Näkö on tärkeä oppimisen kannalta. Heikentynyt näkökyky voi vaikuttaa sekä oppimiseen että sosiaaliseen kanssakäymiseen. Koulutyö asettaa isot vaatimukset näölle, koska suurin osa koulupäivän tiedoista on näönkäytöllisesti vaativia.
Koulussa pitää pystyä näkemään selkeästi lähelle ja kauas. Selkeä kuvan hahmottaminen ja katseen siirtäminen nopeasti eri etäisyyksille on haaste näön käytölle koulussa. Koulussa pitää arvioida etäisyyttä ja syvyyttä sekä keskittyä näönvaraisesti pidemmäksi aikaa. Kaikki tämä vaikuttaa myös kykyyn ylläpitää keskittymistä. Myös kasvojen näönvarainen tunnistaminen ja kyky tulkita ilmeitä ovat tärkeitä sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Näkemisen haasteet voivat vaikuttaa esimerkiksi lukemiseen, orientoitumiseen, syvänäköön, tasapainoon, keskittymiseen, liikkumiseen ja arkisiin toimintoihin.
Nuoret oppilaat ovat usein epätietoisia näkövaikeuksistaan tai heillä on vaikeuksia kuvailla näkemiseen liittyviä haasteita. Tällöin on tärkeää, että opettajat ja vanhemmat ovat tarkkaavaisia, jos oppilas hieroo silmiään, katsoo hyvin läheltä tai välttää lähityötä.
Oikeiden kysymyksien esittäminen on aikuisten vastuulla, jotta oppilaiden näköön liittyvät lukemisen ongelmat havaittaisiin. On tärkeää huomioida, jos oppilas saa päänsäryn tai silmät väsyvät ja miten oppilas reagoi eripituisiin teksteihin.
Lukeminen on yksi vaativimmista tehtävistä näöllemme. Lukiessamme meidän on saatava tarkka kuva verkkokalvolle ja ymmärtääksemme mitä luemme, aivojen näkötiedon tulkitsemisen pitää toimia hyvin. Lukiessa meidän täytyy pystyä siirtämään katsettamme järjestelmällisesti pienillä silmänliikkeillä, pysymään rivillä oikeassa suunnassa ja siirtymään joustavasti seuraavalle riville. Ymmärtääksemme kirjaimia ja sanoja silmien on pysähdyttävä murto-osasekunnin ajaksi kiinnittämään katse.
Lukeminen vaatii pieniä tarkkoja silmämotorisia liikkeitä, jotka toimivat tiedostamatta. Ketterä lukeminen vaatii myös silmien yhteistyötä, jotta verkkokalvolle syntyy selkeä ja samanlainen kuva molemmista silmistä.
Optometrisesta näkökulmasta heikko lukeminen voi johtua huonosta näöntarkkuudesta, epävakaasta silmien yhteisnäöstä tai silmäsairaudesta. Tästä syystä on erityisen tärkeä, että lukemishaasteiden kanssa ponnistelevalle oppilaalle tarjotaan kokonaisvaltainen silmämotorinen kartoitus.
Lukemista tai kirjoittamista vaativissa koulutehtävissä täytyy nähdä kirjaimet tai numerot selvästi läheltä ja kaukaa sekä vaihdella katsetta eri etäisyyksillä. Silmien on pystyttävä liikkumaan rivin mukaisesti lukusuunnassa ja vaihtamaan seuraavalle riville sujuvasti.
Tehokas silmämotoriikka lukiessa riippuu silmien työskentelykestävyydestä, joka liittyy katseen kohdistamiseen, sen ylläpitämiseen ja silmien pieniin siirtoliikkeisiin.
Garzian (1996) laatima lista kuvaa silmämotoriikan vaikeuksiin liittyviä merkkejä ja oireita:
Oppilas
- eksyy rivillä
- joutuu osoittamaan sormella luettavaa
- siirtyy tekstissä taaksepäin (regressio)
- lukee sanoja ja riviä uudestaan
- vaihtaa sanojen ja kirjaimien paikkaa
- koskee tekstiä
- lukee hitaasti
- kokee väsymystä ja vastenmielisyyttä näkemistä vaativiin tehtäviin.
Helpottaakseen oppilaan arkea ja oppimista on tärkeä muistaa näönvaraisen työskentelyn haasteet. Mahdollisten näkövaikeuksien poissulkemiseksi on varattava aika toiminnalliseen näönkartoitukseen. Neuvon kysyminen näönkäyttöön erikoistuneelta opettajalta tai näönkäytön ohjaajalta on oleellista, jos oppilaalla on toiminnallisia näkövaikeuksia.
Jos oppilaalla epäillään näkemisen vaikeuksia, kouluterveydenhuollon pitää aina toimittaa lähete silmälääkärille ja optikolle. Näkövaikeuksien pysyessä ennallaan on hyvä konsultoida näköopettajaa, jotta näönkäyttöä voidaan vahvistaa koulunkäynnissä.
Misa Möller
näkövammaisten ohjaava opettaja,
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Ruuhkautuminen eli crowding-ilmiö
Cp-vammaan voi liittyä näkemisen erityispiirteenä ruuhkautuminen eli crowding-ilmiö. Se ilmenee muun muassa lähelle näkemisen vaikeutena, jolloin lapsen on hankalaa erottaa tiheästi ryhmiteltyjä kuviota, kirjaimia ja numeroita. Ruuhkautuminen voi vaikeuttaa esimerkiksi lukemaan oppimista ja rivien seuraamista lukiessa tai tiedon etsimistä koulukirjan sivulta.
Asian selvittämiseksi lähinäöntarkkuus mitataan yksittäisin kuvioin, rivitestillä ja tiiviisti ryhmiteltyjen kuvioiden lähitestillä. Testeillä nähdään muuttuuko näöntarkkuus, kun kuviot ovat lähempänä toisiaan.
Toiminnallisen näön arvioinnilla pyritään löytämään ratkaisuja, jotka helpottavat näkemisen vaikeuksia tällaisessa tilanteessa. Näitä voivat olla erilaiset vinkit, ohjeet, suositukset ja apuvälineet, joilla pyritään lisäämään toimintakykyä elämän eri osa-alueilla.
Vinkkejä ruuhkautumisen helpottamiseksi:
- Seurataan katsottavaa kohtaa sormella.
- Käytetään lukuikkunaa rajaamaan kerralla näkyvää aluetta.
- Suurennetaan tekstiä.
- Käytetään suurentavia apuvälineitä, lukuviivainta, lukukiveä tai suurennuslaitetta.
- Muokataan tekstiä tabletilla suurentaen tai hyödyntäen eri sovelluksia (esimerkiksi EasyReader).
- Muokataan tekstiä tietokoneella suurentaen ja harventaen rivi ja kirjainvälejä.
Piia Puolanen
näönkäytön asiantuntija,
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri,
CVI FINLAND
Apuvälineet apuna koulutyössä
Lapsi saa osan apuvälineistä lääkinnällisenä kuntoutuksena keskussairaalan kautta tai Kelasta ammatillisen kuntoutuksen perusteella. Oppimiseen ja koulutyöhön liittyviä apuvälineitä hankitaan myös koulun toimesta. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset kalusteet, kuten pöydät tuolit ja valaisimet.
Myös tietotekniset apuvälineet helpottavat monen koululaisen arkea. Oppilaan tekniset taidot, näkemiseen liittyvät erityistarpeet, työskentelytaidot ja se, mihin laitetta oppitunnilla tullaan käyttämään, vaikuttavat oikeanlaisen tietokoneen, iPadin tai muun vastaavan hankintaan. Myös näppäimistön tai näytön ominaisuuksiin on kiinnitettävä huomiota hankintavaiheessa.
Oppimisympäristöön on viime aikoina kiinnitetty erityistä huomiota. Uudet avoimet, muokattavat oppimisympäristöt ovat vakiinnuttaneet paikkansa uusissa kouluissa. Avoin oppimisympäristö haastaakin kiinnittämään erityistä huomiota lapsen työskentelyasentoon. Vaihtuvassa oppimisympäristössä on varmistettava riittävä valaistus, ja työskentelyasennon ergonomisuus. Ne tukevat näkemistä ja oppilaan taitoa työskennellä mahdollisimman itsenäisesti.
Fyysisissä oppimisympäristöissä on hyvä huomioida seuraavia asioita:
- Liialliset kuuloärsykkeet eli ryhmässä yhteen ääneen työskentelevät oppilaat voivat estää lasta keskittymästä omaan työskentelyyn. Kuulosuojaimet meluisassa ympäristössä helpottavat tilannetta. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus työskennellä myös rauhallisessa tilassa.
- Avoimissa suurissa tiloissa valaistuksen riittävyys voi olla ongelmallista. Luokkatilan valaistusta voidaan mitata oppilaan pulpettitasolle asti. Isot ikkunapinnat ja ulkoa tuleva luonnonvalo voi aiheuttaa häikäisyä. Luokassa tulee siis olla sälekaihtimet. Myös lisävalaistus saattaa olla tarpeen oppilaan työpisteessä.
- Sähköinen materiaali on usein myös muokattavissa oppilaalle sopivaksi (tekstin koko, värit, teksti puheena jne). Perinteisessä oppimateriaalissa voi käyttää kuvaikkunoita, jolloin ylimääräinen ärsyke jää piiloon ja oppilas voi keskittyä vain oleelliseen. Voimakkaat värit ja kontrastit helpottavat materiaalin käyttöä.
- Tuntityöskentelyssä opettajan on hyvä lukea ääneen taululle kirjoittamansa asiat.
Aikuisten vahva tuki ja positiivinen suhtautuminen oppilaan haasteisiin helpottaa lapsen arkea ja lisää luottamusta omiin kykyihin oppia. Avoin, yhteinen keskustelu koulun, oppilaan ja huoltajan kanssa auttaa löytämään kullekin oppilaalle juuri hänelle sopivia arjen tukimuotoja.
Tuen tarve voi vaihdella, ja oppilas onkin oman tilanteensa paras asiantuntija. Oppilaan, huoltajien ja asiantuntijoiden kuuleminen on ensiarvoisen tärkeää kun arvioidaan tukipalvelujen kokonaisuutta, jonka turvin oppilaalla on mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet suoriutua koulunkäynnistään.
Käytännön toimenpiteitä
Edellä on tuotu esiin lapsen näönvaraiseen toimintaan liittyviä pulmia ja niiden kartoittamista. Lapsen näköhavainto voi olla puutteellinen, ja puutteen alkuperää on usein vaikeaa löytää tai kohdentaa. Arjessa voidaan kuitenkin harjaannuttaa ja helpottaa lapsen näönvaraista toimintaa.
Arvioinnin pohja muodostuu monesta asiasta. Arjen havainnot sekä kotoa että koulusta ovat ensiarvoisen tärkeitä kokonaiskuvan saamiseksi lapsen näkemisestä.
Lapsilla, joilla on aivoperäinen näkövamma, näkemisen pulmat voivat esiintyä vaihtelevina eri aikoina. Yhtenä päivänä opiskelu onnistuu luokkatilassa, toisena päivänä oppimiseen keskittyminen on mahdotonta. On siis havainnoitava lasta jatkuvasti ja tarjottava hänelle sen hetken vaatimaa tukea oppimisen edistymiseksi.
Moni lapsi tarvitsee tukea omassa oppimisessaan. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada riittävää tukea koko perusopetuksen ajan.
Koulussa oppilaan saama tuki voi esimerkiksi olla:
- Mahdollisuus saada tukiopetusta omalta opettajalta.
- Erityisopettajan tukea ja ohjausta.
- Yksilöllisesti mietityt oppimateriaalit tai oppilaalle sopivaksi muokatut, esimerkiksi sähköiset materiaalit.
- Joustavat arviointimenetelmät: Oppilaalla annetaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa myös sanallisesti tai hänelle annetaan koetilanteessa lisäaikaa mahdollisuus jatkaa koetta toisena päivänä.
- Avustuspalvelut.
- Apuvälineet ja oppilaan tarpeiden mukaan muokatut luokkatilan valaistusolosuhteet.
Marketta Karvonen
näkövammaisten ohjaava opettaja,
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Artikkelit on julkaistu 8.3.2021.
