Yhteiskunta digitalisoituu, ja lukutaitoa tarvitaan entistä enemmän. Tarvitsemme luku- ja kirjoitustaitoa esimerkiksi sosiaalisen median käyttöön, maailman tapahtumien seuraamiseen, erilaisten sopimusehtojen lukemiseen ja lomakkeiden täyttämiseen.
Voit kuunnella jutun luettuna tästä.
Lukeminen kehittää empatia- ja tunnetaitoja. Kirjallisuudesta saa tietoa muista maailmoista ja ymmärrystä elämiseen erilaisissa kulttuureissa ja ympäristöissä. Lukeminen lisää suvaitsevaisuutta ja kehittää ajattelua.
Pelkkä kaunokirjallisuuden lukemaan kannustaminen ja innostaminen eivät kuitenkaan riitä. Digitaalisessa maailmassa on tärkeää kyetä erottamaan oikea tieto valheellisesta sekä tunnistamaan vaikuttamisen keinoja ja tiedostaa niiden vaikutus omaan ajatteluun ja mielipiteisiin.
Lukutaidon merkitys näkyy myös Kansallisessa lukutaitostrategiassa 2030. Siinä korostetaan kaikkien Suomessa asuvien lukutaidon yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Lukutaito mahdollistaa yhteiskunnan täysivaltaisen jäsenyyden, mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa itseä koskeviin asioihin. Lukutaitoinen ihminen pystyy ymmärtämään itseään ja tekemään itsensä ymmärretyksi ja näkyväksi osaksi yhteiskuntaa.
Apuna Oppimisen olohuone
Lasten ja nuorten lukuharrastuksen hiipumisesta on puhuttu paljonkin, mutta aikuisten vähemmän. Miten tuetaan aikuisia, joilla on lukemisen vaikeuksia ja jotka kokevat, että lukeminen ei ole heitä varten? He eivät ehkä tiedosta lukutaitonsa esteitä tai sitä, että esteet ovat ylitettävissä.
Apua lukemiseen, kirjoittamiseen, matemaattisiin taitoihin, digitaitoihin tai oppimaan oppimiseen on onneksi saatavilla Oppimisen olohuoneissa ympäri Suomea.
Vaikeuksia näissä perustaidoissa ei tarvitse hävetä. Haasteet kun eivät kerro mitään henkilön muista kyvyistä, osaamisesta, ammattitaidosta, työmoraalista, luovuudesta, sosiaalisesta älykkyydestä, kiinnostuksen kohteista tai monista muistakaan taidoista.
Oppimisen olohuoneissa voi keskustella luottamuksellisesti ja kaikessa rauhassa omasta oppimisesta, tutustua oppimisen apuvälineisiin ja erilaisiin oppimistekniikoihin. Toiminnan tarkoituksena on auttaa varsinkin niitä aikuisia, joilla on heikot perustaidot ja jotka kokevat epävarmuutta oppimisestaan. Oppimisvaikeudethan eivät häviä aikuisena mihinkään.
Olohuoneessa lähdetään asiakkaan tarpeista ja keskustellaan tasavertaisesti. Siellä kuunnellaan, kannustetaan ja lähdetään liikkeelle. Toiminnan tavoitteena on luoda asiakkaalle myönteinen kuva itsestään oppijana.
Oppimisen olohuoneita toimii ympäri Suomen. Helsingin seudun erilaiset oppijat järjestävät lukineuvontaa alueen kirjastoissa. Oulussa pilotoidaan tänä keväänä Olohuonetoimintaa kirjaston ja työllisyyspalveluiden yhteistyönä. Myös Oulun Klubitalo Pönkässä kokoontuva Lukupönkkä-ryhmä keskittyy lukemisen ja oppimisen teemoihin. Tänä keväänä Lukupönkässä on tutustuttu kirjaston digipalveluihin, Saavutettavuuskirjasto Celiaan sekä lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineisiin.
Lempeitä ja väsyneitä lukupiirejä
Myös kirjastoissa on etsitty vastauksia luku- taidon tukemiseen liittyviin kysymyksiin kehittämällä palveluja siten, että kynnys mennä kirjastoon olisi mahdollisimman matala ja kirjaston palvelut kaikkien saavutettavissa. Kirjaston käyttö ei edellytä täydellistä lukutaitoa, mutta jonkinlainen luku- ja tietotaito täytyy olla, jotta pystyy käyttämään kirjaston järjestelmiä.
Oulun kaupunginkirjaston Ahaa! – kirjasto aikuisten lukutaidon tukena -hankkeen tavoitteena on tukea aikuisten monipuolista lukutaitoa. Hankkeessa on tarkoitus kehittää kirjaston lukutaitotyötä ja palveluja aikuisille yhdessä eri toimijoiden ja kohderyhmien kanssa heidän tarpeensa ja toiveensa huomioiden. Lukemiseen kun voivat vaikuttaa monet tekijät, esimerkiksi kehitykselliset häiriöt, lukivaikeus, sairaudet ja vammat, henkinen jaksaminen, kielitaito ja motivaatio.
Helsingin seudun erilaisten oppijoiden lempeässä lukupiirissä taas luetaan novelleja tai muita lyhyitä tekstejä ja kuunnellaan äänikirjoja. Lukupiiri on tarkoitettu nuorille, joilla on oppimisen haasteita. Luettavat tekstit saa etukäteen tutustuttavaksi ja osa tekstistä luetaan vielä yhdessä läpi, jonka jälkeen siitä keskustellaan ja pohditaan tekstin tapahtumia. Äänikirjat kuunnellaan yhdessä tunnilla ja niistä keskustellaan. Jos osallistujat haluavat, lukupiiri voi vierailla myös lähikirjastossa. Kirjastokortin hankinta ja kirjojen lainaaminen katsotaan yhdessä.
Oulun Hyvän mielen talolla järjestettävä väsyneiden lukupiiri luottaa myös lempeän suhtautumisen voimaan. Lukupiirissä jutellaan lyhyistä, mutta hyvistä kirjoista, ja mukaan voi tulla myös vain kuuntelemaan ja hakemaan lukuvinkkejä. Väsyneiden lukupiirissä on lupa ottaa vaikka nokoset, jos siltä tuntuu!
Aloita näistä
Selkokirjoja
Emmi Itäranta/Riikka Tuohimetsä: Teemestarin kirja (Avain)
Noria on teemestarien sukua. On hänen vuoronsa varjella suvun salaisuutta. Armeija haluaa selvittää salaisuuden, sillä veden kätkeminen on rikoksista pahin.
Eve Hietamies/Hanna Männikkölahti: Numeroruuhka (Avain)
Toimittaja Antti Pasanen pärjää hyvin 10-vuotiaan Paavo-poikansa kanssa, mutta nyt hänellä on edessään uusi rooli oman isänsä hoitajana.
Marko Hautala/Sanna-Leena Knuuttila: Pimeän arkkitehti (Avain)
Marko Hautalan kauhuromaani Pimeän arkkitehti on nyt mahdollista lukea selkokielellä. Joni muuttaa ensimmäistä kertaa elämässään kerrostaloon. Talossa on tapahtunut kauheita asioita. Öisin Joni kuulee outoja ääniä rappukäytävästä, päivisin hän tutustuu naapureihinsa.
Lyhyitä kirjoja
Claire Keegan: Kasvatti (Tammi) 83 s.
Köyhän irlantilaisperheen tyttö lähetetään kesäksi maalle sijaisvanhempien hoiviin. Hän saa osakseen rakkautta ja hoivaa ensimmäisen kerran. Teoksesta on filmatisoitu elokuva Hiljainen tyttö.
Jhumpa Lahiri: Missä milloinkin (Tammi) 148 s.
Missä milloinkin koostuu tuokiokuvista naisen elämästä Italiassa. Kirjan päähenkilö pitää yksinäisyyttä lähes ammattinaan, mutta toisaalta seuraa kiinnostuneena muiden elämää ja saa siitä iloa.
Einar Kárason: Myrskylinnut (Aviado) 84 s.
Tositapahtumiin perustuva romaani kertoo, miten islantilainen troolari joutuu rajuilman kynsiin keskellä valtamerta helmikuussa 1959.
Mistä löytyy lukemisen ilo?
- Kulje pienin askelin eteenpäin, muutama sivu kerrallaan.
- Mieti, mihin aikaan päivästä haluat lukea. Entä missä haluat lukea? Etsi rauhallinen paikka.
- Salli itsellesi pieni liike (esim. puristelupallo).
- Kokeile tekstin kuuntelua ja lukemisen apuvälineitä.
- Etsi sinua aidosti kiinnostavia aiheita.
- Kirjan saa jättää kesken.
- Usko itseesi ja osaamiseesi!
Teksti: Jaana Märsynaho. Kirjoittaja on kirjastonhoitaja ja Oulun seudun CP-yhdistyksen puheenjohtaja.