Julkaistu 10.2.2021
Olemme saaneet lukuisia huolestuneita yhteydenottoja CP-liiton kohderyhmään kuuluvilta ihmisiltä koronaan ja koronarokotteisiin liittyen. Otimme yhteyttä THL:ään, josta kerrottiin, että he eivät vastaa yksittäisten ihmisten kysymyksiin. Vastaukset on poimittu THL:n sivuilta.
Kuulunko koronaviruksen riskiryhmään, kun minulla on cp-vamma, mmc tai hydrokefalia?
Cp-oireyhtymä on luokiteltu riskiryhmään 2 eli vakavalle koronavirustaudille altistavaksi tekijäksi. (Tieto päivitetty thl.fi 9.2.2021)
Missä, kuka ja miten riskiryhmään kuuluva arvioidaan?
Hoitava taho arvioi, kuuluuko henkilö riskiryhmään.
Onko rokotteen ottaminen turvallista?
THL on listannut, mitkä kaikki seikat eivät estä rokotteen ottamista. Listassa on mainittu erikseen, että cp-vamma tai neurologinen, hoitotasapainossa oleva sairaus ei estä rokottamista.
Kuka saa koronarokotuksen ja maksaako se?
Koronarokotetta tarjotaan Suomessa kaikille 16 vuotta täyttäneille. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia.
Kuka korvaa matkat rokotukseen?
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen on kirjoittanut 21.1.2021: ”Matkat koronarokotuksiin tulevat Kela-korvattaviksi, kun koronarokottamiselle säädetään Kela-korvaus yksityiseen terveydenhuoltoon. Valmistelussa olevalla lainmuutoksella varmistetaan, että korvausjärjestelmä tukee koronarokottamisen sujuvaa järjestämistä.” (Lähde: Twitter @akpekonen) Sairausvakuutuslain muutoksen valmistelu on käynnistetty sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelu ja esityksen hyväksyminen eduskunnassa kestävät aina oman aikansa. Korvauksia koronarokotuksiin tehdyistä matkoista olisi mahdollista saada sen jälkeen, kun lainmuutos on vahvistettu. Tämän jälkeen Kela toimeenpanee matkakustannusten korvaamisen koronarokotuksiin. (lähden 22.1. hs.fi/mielipide)
Koska rokote suojaa minua koronalta antamisen jälkeen?
Rokotussuoja alkaa kehittyä jo ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen. Jo 12 vuorokauden kuluttua yli puolella rokotetuista on suojatehoa laboratoriovarmistettua tautia vastaan ja suojateho nousee tämän jälkeen nopeasti. Vielä ei tiedetä, miten koronavirusrokotteet vaikuttavat taudin tartuttamiseen. Yleensä virusten kohdalla oireeton kantaja levittää tautia vähemmän kuin oireinen.
Mikä rokotusjärjestys on?
Kaupungit ja kunnat ilmoittavat THL esityksen pohjalta asiakasryhmittäin, milloin koronarokotukset toteutetaan. Koronavirusrokotteet saapuvat Suomeen pienissä erissä, minkä vuoksi väestö rokotetaan tietyssä järjestyksessä. Järjestys määräytyy lääketieteellisin perustein.
Rokotusjärjestys antaa ohjeet siihen, missä järjestyksessä eri ryhmien rokotukset tulee aloittaa. Jotta rokotukset etenisivät mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, peräkkäisiä ryhmiä rokotetaan limittäin. Seuraavan ryhmän rokotukset voidaan siis aloittaa, kun edellisen rokotukset ovat vielä käynnissä.
Taustasairaudet on jaettu kahteen ryhmään:
- Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavat sairaudet
- Vakavalle koronavirustaudille altistavat sairaudet.
Näistä ryhmistä rokotetta tarjotaan ensin ryhmälle 1 ja sen jälkeen ryhmälle 2. Ryhmien sisällä kaikkia taustasairauksia sairastavia rokotetaan samanaikaisesti.
Ryhmään 2 kuuluu Aivohalvaus tai muu hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila. Siihen kuuluvat muun muassa aivohalvauspotilaat, hengityshalvauspotilaat, Parkinsonin tauti, MS-tauti (pesäkekovettumatauti) sekä CP-oireyhtymä ja hengitystä haittaavat muut halvausoireyhtymät.
Avoin yleisötilaisuus koronavirusrokotuksista
Kysy THL:n asiantuntijoilta rokotuksista torstaina 11.2. klo 17.30
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL järjestää kansalaisille tarkoitetun avoimen yleisötilaisuuden koronavirusrokotuksista torstaina 11.2. kello 17.30-18.30.
Verkossa järjestettävässä tilaisuudessa THL:n asiantuntijat ylilääkäri Hanna Nohynek, ylilääkäri Tuija Leino sekä johtava asiantuntija Mia Kontio kertovat koronarokotteista, rokotusjärjestyksestä sekä rokotusten järjestämisestä. Asiantuntijoille voi lähettää kysymyksiä kirjoittamalla ne keskusteluikkunaan tilaisuuden aikana. Pyrimme vastaamaan mahdollisimman moneen kysymykseen. THL:n asiantuntijat moderoivat keskustelua.
Yleisötilaisuuteen pääset osallistumaan tämän linkin kautta.
- Tilaisuudessa on viittomakielen tulkkaus.
- Kysymyksiä voi kirjoittaa verkkolähetyksen keskusteluikkunaan. Yleisöllä ei ole mikrofonia käytettävissään. Asiantuntijoilla ei ole mahdollisuutta vastata yksittäisten ihmisten terveydentilaa koskeviin kysymyksiin.
- Tilaisuuden tallenne lisätään myöhemmin suomeksi ja ruotsiksi tekstitettynä YouTubeen THL:n seminaarit-kanavalle.
