Näkyvää vaikuttamistyötä ja vapaaehtoisten merkityksen korostamista. Mielikäinen on ollut aktiivinen toimija Etelä-Saimaan CP-yhdistyksessä vuodesta 1986 lähtien ja hoitanut vastuullisesti monipuolisia tehtäviään. Hän on myös tuonut CP-liitolle esiin senioritoiminnan kehittämistarvetta”, perustelee CP-liiton hallitus valintaa.
Onneksi olkoon! Miltä tuntui, kun kuulit olevasi vuoden vapaaehtoinen?
Tunsin iloa ja suurta kiitollisuutta. Tätä työtä olen tehnyt yhdessä muiden kanssa muutaman vuosikymmenen.
Miten päädyit mukaan yhdistystoimintaan?
1.7.1964 perustettiin Etelä-Saimaan cp-lasten tuki ry ja vanhempani olivat mukana perustamassa yhdistystä, joka myöhemmin muutettiin CP-yhdistykseksi. Lapsena muistan osallistuneeni äidin ja kaksoisveljeni kanssa yhdistyksen leireille. Teini-ikäisenä yhdistystoiminta ei kiinnostanut, mutta vuonna 1986 aloitin Etelä-Saimaan CP-yhdistyksen sihteerinä ja olen ollut myös yhdistyksen hallituksessa. Yhdistystoiminta tuli minulle tutuksi isäni kautta.
Parhaita muistoja yhdistystoimintaan liittyen?
Muistoja on paljon ja olen tallettanut niitä ilolla sydämeeni. Yhdistyksen kanssa olemme tehneet matkoja muun muassa Lappiin, Viroon ja Viipuriin. On ollut Suomen läpi kulkeva CP-viesti ja Syyspäivillä tärkeitä keskusteluja sekä tanssimista aamutunneille asti.
Ennen oli enemmän vaikuttamistyötä. Puheenjohtaja Sylvi Montonen kannusti aikanaan meitä nuoria mukaan yhdistyksen ja CP-liiton vaikuttamistoimintaan.
Mitä yhdistystoiminta on sinulle antanut?
Toiminta on antanut paljon. Se on vahvistanut sitä ajatusta, että omalla esimerkillä ja tekemisellä voi vaikuttaa. Meidän yhdistyksessämme on aina ollut tekemisen meininki. Tärkeää on olla rohkea ja tuoda omia mielipiteitä esiin. Asioista voi olla myös eri mieltä ja vastoinkäymisistä ei pidä lannistua. Yhdessä tekeminen on yhdistysten tärkein eteenpäin vievä voima.
Miten näet yhdistysten tulevaisuuden? Millaisia haasteita on, miten niihin voitaisiin vastata?
CP-yhdistysten tulevaisuus mietityttää, uusia jäseniä ei hirveästi tule. Ja ymmärrän sen, koska vanhemmat saavat nykyään tiedon muualta. Toisaalta en ole huolissani, vaikka väki vähenee, asioita pitää tehdä sillä porukalla joka on.
Teams on hyvä paikka tavata, mutta tarvitsemme myös kasvokkaisia kohtaamisia. Yhteisissä tapaamisissa syntyy hyviä keskusteluja ja yhteisöllisyyttä, mutta ennen kaikkea ilon pisaroita ja jaksamista tehdä tätä työtä.
Yhdistyksiä ei saa jättää yksin suurten muutosten aikakaudella. CP-liiton yksi tärkeimmistä tehtävistä on vaikuttaa valtakunnan tasolla. Vammaispalvelulain valmistelussa pitää olla aktiivisesti mukana ja ottaa rohkeasti kantaa sieltä nouseviin asioihin. Liiton tehtävänä on ajaa toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden asioita.
Mitä ovat yhdistystoiminnan vahvuudet? Miksi kannattaa olla mukana yhdistyksen toiminnassa?
Tätä työtä tehdään yhdessä ja meillä on yhdistyksessä yhteinen asia. Kukaan ei pärjää yksin. Yhdistyksen kautta voi vaikuttaa esimerkiksi esteettömyysasioissa ja tuoda cp-vammaisten asioita esiin. Myös mukava yhdessäolo tuo iloa ja voimaa. Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa on tärkeää.
Yhdistykset tekevät merkittävää vapaaehtoistyötä alueillaan ja vaikuttaminen hyvinvointialueilla on varmasti meille yhdistyksille haaste. Yhdistysväellä on paljon tietoa, taitoa ja valtava kokemus meidän omasta asiastamme. Ajattelen, että cp-yhdistykset ovat CP-liiton voimavara.
