Julkaistu 2.11.2021
Suomen CP-liitto edustaa syntymästä saakka neurologisesti vammaisia henkilöitä, joilla on välttämätön, toistuva ja koko elämänmittainen kuntoutuksen tarve.
Olemme huolissamme, että Kelan kuntoutusta koskevia päätöksiä ei tehdä yksilöllisen tarpeen mukaan eikä päätöksiin kirjata perusteluita yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Kela vastaa Suomessa lakisääteisen lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Kela edellyttää, että kuntoutusta hakiessaan asiakas kuvaa tarkasti toimintakykyään, toimintarajoitteitaan ja tarvettaan kuntoutukseen. Hakemukseen tulee liittää eri asiantuntijoiden lausuntoja, kuten lääkärin ja esimerkiksi fysioterapeutin lausunto. Kelassa hakemusta käsittelee asiantuntijalääkäri, joka tutustuu vain kirjallisesti asiakirjoihin ja tekee kuntoutuspäätöksen näiden pohjalta.
Kelan asiantuntijalääkäri on esimerkiksi päättänyt vähentää kuntoutusta puoleen aiemmista kuntoutusmääristä vastoin asiakkaan tavanneen lääkärin suosituksia. Saamamme palautteen mukaan päätökseen on kirjoitettu esimerkiksi ”Katsomme, että tämä määrä kuntoutusta riittää” tai ”Arki kuntouttaa”. Päätöksiin ei ole kuitenkaan tarkennettu, mitä esimerkiksi ”arki kuntouttaa” ylipäänsä tarkoittaa. Kuntoutuksen toteutumista ei seurata ja varmisteta.
Kohderyhmämme edustajat ovat kertoneet, että päätösten perusteiden puuttuminen tuntuu loukkaavalta. Kun kuntoutuksen vähentämistä ei ole perusteltu hakijan tarpeisiin peilaten, päätöksestä on vaikea valittaa. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaalta puuttuu oikeusturva. Perustuslain ja hyvän hallintotavan mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja perustellusti. Kuntoutuksen toteutumista tulee seurata, ja varmistaa riittävä ohjaus ja tuki myös vammaisen ihmisen, niin lapsen kuin aikuisen, arkeen.
- Olemme tulleet kohderyhmämme palautteen pohjalta surulliseen johtopäätökseen, että kuntoutusta hakevalla henkilöllä ei ole oikeusturvaa, kertoo Suomen CP-liiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
-Tilanteen on muututtava. Riittävä ja yksilöllinen kuntoutus määrittelee toimintarajoitteisen ihmisen elämänlaadun. Suomi on sitoutunut YK:n vammaissopimukseen, jossa todetaan, että vammaisilla henkilöillä on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyden tasoon ilman syrjintää vammaisuuden perusteella sekä terveyteen liittyvään kuntoutukseen, Silander jatkaa.
- Tällä hetkellä kyse ei ole suurista lukumääristä tai kustannuksista. Pitkällä tähtäimellä nyt saavutetut säästöt tulevat kalliiksi yhteiskunnalle, kun ihmisten työ- ja toimintakyvyn romahtaminen johtaa lisääntyvään avuntarpeeseen ja työkyvyn menettämiseen.
Suomen CP-liitto vaatii, että kuntoutushakemuksien päätöksiin tulee kirjata asialliset perustelut, jotta asiakkaan oikeusturva voi toteutua.
