Jopa 60 prosenttia aikuisista, joilla on cp-oireyhtymä, kokee fatiikkia. Mutta mitä eroa on uupumuksella, fatiikilla ja väsymysoireyhtymällä? Entä mitä kannattaa tehdä, jos kokee väsymyksen vaikuttavan omaan toimintakykyyn?
Voit myös kuunnella jutun luettuna tästä.
Uupumus, fatiikki ja väsymysoireyhtymä tarkoittavat eri asioita, mutta niiden tarkempi määrittely on hankalampaa.
– Jos kysymme kadulla ihmisiltä, että oletko uupunut, kolmasosa vastaa että kyllä, HUS:n psykiatrian ja neurologian erikoislääkäri Risto Vataja muistuttaa.
Uupumus on siis tavallinen ihmisten kokema ilmiö ja yleinen ongelma. Uupumusta voi aiheuttaa huono nukkuminen tai ongelmat töissä, ja joskus se kulkee käsi kädessä psyykkisten oireiden kanssa.
– Me kaikki olemme uupuneita silloin tällöin. Yleensä se menee ohi. Ei kannata huolestua, jos huomaa olevansa uupunut ja on sitä vielä kuukauden kuluttuakin. Mutta jos uupumus pitkittyy ja alkaa vaikuttaa toimintakykyyn niin, että ei pysty tekemään työtään, opiskelemaan tai olemaan sosiaalisesti aktiivinen samalla tavalla kuin aiemmin, niin silloin pitää hakea apua, Vataja toteaa.
Fatiikki on neurologinen oire
Fatiikista taas puhutaan silloin, kun uupumus on neurologinen oire.
– Silloin ajatellaan, että fatiikki syntyy aivojen vireystilaa säätelevien rakenteiden vauriosta, Vataja selittää.
Tällainen vaurio voi tulla esimerkiksi aivovamman seurauksena. Mutta silti se, että aikuisista, joilla on cp-vamma, 60 prosenttia kokee fatiikkia, kuulostaa Vatajan korvaan suurelta numerolta.
– Neurologista fatiikkia varmasti esiintyy ihmisillä, joilla on cp-vamma, mutta uskon, että valtaosalla kyse on jostain muusta.
Cp-vammaan liittyy usein kipuja, kognition vaikeuksia tai esimerkiksi masennusta, jotka voivat aiheuttaa väsymystä tai jotka voidaan virheellisesti tulkita fatiikiksi.
– Kannattaa lähteä ensin selvittämään todennäköisempiä syitä uupumukselle. Ei kannata heti ajatella, että tämä on tällainen vaikea cp-vammaani liittyvä juttu, jolle ei voi tehdä mitään, Vataja rohkaisee.
Väsymysoireyhtymää ei tunneta
Väsymysoireyhtymä taas on huonosti ymmärretty ja asiantuntijoidenkin käsityksiä jakava häiriö. Vatajan mukaan on kuitenkin kiistatonta, että monet sairastavat tätä erityistä uupumuksen muotoa.
– Väsymysoireyhtymän ydinoireena on niin sanottu PEM-oire eli rasituksen jälkeinen huono olo. Ihminen ei toivu fyysisen tai kognitiivisen rasituksen jälkeen, hänelle tulee epämukava olo: sellainen väsymys joka ei mene nukkumalla ohi. Potilaat kokevat sen hyvin epämiellyttävänä toimintakykyä lamaavana uupumisena, vähän kuin kipuna.
Väsymysoireyhtymä voi pahentua hiljalleen.
– Oireet tulevat yhä pienemmän rasituksen jälkeen. Pahimmillaan väsymysoireyhtymä johtaa siihen, ettei potilas pysty puhumaan kokonaista lausetta tai jaksa syödä haarukallista ruokaa. Vaikeimmissa tilanteissa potilas joutuu makaamaan pimeässä huoneessa pitkiä aikoja. Jo aistiärsykkeet laukaisevat epämiellyttävän olon, Vataja kuvailee.
Perusasiat kuntoon
Onneksi niin uupumuksesta, fatiikista kuin väsymysoireyhtymästäkin voi toipua. Joskus eteenpäin voi päästä tarkastelemalla uudelleen arkisia asioita: miten nukkuminen sujuu, voisiko arkeen lisätä liikuntaa, onko ravitsemus kunnossa?
– Valtaosa ihmisistä, jotka ovat uupuneita, hyötyvät liikunnasta. Se on tosi tylsä neuvo, mutta niin se vain on. Riittävästä unesta tulee myös huolehtia, Vataja toteaa.
Myös kipuun ja sen hoitoon sekä lääkitykseen liittyvät asiat on syytä miettiä kuntoon. Kivut uuvuttavat, mutta niin tekevät tietyt lääkkeetkin. Verensokeriin tai kehon rautatasapainoon liittyvät ongelmat voivat myös aiheuttaa väsymystä.
Lisäksi Vataja kehottaa miettimään omaa elämäntilannetta ja siihen liittyviä stressitekijöitä, huolia ja murheita.
– Milloin uupumus on alkanut? Mitä elämässäsi tapahtui siihen aikaan, kun uupumus alkoi, fatiikki paheni tai kun kiinnitit siihen huomiota, kun se alkoi haitata elämääsi?
Tietyt elämäntilanteet, kuten täysi-ikäisyyden myötä koittava itsenäistyminen, lisäävät uupumisriskiä.
– Nuorina aikuisina myös tyypillisesti sairastutaan psyykkisesti, ja se on väsymysoire- yhtymänkin tavallisin sairastumisikä. Se on vaativaa aikaa ihmiselle, Vataja pohtii.
Apua terveysasemalta
Jos uupumus vaikuttaa toimintakykyyn, on syytä suunnata omalle terveysasemalle. Vatajan mukaan hyvä terveyskeskuslääkäri, joka tuntee kuntoutukseen liittyvät kiemurat, osaa varmasti auttaa eteenpäin. Moni on saanut apua psykofyysisestä fysioterapiasta.
Jos julkinen terveydenhoito ei osaa auttaa, voi olla viisasta hakeutua neurologin tai fysiatrin vastaanotolle yksityiselle sektorille.
Jos uupumuksen taustalla voisi olla psyykkisiä syitä, kannattaa hakea tukea matalan kynnyksen palveluiden kautta. Psykiatrille voi olla vaikea päästä, mutta asioista keskustelu osaavan sairaanhoitajan kanssa voi olla erittäin hyödyllistä. Oli syy uupumuksen taustalla mikä tahansa, apua tulee hakea.
– Toimintakykyyn vaikuttavaan uupumukseen pitää ilman muuta löytyä ratkaisu, saada vastaus siihen, miksi on uupunut, Vataja toteaa tiukasti.
Fatiikki on yksilöllistä
Fatiikki vaikuttaa ihmisiin hyvin yksilöllisesti. Joillekin se aiheuttaa kognitiivisia haasteita, kuten keskittymisvaikeuksia tai muistiongelmia. Toiset taas oireilevat fyysisesti: lihakset voivat tuntua heikoilta tai ne eivät reagoi normaalisti.
Fatiikkiin voivat vaikuttaa monet tekijät, kuten unihäiriöt, masennus, kipu, lääkitys ja epilepsia.
Fatiikki ei ole vaarallista, mutta se voi olla epämukavaa. Fatiikki voi vaikuttaa mielialaan ja aiheuttaa surullisuutta tai ärtyisyyttä. Koska fatiikin oireet ovat näkymättömiä, jotkut ihmiset saattavat sekoittaa fatiikin laiskuuteen.
Fyysinen aktiivisuus voi auttaa. Lepo ei aina lievitä fatiikkia, vaan passiivisuus voi jopa johtaa lisääntyneeseen väsymykseen.
Kirjaa oireesi
Onko fatiikki voimakkainta tiettyinä vuorokauden- tai viikon aikoina? Ilmeneekö se yleensä tiettyjen aktiviteettien jälkeen? Mitkä aktiviteetit antavat sinulle energiaa, mitkä vievät energiaa?
Kirjaa oireitasi säännöllisesti ja riittävän pitkään. Kun opit tuntemaan oireesi, voit järjestää arkesi paremmin niin, että sinulla riittää voimavaroja sinulle tärkeisiin asioihin.
LÄHDE: ELSASS FOUNDATION
Lue lisää tästä.
Teksti ja kuva: Lissu Kiviniemi
Kysy lisää
Lue lisää:
Jos lepo ei palauta, syynä voi olla fatiikki
Fatiikki on yleinen, mutta alidiagnosoitu cp-vammaan liittyvä liitännäisoire.
