polkuja tai ratsastamalla eri asennoissa esimerkiksi väärinpäin istuen tai ratsastamalla ravissa.
Lisäksi työskentelyssä voidaan käyttää tasaisella ratsastuskentällä tapahtuvaa harjoittelua erilaisten tehtävien kuten puomien tai kartioiden avulla. Hevosen selässä tehtävien harjoitusten perustana on hevosen toistuvan, rytmisen, kolmiulotteisen liikkeen ja monipuolisten aistimusten hyödyntäminen.
Terapia ulkona vaihtelevissa maastoissa, metsäteillä ja -poluilla sekä aukeilla pelloilla, voi olla elämyksellinen ja ainutlaatuinen kokemus. Lapsen toiminnallisuuden ja itsenäisyyden vahvistamisen mahdollistuminen vaatii, että terapeutilla on myös riittävä tuntemus aistiärsykkeiden hyödyntämisen mahdollisuuksista kuntoutuksessa.
Katri Kela
fysioterapeutti, ratsastusterapeutti, SRT
Ravitsemusterapeutti
Ravitsemusterapeutti työskentelee terveydenhuollossa ja on Valviran laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö. Ravitsemusterapeutin vastaanotolle pääsee yleensä lääkärin lähetteellä. Kysy asiasta hoitavalta lääkäriltä. Ravitsemusterapeutti arvioi ravitsemustilaa, energian- ja ravintoaineiden tarvetta ja riittävyyttä sekä antaa ohjeita näiden saannin parantamiseksi.
Laura Tyyskä
ravitsemusterapeutti, HUS
Toimintaterapeutti
Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta. Sen tavoitteena on edistää motoristen ja hahmottamisen taitojen kehitystä, ja osallistumista arjen toimiin kuten leikkiin tai itsestä huolehtimiseen. Toimintaterapiasta hyötyvät henkilöt, joilla on sairaudesta tai vammasta johtuvia vaikeuksia selvitä arjen toiminnoista.
Toimintaterapia toteutuu tavoitteellisissa toimintatilanteissa. Menetelminä käytetään esimerkiksi leikkejä, pelejä ja päivittäisiä toimintoja kuntoutujan mielenkiintojen mukaan. Terapiassa toiminta on sopivan haastavaa, hauskaa ja tarjoaa onnistumisen kokemuksia. Onnistumisten kautta kuntoutujan käsitys omasta itsestä ja osaamisesta vahvistuu.
Toimintaterapeutti myös ohjaa kuntoutujan lähipiiriä osallistumista ja taitojen oppimista edistävissä keinoissa.
Sari Korhonen
toimintaterapeutti, HUS
Sosiaalityöntekijä
Sosiaalityöntekijä antaa psykososiaalista tukea ja ohjausta lasten, nuorten ja perheiden sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen sekä edistämiseen. Tavoitteena on helpottaa perheen arjen sujuvuutta ja arjessa selviytymistä.
Sosiaalityöntekijällä on asiantuntemusta sosiaaliturvasta/-palveluista ja toimii linkkinä perheessä tarvittavien yhteistyötahojen välillä. Sosiaalityöntekijä auttaa yksilöllisesti sosiaaliturvaan/-palveluihin liittyvissä asioissa lapsen terveydentilan ja perhetilanteen edellyttämällä tavalla.
Sosiaaliturvan ja –palveluiden tarve vaihtelevat vamman sekä elämäntilanteen perusteella. Tutustumisen sosiaaliturva ja –palveluihin voi aloittaa Kelan internetsivuilta ja CP-liiton kokoamasta sosiaaliturvaoppaasta, johon on koottu tietoa CP-lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa näkökulmasta katsottuna.
Sosiaalityöntekijä on tarvittaessa käytettävissä poliklinikkakäyntien yhteydessä, erillisillä tapaamisilla tai puhelimitse.
Roosa-Maria Härkönen
sosiaalityöntekijä, HUS
Artikkeli on julkaistu 8.3.2021.
