Hahmottamisen vaikeudet

Hahmottamiseen liittyvät vaikeudet johtuvat aivojen poikkeavasta tavasta käsitellä eri aistien kautta saatua tietoa. Hahmottamisen haasteissa ei ole kyse aistien toimimattomuudesta vaan siitä, että aivoilla on vaikeuksista käsitellä ja muokata aistien kautta saatua tietoa ja tuottaa sen pohjalta toimintaa tukevia mielikuvia.

Hahmottamiseen tarvitaan useita eri aisteja, esimerkiksi näkö-, kuulo- ja tuntoaistia. Näköaisti on ihmisellä tavallisesti keskeisin tapa hahmottaa ympäristössä olevia asioita. Näköön perustuva hahmottaminen on kuitenkin enemmän kuin pelkästään se, mitä ”silmiin sattuu”. Tilasuhteiden ja liikkeen hahmottamisessa käytämme myös muita aisteja kuin pelkästään näköaistia.

Hahmottaminen on kehittyvä taito. Se kehittyy osittain yhdessä motorisen kehityksen kanssa. Hahmottamisen perustaitojen kuten hahmojen tunnistuksen, etäisyyksien arvioinnin tai liikkeen suunnan arvioinnin hermojärjestelmän perusta kehittyy ennen motorisen järjestelmän kehitystä.

Motorinen toiminta vuorostaan auttaa hahmottamista kehittymään, tarkentumaan ja monipuolistumaan. Jos motorisessa kehityksessä on ongelmia, se voi heijastua myös hahmottamisen taitojen kehitykseen. Hahmottamisen taitoa arvioitaessa on huomioitava minkä ikäisestä henkilöstä on kyse sekä muut kehitykselliset tekijät, kuten esimerkiksi tarkkaavaisuus ja motoriikka.

Hahmotusvaikeudet päällekkäistyvät motorisen oppimisen vaikeuksien lisäksi muiden oppimisvaikeuksien sekä toiminnanohjauksen, keskittymiskyvyn, tarkkaavuuden tai työmuistin ongelmien kanssa.

Hahmotusvaikeuksien ilmenemisestä

Hahmotushäiriö tai- vaikeus on käsitteenä epämääräinen. Käytämme arkikielessämme hahmottamis-termiä hyvin yleisesti. Mielellämme toteamme esimerkiksi, että ”en nyt millään hahmota tätä asiaa” tai ”en hahmota tätä paikkaa”. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meillä olisi varsinaisesti hahmotushäiriö tai -vaikeus. Häiriöksi ilmiön voi määritellä vasta, kun henkilöllä on erityisiä, päivittäin tai jopa hetkittäin ilmeneviä vaikeuksia selvitä arjen tilanteista.

Hahmotusvaikeudet voivat olla laaja-alaisia, usealla eri osa-alueella näyttäytyviä tai hyvin kapea-alaisia, vain tietyissä taidoissa ja tehtävissä esiin tulevia. Myös hahmotusvaikeuksien vaikeusaste vaihtelee.

Noin 4–5 prosentin kohdalla ihmisistä voidaan puhua hahmotushäiriöstä. Tällöin kyse on usealla elämänalueella jatkuvasti näyttäytyvistä vaikeuksista. Käytännössä se tarkoittaa noin 200 000–250 000 suomalaista.

Hahmottamisen vaikeudet näkyvät oppimisessa ja arjessa toimimisessa sekä hankaloittavat esimerkiksi ammatinvalintaa ja työllistymistä. Hahmottamisen vaikeudet voivat jäädä myös tunnistamatta, koska ne jäävät helposti muiden paremmin tunnettujen vaikeuksien varjoon. Voidaan sanoa, että ne ovat ”alidiagnosoituja”, koska niillä ei ole diagnostisia kriteerejä.

Alle kouluikäisten keskuudessa erilaiset hahmottamisen vaikeudet ilmenevät esimerkiksi pukeutumisessa, palapelien kokoamisessa, legoilla rakentamisessa, pallopeleissä sekä ajan hahmottamisessa. Lapsi ei myöskään mielellään tee sellaisia asioita, jotka vaativat hahmottamista. Hienomotoriset vaikeudet voivat myös kertoa mahdollisista hahmottamiseen liittyvistä haasteita.

Peruskouluikäisillä oppilailla hahmottamisen vaikeudet ilmenevät useissa eri oppiaineissa sekä välitunneilla ja koulumatkoilla. Oppiaineista vaikeuksia voi olla esimerkiksi matematiikassa, liikunnassa, käsitöissä ja äidinkielessä, erityisesti kirjoittamiseen liittyen. Erilaiset piirrostehtävät ja karttojen tulkitseminen voivat myös tuottaa vaikeuksia.

Hahmottamisen vaikeudet voivat ilmetä myös vaikeuksina liikkua itsenäisesti paikasta toiseen tai taipumuksena eksyä helposti. Esimerkiksi yläkoulussa eri oppiaineissa eri luokkahuoneisiin siirtyminen sekä opettajien vaihtuminen voivat olla ylivoimaisia asioita hahmottaa. Yläkouluun siirryttäessä hahmotusvaikeudet näkyvät myös tyypillisesti oppiaineissa, joissa pitää ymmärtää kokonaisuuksia.

Toiselle asteelle siirryttäessä hahmottamisen vaikeudet tuleva näkyviin esimerkiksi oman opiskelurytmin aikatauluttamisen haasteina. Nuorella on haasteita suorittaa opintojaan aikataulun määrittämissä rajoissa. Opiskelutehtävien kokonaisuuksien hahmottaminen voi myös olla vaikeaa.

Ammatilliset vaatimukset opinnoissa, työssäoppimisjaksot sekä sosiaaliset suhteet voivat olla kuormittavia. Hahmotusvaikeudet eivät itsessään aiheuta sosiaalisten taitojen vaikeuksia, mutta voivat aiheuttaa ongelmia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Hahmotusvaikeudet voivat aiheuttaa kokemuksen, että on erilainen kuin muut tai muiden ihmisten voi olla vaikeaa ymmärtää, millä tavoin hahmotusvaikeudet ilmenevät ja vaikuttavat elämään.

Aikuisuudessa hahmotusvaikeudet eivät katoa mihinkään. Ne näkyvät monin tavoin elämässä jopa toimintakykyä ja itsenäistä elämää rajoittaen. Omista asioista huolehtiminen ja arjen hallinta voivat tuntua vaikeilta ja kuormittavilta. Esimerkiksi pyykin pesu, kaupassa asioiminen ja lomakkeiden täyttäminen vaativat hahmottamisen taitoja.

Hahmotusvaikeudet voivat rajoittaa myös liikkumista, koska liikkuminen paikasta toiseen edellyttää esimerkiksi etäisyyksien ja nopeuksien hahmottamista. Työpaikan saaminen ja työtehtävien suorittaminen voivat olla myös erityisen kuormittavia.

Hahmotusvaikeuksiin liittyvät tunnekokemukset

Hahmotusvaikeudet saattavat herättää monenlaisia, joskus kipeitäkin tunteita. Hahmotusvaikeuksiin liittyvät tunnekokemukset voivat myös osaltaan olla kuormittavia. Hahmotusvaikeuksiin voi liittyä esimerkiksi häpeää, ahdistusta, pelkoa, ärtymystä ja uupumusta ja monia muita tunteita.

Ikävät tunteet voivat olla seurausta siitä, että läheiset tai vieraat ihmiset eivät ymmärrä, mitä hahmotusvaikeudet ovat ja millä tavalla ne ilmenevät. Joskus ihmisen itse on vaikea hyväksyä omia hahmotusvaikeuksiaan. Tällöin on tärkeää pohtia yksin tai yhdessä jonkun luotettavan ihmisen kanssa, millaisia tunteita erilaiset hahmottamista vaativat arkiset tilanteet herättävät ja mitä kyseiset tunteet tilanteessa viestivät.

Katso videolta, mitä Mari Hytönen kertoo omista hahmotusvaikeuksistaan.
Kuuntele podcast ”Hahmottamisvaikeus – koko maailma on vinksallaan”

Miten hahmottamista voi harjoittaa

Hahmotusvaikeudet ovat siis tilan, mielikuvanmuodostuksen ja suhteiden hahmottamiseen liittyviä pulmia.

Mielikuvat muodostuvat kaikesta siitä, mitä olemme siihenastisessa elämässä kokeneet. Elämänhistorian merkitys on merkittävä ”varasto” kaikesta siitä, miten me koemme ja miellämme tämän hetkisen ymmärryksen arjestamme.

Hahmotusvaikeuksista seuraavia ongelmia voidaan helpottaa mukauttamalla ympäristöä tai parantamalla omaa toimintakykyä. Ympäristöä ja tehtäviä voidaan mukauttaa ja muokata siten, että hahmotusvaikeudet eivät haittaa niin paljoa arjessa. Esimerkiksi joku toinen hoitaa kaupassakäynnit tai liikkumisessa käytetään apuna vaikkapa navigaattoria.

Omaa toimintakykyä parannettaessa vahvistetaan taas yksilön omia taitoja. Omaa hahmotuskykyään voi siis harjoittelemalla parantaa. Paras apu hahmotusvaikeuksiin löytyy useimmiten siten, että mietitään tilannetta yksilöllisesti ja pohditaan, mitä taitoja voi itse harjoitella ja missä taas tarvitsee tukea ja apua toisilta.

Neuropsykologisesta näkökulmasta hahmottamista tarkastellaan usein erikseen näönvaraisen ja tilallisen hahmottamisen vaikeuksina. Niilo Mäki Instituutin Hahmottamisen kuntoutus -hankkeessa nämä on yhdistetty visuo-spatiaalisen käsitteen alle. Hahmottamisen taidot on jaoteltu konkreettisiksi arjessa ilmeneviksi toimiksi, joita jokainen voi lähteä omassa elämässään harjoittelemaan. Samalla ne auttavat jäsentämään sitä, missä kaikessa voi tarvita apua, jos hahmottamisessa on vaikeuksia.

Arjen näkökulmasta hahmottamista voikin lähestyä löytämisen ja tunnistamisen, muokkaamisen ja kokoamisen, sijoittamisen ja suhteuttamisen sekä liikkumisen ja suunnistamisen toiminnallisina taitoina.

Hahmottamisen kuntoutus -hankkeessa on tehty myös Hahku-tietopalvelu hahmotusvaikeuksista. Se löytyy osoitteesta www.hahku.fi

Hahkun tietopalvelusta löytyy esimerkiksi videoita, joissa kerrotaan hahmotusvaikeuksien ilmenemisestä ja siitä, miten hahmottamista voi harjoitella. Hahkusta saa lisätietoa myös tabletille ladattavista Vektor- ja Cognition Flex -peleistä. Hahkun tietopalvelun kautta pääsee myös Hahmola-oppimisympäristöön, jossa omia hahmottamisen taitojaan voi harjoitella. 

Hahmola-oppimisympäristö

Hahmola-oppimisympäristössä voi harjoitella erilaisia hahmottamisen taitoa. Hahmolassa on erilaisia kursseja, jotka liittyvät hahmotustaitojen neljään osa-alueeseen. Harjoitella voi seuraavia taitoja: löydä ja tunnista, muokkaa ja kokoa, sijoita ja suhteuta sekä liiku ja suunnista. Jokaisesta harjoiteltavasta taidosta löytyy neljä kurssia. Hahmolassa on yhteensä 16 kurssia.

Liikkumisen ja suunnistamisen harjoituksia

Hahmolan ”Liiku ja suunnista” -kursseilla tehdään suuntien ja reittien hahmottamiseen liittyviä harjoituksia omalla tietokoneella sekä omaan arkeen liittyvissä tilanteissa.

Suuntiin liittyvissä harjoituksissa opetellaan hahmottamaan esimerkiksi käsitteitä vasen ja oikea, edessä ja takana sekä ylhäällä ja alhaalla. Reittien hahmottamiseksi harjoitellaan ensin sokkeloissa etenemistä ja kääntymistä. Myöhemmin mukaan tulevat erilaiset kartta- ja maamerkkiharjoitukset.

Käytännön harjoituksissa harjoitellaan tilan hahmottamista ensi pienemmissä ja tutummissa ympäristöissä. Tämän jälkeen harjoitellaan liikkumista ja suunnistamista pidemmillä matkoilla ja vaihtoehtoisilla reiteillä.

Harjoituksissa pysähdytään tutkimaan ympäristöä ja pohtimaan itselle sopivia liikkumisen ja suunnistamisen tapoja. Käytännön harjoituksissa pyritään muodostamaan hyviä reittejä esimerkiksi tutussa kaupungissa liikkumiseen. Tämä voi tapahtua konkreettisesti ympäristössä liikkuen, esimerkiksi maamerkkejä valokuvaten, tai muodostamalla reitti mielessä tai vaikkapa paperille piirtäen. Liikkumisen ja suunnistamisen harjoituksissa käsitellään myös tilan hahmottamiseen liittyviä ahdistuksen tunteita, jotka voivat näkyä esimerkiksi eksymisen pelkona.

Löytämisen ja tunnistamisen harjoituksia

Hahmolan ”Löydä ja tunnista” -kursseilla tehdään erilaisia esineiden ja asioiden löytämiseen ja tunnistamiseen liittyviä harjoituksia. Verkkoharjoituksissa esineitä ja asioita etsitään valokuvista tai videoilta. Aihepiireinä ovat niin koti, kauppa, työpaikka, kasvot kuin virtuaalinen verkkoympäristö. Joissain harjoituksissa löydettävät esineet ovat osittain piilotettuina tai niiden löytämiseen on annettu visuaalisia vihjeitä.

Käytännön harjoituksissa harjoitellaan esineiden löytämistä ja tunnistamista itselle tutuissa ympäristöissä kuten kotona, työpaikalla tai lähikaupassa. Samalla pohditaan erilaisia keinoja esineiden löytämiseen omassa arjessa.

Harjoitukset antavat mahdollisuuden toimia rauhassa ja keskittyneesti. Löytämisen ja tunnistamisen harjoituksissa käsitellään myös avunpyytämistä erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi jos ei löydä etsimäänsä tuotetta kaupan hyllyltä.

Muokkaamisen ja kokoamisen harjoituksia

Hahmolan ”Muokkaa ja kokoa” -kursseilla tehdään esineiden ja asioiden muokkaamiseen ja kokoamiseen liittyviä harjoituksia. Verkkoharjoituksissa on mukana esimerkiksi palapelien kokoamista sekä erimallisten esineiden yhdistämistä niin, että niiden osat sopivat yhteen. Samalla harjoitellaan kiinnittämään huomiota yksityiskohtiin ja luomaan osista mallin mukaisia kokonaisuuksia.

Käytännön harjoituksissa muokkaamista ja kokoamista tehdään itselle tutuissa ympäristöissä kuten kotona tai työpaikalla.

Muokkaamisen ja kokoamisen harjoituksiin liittyy kaksiulotteisten mallikuvien ajattelua kolmiuloitteisesti, esimerkiksi miltä jokin esine näyttäisi sivulta katsottuna tai jos esine käännettäisiin kokonaan ympäri. Lisäksi harjoitellaan kokoamisohjeiden seuraamista sekä siihen liittyvää oman toiminnan ohjaamista.

Sijoittamisen ja suhteuttamisen harjoituksia

Hahmolan ”Sijoita ja suhteuta” -kursseilla sijoitetaan ja suhteutetaan esineitä ja asioita toisiinsa. Verkkoharjoituksissa arvioidaan esineiden mittasuhteita ja sijoitetaan niitä suhteessa toisiin esineisiin, esimerkiksi hyllyyn tai huoneeseen. Lisäksi arvioidaan muita mittasuhteita, kuten etäisyyksiä, välimatkoja ja tilavuutta. Esineiden lisäksi tarkastelun kohteena ovat muun muassa ajan kuluminen ja rahan arvo.

Käytännön harjoituksissa esineiden ja asioiden sijoittamista ja suhteuttamista harjoitellaan itselle tutuissa ympäristöissä kuten kotona tai työpaikalla. Lisäksi harjoitellaan ajan ja rahan käyttöön liittyviä asioita.

Hahmolan kurssien tavoitteet

Jokaisen osa-alueen ensimmäisellä kurssilla keskitytään tunnistamaan hahmotusvaikeuksia. Toisella kurssilla pohditaan sitä, mitä se tarkoittaa, että itsellä on hahmotusvaikeuksia.

Kolmannella kurssilla mietitään, millaisia tunteita hahmotusvaikeuksien ilmeneminen omassa arjessa herättää ja millä tavoin omat hahmotusvaikeudet voi oppia hyväksymään. Neljännellä kurssilla mietitään sitä, millä tavoin omassa arjessa voisi toimia, että hahmotusvaikeudet haittaisivat vähemmän elämää. Nämä neljä kurssia voi siis käydä jokaisesta hahmotuksen osa-alueesta.

Miten Hahmolaa käytetään?

Hahmolaa käytetään omalla tietokoneella ja sinne tulee kirjautua. Hahmolassa valitaan ensin kurssi, jonka haluaa tehdä. Sen jälkeen erilaisia hahmotustaitoja kehittäviä harjoitteita voi tehdä omalla tietokoneella. Mukana on myös kysymyksiä, joita voi miettiä yksin tai yhdessä avustajan tai läheisen kanssa. Osa harjoitteista on sellaisia, että ne tehdään ohjeiden mukaan esimerkiksi omassa kodissa tai lähikaupassa.

Hahmolan käyttäminen on ilmaista. Hahmola on tarkoitettu aikuisille ihmisille, joilla ei ole toimintarajoituksia arjessaan. Hahmolan harjoitteita saavat kuitenkin käyttää kaikki halukkaat. Tällöin kuitenkin harjoituksia ja harjoittelua tulee soveltaa siten, että ne sopivat omiin tarpeisiin. Tällaisissa tilanteissa Hahmolan käyttö saattaa vaatia tukea ja apua läheiseltä, avustajalta tai Hahku-mentorilta.

Vektor- ja Cognition Flex -oppimispelit

Vektor-oppimispeli on tarkoitettu ensisijaisesti 6–8-vuotiaille lapsille matematiikan perusteiden oppimiseen, mutta se soveltuu iästä riippumatta kaikille, joilla on matematiikan oppimisvaikeuksia ja/tai hahmotusvaikeuksia.

Matematiikan harjoittelu alkaa lukukäsitteestä edeten yhteen- ja vähennyslaskuihin kokonaisluvuilla. Haastavimmillaan tehtävissä opetellaan murto- ja desimaaliluvuilla. Matematiikan oppimisen tukemiseksi pelissä harjoitellaan myös visuospatiaalista työmuistia, mentaalista rotaatiota, visuospatiaalista konstruktiota ja visuospatiaalista päättelyä.

Cognition Flex

Cognition Flex on Vektor-pelin versio, jossa lapsi, vanhempi tai opettaja voi valita harjoitetyypin joustavasti tarpeen mukaan. Peli soveltuu sekä koulussa että kotona pelattavaksi käyttäjille, joiden erityiset tarpeet edellyttävät tiettyihin harjoitteisiin keskittymistä ja niiden runsasta toistamista. Peli on ladattavissa ilmaiseksi App Storesta (iPad-versio) ja Google Play Storesta (Android-versio).

Lisätietoa peleistä

---

Juha Lahti
erityisluokanopettaja, työnohjaaja, KM, NMI

Asta Ruodemäki
toimintaterapeutti, NMI, FM

Suvi Ylönen
erityispedagogiikan tohtorikoulutettava, YTM, KM, NMI