Asentohoidolla tarkoitetaan sitä, että pyritään ylläpitämään normaali nivelten liikelaajuus arjessa apuvälineiden avulla tai ilman. Lapselle valmistetut venytystuet ja liikkumista helpottavat tuet ovat osa asentohoitoa. Mikään terapia tai hoitomuoto ei korvaa säännöllistä eli päivittäistä asentohoitoa. Asentohoitoa tehdään parhaiten kotona, päiväkodissa tai koulussa joko päivällä tai yöllä.
Nivelten liikeratojen ylläpitämisen lisäksi asentohoidolla pystytään vaikuttamaan kohonneeseen lihasjänteyteen sekä venyttämään haluttua lihasta tai lihasryhmää pitkäkestoisesti. Asentohoidon avulla kehon ja raajojen asentoja voi hahmottaa paremmin.
Myös oikeat asennot leikkiessä tai ruokailutilanteissa kuuluvat asentohoitoon ja ovat tärkeitä lapsen kuntoutumiselle. Asentohoidosta on eniten apua, kun se toteutetaan säännöllisesti!
Keskustele oman kuntoutustiimisi kanssa juuri sinun lapsellesi sopivista asennoista.
Lisävinkkejä Terveyskylän Arki kuntouttaa -sivuilta
Useimmat hyötyvät seisomatelineen käytöstä
Useimmat lapset, joilla on cp-vamma, hyötyvät säännöllisestä seisomatelineen käytöstä. Myös itsenäisesti kävelevät lapset hyötyvät seisomatelineen käytöstä, jos liikkumisessa havaitaan puolieroa. Ensimmäinen seisomateline hankitaan tavallisesti noin vuoden iässä.
Säännöllisellä seisomatelineen käytöllä pyritään estämään alaraajojen nivelten virheasentoja, liikerajoituksia ja pitämään luun rakenne lujana. Ajan kuluessa seisomatelineen käytöllä pyritään myös estämään kipua.
Lapset alkavat tavallisesti nousta seisomaan tukea vasten noin 9 kuukauden iässä. Lapset, joiden liikkumisen kehitys on viiveistä tai poikkeavaa, eivät välttämättä opi seisomaan itsenäisesti tai seisoma-asento on poikkeava. Seisomateline mahdollistaa seisomisen silloinkin, kun itsenäinen seisominen on viivästynyt tai lapsi ei opi seisomaan.
Seisomatelineen käyttö on tärkeää myös ilman apuvälinettä tai apuvälineen avulla käveleville lapsille, joilla on puolieroa (esimerkiksi hemiplegia) tai joiden kävelymalli on selvästi poikkeava (esimerkiksi lapislla, jotka kävelevät lonkat ja polvet koukussa, joiden lonkat ovatt sisäkierrossa tai joiden alaraajat pyrkivät kävellessä yhteen).
Seisomateline mahdollistaa näillä lapsilla alaraajojen symmetrisen kuormituksen ja ohjaavat alaraajoja asentoon, jossa luiden oikeanlainen pituuskasvu on mahdollista. Oikeanlainen kuormitus alaraajoihin auttaa lonkkamaljaa kehittymään oikean malliseksi.
Seisomatelineen käyttö on hyvä aloittaa noin 9–12 kuukauden iässä. Fysioterapeutti kirjaa kullekin lapselle/nuorelle seisomatelineen käytön tavoitteet. Seisomatelineen käyttöä tulisi jatkaa aikuisikään saakka ja vielä aikuisenakin.
Oikeanlaisen seisomatelineen valinta on tärkeää, jotta lonkkiin saadaan ohjattua riittävä loitonnus ja ulkokierto. Seisomatelineestä saatu hyöty riippuu siitä, kuinka paljon siinä seistään.
Seisomatelineen käyttö eri ikäryhmissä
Pienillä, alle 3-vuotiailla lapsilla, aloitetaan säännöllinen seisominen seisomatelineessä varovasti 5–10 minuuttia kerrallaan. Kun lapsi jaksaa olla telineessä pidempään, lisätään seisomista aina 45–60 minuuttiin per kerta. Tässä vaiheessa seisomisen tavoitteena on tehdä seisomisesta ”arkirutiini”, jota on helppo jatkaa.
Fysioterapeutti valitsee kullekin lapselle oikeanmallisen seisomatelineen riippuen lapsen taidoista ja tavoitteista. Jos lapsi tarvitsee paljon tukea pään ja vartalon hallintaan, on mahdollista valita selinseisontateline. Siinä voidaan tukea sekä lapsen pää että selkä telineeseen. Jos lapsen pään ja vartalon hallinta on riittävää ja halutaan vahvistaa lapsen pään ja vartalon hallintaa sekä yläraajoihin tukeutumista, valitaan seisomateline, jossa seistään vatsa telineeseen päin. Molemmissa telineissä on tärkeä olla pöytä, jotta lapsi voi seisoessaan leikkiä, syödä, lukea ja seurustella.
Esikouluikäisillä seisominen on tärkeää ennaltaehkäistä sekundaarisia komplikaatioita, kuten nivelten liikelaajuuksien pienenemistä niin, että se haittaa toimintaa. Tavoitteena on muun muassa nivelten liikkuvuuden ylläpitäminen, spastisuuden vähentäminen ja luuston vahvistaminen. Säännöllisellä seisomisella voidaan vähentää muun muassa virheasennoista koituvaa kipua. Perhe, koulun ja päiväkodin ihmiset sekä terapeutti miettivät yhdessä, missä seisominen onnistuu parhaiten ja missä siitä olisi lapselle paras hyöty ja ilo. Suositus esikouluikäisillä on käyttää seisomatelinettä vähintään 5 kertaa viikossa 60–90 minuuttia kerrallaan. Tarvittaessa tavoitteen saavuttamiseksi suositellaan seisomatelinettä sekä kotiin että kouluun. Lapsen on siis hyvin perustein mahdollista saada kaksi seisomatelinettä.
Kouluikäiset viettävät pitkiä aikoja istuen. Kasvavien koululaisten kohdalla seisominen on tästä syystä entistä tärkeämpää. Tälläkin ryhmällä seisominen on tärkeää sekundaaristen komplikaatioiden ennaltaehkäisemiseksi. Seisomatelineessä seisomisen tavoitteena on muun muassa nivelten liikkuvuuden ylläpitäminen, spastisuuden vähentäminen ja luuston vahvistaminen. Kouluikäisten suositellaan käyttävän seisomatelinettä vähintään viisi kertaa viikossa 60–90 minuuttia kerrallaan. Kouluikäiselle lapselle hyvä vaihtoehto on kelattava seisomateline, jolla voi liikkua paikasta toiseen. Tarvittaessa tavoitteen saavuttamiseksi suositellaan seisomatelinettä sekä kotiin että kouluun.
Nuorilla aikuisilla kasvu on yleensä jo pysähtynyt ja luusto on saavuttanut maksimilujuuden. Seisominen on silti edelleen tärkeää, jotta muun muassa nivelten liikkuvuus säilyy ja spastisuus vähenee.
Seisomatelineen käytön hyötyjä
- Seisominen seisomatelineessä lisää luun tiheyttä. Näin luut vahvistuvat ja murtumien syntyä ehkäistään. Seisomisajan tulisi olla 60–90 minuuttia päivässä, jotta sillä olisi vaikutusta luuston tiheyteen. Luun tiheys on madaltunut ihmisillä, jotka liikuntavamman johdosta seisovat vain vähän.
- Seistessä hyvässä asennossa (lonkat ojentuneena ja ohjattuna 30–60 asteen loitonnukseen) voidaan vaikuttaa lonkkamaljan oikeanmuotoiseen muodostumiseen.
- Seisominen seisomatelineessä venyttää lonkan ja polven koukistajalihaksia sekä pohjelihaksia. Jos tavoitteena on lihasten venyttäminen, päivittäin pitäisi seistä 45–60 minuuttia. Lapset, joilla ei ole itsenäistä seisomatasapainoa, istuvat pitkiä aikoja. Se aiheuttaa herkästi virheasentoja ja lihaskireyksiä alaraajoihin. Myös virheellinen kävelyasento, joka kuormittaa lonkkia ja polvia, saattaa ajan kanssa aiheuttaa alaraajoihin virheasentoja, lihaskireyksiä ja kipua.
- Seisominen seisomatelineessä vahvistaa tietoisuutta kehon ja raajojen asennoista ja liikkeistä. Puhutaan proprioseptiikasta eli palautteesta iholta, nivelistä ja lihaksista ilman näköaistin apua. Tämä helpottaa seisoma-asennon hallintaa sekä liikkeiden tuottamista. Proprioseptiikka, näkö ja sisäkorvan tasapainoelin ovat tärkeitä seisomatasapainon hallinnan saavuttamiselle.
- Seisominen vaikuttaa lihasjänteyteen aktivoiden lihaksia, joiden lihasjänteys on poikkeavan matala. Toisaalta se myös vähentää jähmeyttä lihaksissa, joissa lihasjänteys on poikkeavasti korkea.
- Seisominen tehostaa hengitystä antaen pallealle tilaa supistua ja laajentua. Seistessä hengitys on helpompaa, syvempää ja tehokkaampaa. Hengityksen toimivuus vaikuttaa muun muassa äänentuottoon, puhumiseen, oppimiseen, yleiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen.
- Hyvä verenkierto on yhteydessä tehokkaaseen hengitykseen. Seisominen voi alentaa verenpainetta, tehostaa verenkiertoa ja vähentää turvotusta alaraajoissa.
- Seisominen helpottaa suolen toimintaa ja ruoansulatusta.
- Seisominen voi vähentää kipua nivelissä ja lihaksissa.
- Seisominen helpottaa kanssakäymistä kavereiden kanssa, kun silmät ovat samalla tasolla kavereiden kanssa.
Wivi Forsten
fysioterapeutti, HUS
Helena Mäenpää
lastenneurologi, HUS
Artikkeli on julkaistu 15.6.2021.
