Terhi Hagman työskentelee työnantajalla, joka kiinnittää erityistä huomiota työelämän moninaisuuteen. Omaa urapolkuaan vielä etsiville hänellä on rohkaiseva viesti:
– Kyllä se oma paikka vielä löytyy.
Voit kuunnella jutun tästä.
– Tampere on ihana kaupunki ja kesällä todella kaunis, Hagman kertoo.
Tamperelainen Terhi Hagman, 32, on työskennellyt kesästä 2022 asti työeläkeyhtiö Varmassa asiakasviestinnän suunnittelijana.
Varma on hyvä esimerkki työnantajasta, joka on ymmärtänyt erilaisten työntekijöiden palkkaamisen merkityksen ja pyrkii tekemään työpaikasta yhdenvertaisen ja erilaiset toimintarajoitteet huomioivan.
Varman toimistolla on esimerkiksi tehty esteettömyyttä parantavia muutostöitä ja verkkosivuilla julkaistu artikkeleita, jotka lisäävät ymmärrystä toimintarajoitteista ja tietoa siitä, miten työtä voidaan mukauttaa.
Varman suvaitsevainen ilmapiiri näkyi jo työpaikkailmoituksessa. Siinä kerrottiin, että taloon palkataan mielellään henkilöitä, joilla on erilaiset taustat, kuten vamma. Hakulomakkeella sai myös kertoa erityistarpeista.
– Se oli täysin ainutlaatuista, en ollut törmännyt vastaavaan kenenkään muun työn[1]antajan ilmoituksissa. Se oli yksi iso syy siihen, miksi hain työtä – työtehtävien lisäksi tietenkin, Hagman toteaa.
Se, että liikuntarajoitteesta oli saanut jo kertoa hakuilmoituksessa, helpotti haastattelutilannetta. Kerrankin ei tarvinnut miettiä, miten vammasta pitäisi kertoa vai pitäisikö lainkaan, tai onko toimintarajoite este työn saamiselle.
– Eikä se ollut mikään iso juttu sitten, Hagman hymyilee.
Vahvuuksia hyödyntäen
Varmassa Hagmanin työtehtäviin kuuluu muun muassa sisällöntuotanto, kuten uutis- ja asiakaskirjeiden tekeminen sekä verkkoartikkeleiden ideointi, tilaaminen ja julkaisu. Varman toimisto on Helsingissä ja Hagman asuu Tampereella, joten työt hoituvat etänä.
– Etätyö sopii minulle hyvin. En koe sitä haastavaksi, mitä nyt tauottaminen joskus unohtuu. Hagman pääsee käyttämään työssään vahvuuksiaan, kuten erinomaista kielitaitoaan.
– Teen tekstejä kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, Hagman toteaa.
Ja vaikka kääntäminen ja kirjoittaminen ovat kivaa puuhaa, työssä parasta ovat esihenkilö ja oma tiimi.
– Tiimimme on ihan superihana, en voisi toivoa parempaa. Minut otettiin upeasti vastaan ensimmäisestä päivästä lähtien. Meillä on todella hyvä henki ja saan aina apua kun sitä tarvitsen.
Unelmien opiskelupaikka
Terhi Hagman on koulutukseltaan filosofian maisteri. Hänen pääaineensa Tampereen yliopistossa oli englannin kieli.
– Haaveilin englannin opiskelusta pienestä pitäen.
Ennen kuin yliopiston ovet avautuivat neljännellä yrityksellä, Hagman ehti kouluttautua tradenomiksi Laurea ammattikorkeakoulussa Hyvinkäällä kotipaikkakuntansa Riihimäen naapurissa. Yliopisto-opiskelu vastasi kaikkia toiveita.
– Viihdyin superhyvin. Luennot olivat ihania ja opettajat todella mukavia.
Yliopiston opettajien kanssa oli helppo sopia asioista ja mukautukset sujuivat sulavasti. Hagman teki esimerkiksi tentit tietokoneella.
– Aiemmin olin kohdannut enemmän haasteita. Tuntui, että pienellä paikkakunnalla jouduin raivaamaan polkua. Yliopistolla minut huomioitiin paremmin.
Yliopisto-opintojen aikana Hagman työskenteli kesät rakennuskonevuokraamossa. Siellä hän jatkoi myös muutaman kuukauden valmistumisensa jälkeen, vaikka tehtävät eivät ihan omaa koulutusta vastanneetkaan.
Tämän jälkeen seurasi puolentoista vuoden työttömyysjakso, jonka aikana Hagman kävi läpi toistakymmentä työhaastattelua.
– Minulla oli välillä aika epätoivoinenkin olo. Mietin, pääsenkö ikinä töihin.
Hagman olisi kaivannut apua ja tukea työvoimatoimistosta.
– Minua pyydettiin hakemaan sellaisia työpaikkoja, joissa en olisi voinut käydä esimerkiksi hirveän pitkän työmatkan vuoksi, tai sellaisia työtehtäviä, joita en olisi voinut tehdä. Kukaan ei kysynyt, millaisia tarpeita minulla olisi ollut.
Hagman olisi kaivannut tilanteessa myös vertaistukea. Nyt hän haluaa valaa rohkeutta muille töitä vielä etsiville.
– Kyllä se oma paikka sieltä ajan kanssa löytyy, Hagman lohduttaa.
Vääriä käsityksiä vammasta
Hagman ei ennen Varmaan hakemista maininnut työhakemuksissa cp-vammaansa.
– Cp-vamma on monelle todella tuntematon ja siihen saattaa liittyä vääriä mielikuvia. Halusin mieluummin kertoa siitä niin, että ihmiset näkivät minut ensin. Vammani kun ei vaikuta työntekooni. Kun kerroin vammasta haastattelussa, asia otettiin vastaan pääosin todella hyvin.
Hagmanin mielestä Suomessa on vielä paljon tekemistä vammaisten työnhakijoiden huomioimisessa. Vääriä käsityksiä on yhä valtavasti.
– Minulle puhutaan usein kuin en ymmärtäisi. Tai ei kysytä tarvitsenko apua vaan autetaan, saatetaan ottaa kiinni ja taluttaa, vaikka pystyn kyllä kävelemään.
Vaikka cp-vamma ei vaikutakaan Hagmanin ymmärrykseen tai aiheuta tarvetta liikkua apuvälineen kanssa, se vaikuttaa silti hyvin moneen asiaan. Kipujen lisäksi suurimmat ongelmat liittyvät kuitenkin ihmisten ennakkoluuloihin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.
– Tuijotetaan, kommentoidaan. Tottakai se vaikuttaa, Hagman toteaa.
Haaveissa vakityö ja väitöskirja
Hagmanin tulevaisuuden toiveisiin kuuluu vakituisen työpaikan saaminen Varmasta. Tämänhetkinen sopimus on määräaikainen perhevapaan sijaisuus.
– Olisin hyvin tyytyväinen, jos saisin olla Varmassa pitkään ja tehdä tätä työtä. Minulla on kyllä käynyt tuuri.
Myös toinen uraan liittyvä unelma Hagmanilla on.
– Haaveenani olisi aloittaa väitöskirjan tekeminen jossain vaiheessa. Ainoa este on se, ettei minulla ole vielä aihetta, Hagman nauraa.
Teksti: Lissu Kiviniemi
Kuva: Harri Hagman
