Tulkin työ on monipuolista ja palkitsevaa

Joakim Turunen on yksi CP-liiton Puhetupakeskuksen tulkeista. Hän tekee työkseen myös kommunikaatio-ohjausta. Tulkkina hän mahdollistaa asiakkaalleen omien mielipiteiden ja valintojen ilmaisun.

Toimin puhevammaisten tulkkina ja kommunikaatio-ohjaajana Suomen CP-liiton Puhetupakeskuksessa. Päätoimeni on Helsingin kaupungin vammaistyössä kommunikaatio-ohjaajana.

Puhevammaisten tulkki on kielen sisäinen tulkki. Tämä tarkoittaa, että tulkki tulkkaa ”suomea suomeksi” erilaisten kommunikaatiomenetelmien avulla. Puhetulkkauksen lisäksi yleisimpiä menetelmiä ovat tukiviittomat ja viitottu puhe, kuvakommunikaatio sekä manuaaliset ja digitaaliset kommunikaation apuvälineet.

Kommunikaatio-opetus ja -ohjaus on uuden kielen tai kommunikaatiomenetelmän käytön ohjausta. Kommunikaatio-ohjausta myönnetään harkinnanvaraisena sopeutumisvalmennuksena erilaisten kommunikaatiomenetelmien oppimiseen.  Yleisimmin sopeutumisvalmennuksessa opetetaan tukiviittomia ja ohjataan kommunikaatiokansion, -sovelluksen tai -laitteen käyttöä. Kommunikaatio-ohjauksessa vuorovaikutusta tuetaan sosiaalisten taitojen kehittämisen näkökulmasta.

Työni tulkkina on asiakkaan omien mielipiteiden, valintojen ja itsensä ilmaisun mahdollistaminen tasa-arvoisena yhteiskunnan jäsenenä sekä tiedonsaannin mahdollistaminen, jotta voi toimia yhteiskunnassa.

Tulkin työ on vaihtelevaa – tulkki on siellä missä asiakas tarvitsee tulkkausta. Tulkkaustilaukset voivat olla esimerkiksi kaupassa tai lääkärissä asiointia, erilaisia tilaisuuksia ja kokouksia tai vaikkapa luku- ja kirjoitustulkkauksia. Tulkilla tulee olla hyvät vuorovaikutustaidot.  Tulkkauksessa on aina kolme osapuolta. Tulkki ei ole asiakkaan kanssa yksin, ei avusta asiakasta eikä toimi seuralaisena. Asiakkaan on mahdollista tilata tulkki myös ulkomaanmatkoille.

Kelan vammaisten tulkkauspalvelun välitysjärjestelmässä asiakkailla on tulkkauspalveluprofiili, josta tulkin on mahdollista tarkistaa asiakkaan kommunikaatiomenetelmät ja arvioida perehdytystarve.   Tulkilla on siis mahdollisuus pyytää perehdytystä asiakkaan kommunikaatioon. Tulkin tulee aina tarkistaa epäselvissä tilanteissa tulkkeen eli tulkkauksen tuloksena syntyvä kohdekielisen puheen oikeanlaisuus. Mikäli asiakas ei ymmärrä vaikeita käsitteitä, käytetään selkokieltä ja tarvittaessa selitetään asia niin, että asiakas ymmärtää sen oikein.

Epäselvän puheen tulkkauksen, puhetulkkauksen, vaikeus vaihtelee suuresti riippuen asiakkaan puheesta, vammasta ja kielellisestä kyvystä. Puhetulkkauksessa tulkilla tulee olla hyvä sananerottelukyky ja tilannetaju.

Puhevammaisilla henkilöillä on mahdollisuus laatia tulkkilista, johon lisätään tulkit, jotka hän kokee mieleisekseen. Tulkkilista voidaan laatia niin, että eri tilanteissa asiakkaalla on eri tulkki.

Mielestäni parasta tulkin työssä on sen monimuotoisuus ja vaihtelevat tilanteet. Koskaan ei tiedä millaisiin tilanteisiin tulkkaustilaisuudessa päätyy. Hienointa on, kun asiakkaan kanssa tulkkaukset sujuvat ongelmitta ja molemmat osapuolet luottavat toisiinsa. Parhaimmillaan tulkkaus on asiakkaan ja tulkin välistä yhteistyötä. 

Kommunikaatio on ihmisoikeusasia. Kommunikaatio on ihmisarvoasia. Se on myös vakava asia. Jokaisella ihmisellä on oikeus kommunikaatioon.

Joakim Turunen
tulkki, kommunikaatio-ohjaaja
CP-liiton Puhetupakeskus

Puhetupakeskus

Suomen CP-liiton Puhetupakeskus tarjoaa tulkkauspalveluita puhevammaisille sekä kommunikaatio-opetusta ja -ohjausta puhevammaisille henkilöille ja heidän läheisilleen.

Puhetupakeskuksen palvelut ovat käyttäjilleen maksuttomia. Niitä haetaan Kelan tai vammaispalvelujen kautta. Lisätietoja: cp-liitto.fi/puhetupakeskus