Julkaistu 26.4.2021
Suomen CP-liitto edustaa syntymästä saakka neurologisesti vammaisia henkilöitä, joilla on välttämätön, toistuva ja koko elämänmittainen kuntoutuksen tarve.
Riittävän tiiviillä ja yksilöllisiin tarpeisiin pohjautuvalla kuntoutuksella parannetaan elämänlaatua ja mahdollistetaan työkyvyn säilyminen. Kuntoutuksen saamiseen liittyy kuitenkin huomattavia ongelmia, joita kartoitimme kyselyllä.
Vastausten mukaan kuntoutuksen määriä on vähennetty jopa puoleen aiemmasta tai kuntoutuskertojen kestoa on vähennetty 60 minuutista 45 minuuttiin. Kelan kuntoutuspäätökset on tehty lyhyemmäksi aikaa, jolloin kuntoutuksen hakeminen ja järjestäminen kuormittavat entistä enemmän. Kilpailutus on aiheuttanut pulaa kuntouttajista. Neurologiset liikuntavammat vaativat erityisosaamista, ja kilpailutuksen myötä esimerkiksi vaikeasti liikuntavammaiselle lapselle ei ole enää löytynyt osaavaa palveluntarjoajaa. Puheterapiassa on pula terapeuteista. Myös korona on vaikuttanut haitallisesti kohderyhmämme henkilöihin. Etäkuntoutus ei sovi kaikille, ja saatu kuntoutus on vähentynyt. Fysioterapian loppuminen on vaikuttanut työkykyyn niin paljon, että työstä on jouduttu jäämään sairauslomalle.
- Kuntoutuksen nykytila aiheuttaa kohderyhmäläistemme keskuudessa suuria huolia, ja syystäkin – jo kahdenkin viikon terapiakatkos voi alentaa merkittävästi toiminta- ja työkykyä, kertoo Suomen CP-liiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Kelan kuntoutuksen saamiseksi vaaditaan toimintakyvyn parantumista vuodesta toiseen. Tämä ei ole mahdollista. Synnynnäinen cp-vamma on kertaluonteinen aivovaurio, joka ei parane. Sekä Kelan että kuntoutussuunnitelmista vastaavien terveyskeskuslääkäreiden osaaminen ja kiinnostus neurologisiin vammoihin liittyviin haasteisiin on liian usein olematonta. Kuntouttavaa arkea koskevat kaavamaiset käsitykset eivät päde, kun kuntoutustarpeen aiheuttajana on neurologinen liikuntavamma. Suomessa tulisi hyödyntää kansainvälisiä toimintamalleja cp-oireyhtymän osalta kuntoutuskäytännöissä.
Yhteiskunnalle vaativa lääkinnällinen kuntoutus on yhtä tärkeä investointi kuin työkykykuntoutus. Esimerkiksi spastisuuden hoito edellyttää ammattilaisen säännöllisesti toteuttamaa terapiaa. Kuntoutusvastuun tulee aina olla ammattilaisella, joka voi tukea ja ohjata lähiympäristöä. Toteutusvastuuta ei voi siirtää perheille tai avustajille. Riittävä kuntoutus tulee turvata myös aikuisille, joille se on keino ylläpitää työ- ja toimintakykyä.
Suomen CP-liitto vaatii, että vammaisten ihmisten oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyden tasoon ja kuntoutukseen toteutuu ilman syrjintää vammaisuuden perusteella, kuten YK:n vammaissopimus edellyttää.
