Kuntoutus – kuntoutusta ja valmennusta eri elämäntilanteisiin


Lyhyesti

Tällä sivulla on tietoa vammaisille tarkoitetuista kuntoutuspalveluista. Niihin kuuluvat seuraavat:

  • Kuntoutusohjaus ja kuntoutussuunnitelma
  • Lääkinnällinen kuntoutus
  • Sopeutumisvalmennus ja sosiaalinen kuntoutus
  • Kommunikaatio-ohjaus ja tuki.



Kuntoutusohjaus ja kuntoutussuunnitelma

Kunnan on järjestettävä asukkailleen lääkinnällinen kuntoutus. Siihen kuuluvat toimintakyvyn arviointi, kuntoutusohjaus, apuvälinepalvelut sekä toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat.

Cp-, mmc- ja hydrokefaliavammaisten lasten kuntoutusohjaus järjestetään erikoissairaanhoidossa lastenneurologian poliklinikan toimintana. Aikuisten kuntoutusohjauksesta vastaa oma terveyskeskus.

Myös vammaispalveluna järjestetään harkinnanvaraisesti kuntoutusohjausta ja muita tarpeellisia, vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta edistäviä – tai haittoja ja esteitä ehkäiseviä – tukitoimia. Näiden palveluja saavat tarvittaessa lähiomainen, läheinen tai muu vammaisesta huolehtiva henkilö.

Lue lisää aiheesta:

Terveydenhuoltolaki: lääkinnällinen kuntoutus

Vammaispalvelujen käsikirja: kuntoutusohjaus


Lääkinnällinen kuntoutus

Lääkinnällinen kuntoutus on ihmisen toimintakyvyn kuntoutusta. Se perustuu kuntoutustarpeen arvioinnin pohjalta tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan, jonka laatii aina julkinen terveydenhuolto. Lasten kuntoutussuunnitelmat tekee yleensä keskussairaalan lastenneurologian moniammatillinen tiimi ja aikuisten pääsääntöisesti perusterveydenhuolto (terveyskeskus).

Kuntoutus on aina yksilöllistä ja sisältö muodostuu kuntoutujan tarpeiden mukaan. Siihen voi kuulua fysioterapiaa, toimintaterapiaa, tarvittaessa puhe-, musiikki-, ratsastus- tms. terapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta.

Lääkinnällisen kuntoutuksen ja apuvälineiden kustannusvastuu (järjestämisvastuu) riippuu kuntoutujan iästä ja kuntoutuksen tavoitteista. 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien kuntoutuksesta vastaa pääasiassa perusterveydenhuolto.

Kela vastaa lasten, nuorten ja aikuisten (alle 65-vuotiaiden) vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Lisäksi Kela kustantaa työssä ja opiskelussa tarvittavia kalliita apuvälineitä. Muusta kuntoutuksesta ja apuvälineistä vastaa kotikunta.

Lue lisää lääkinnällisestä kuntoutuksesta:

Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen etuusohje

Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen etuusohje

Kelan kuntoutuskurssit

Kuntoutusportti: Lääkinnällinen kuntoutus

Laki Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista


Sopeutumisvalmennus ja sosiaalinen kuntoutus

Sopeutumisvalmennuksella tuetaan jaksamista ja toimintakykyä tilanteissa, joissa elämään on tullut ennakoimaton ja kuormittava muutos. Sopeutumisvalmennuksella ihmistä ja hänen läheisiään autetaan kohtaamaan tilanteen tuomat psyykkiset paineet. Voimien lisääntyessä käytännön ongelmiin on helpompi löytää ratkaisuja.

Sopeutumisvalmennusta järjestetään monimuotoisesti - vammaispalveluna, sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna, Kelan kuntoutuskursseina ja järjestöjen STEA:n tuella tuottamana toimintana.

Sosiaalinen kuntoutus on tehostettua yksilöllistä tai ryhmämuotoista tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi. Sen tarkoitus on ehkäistä syrjäytymistä ja edistää osallisuutta. Kuntoutusta toteutetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin.

Asumisvalmennus on esimerkki cp-, mmc- ja hc-vammaisen nuoren tai aikuisen palvelusta, jota voidaan tarjota useamman lain ja palvelun nimikkeellä. Se voi olla tarpeen ensimmäistä kertaa omaan asuntoon muuttavalle tai elämäntilanteen muuttuessa.

Asumisvalmennusta voidaan järjestää vammaispalvelulain mukaisena sopeutumisvalmennuksena, muuna vammaispalveluna tai sosiaalihuoltolain mukaisena sosiaalisena kuntoutuksena.

Sivuiltamme voit lukea lisää myös sopeutumisvalmennuksesta.

Lue lisää aiheesta muualla:

Vammaispalvelujen käsikirja: Sopeutumisvalmennus

Kelan kuntoutuskurssit

THL: Sosiaalinen kuntoutus


Kommunikaatio-ohjaus ja tuki

Puhetta tukevalla, täydentävällä ja korvaavalla kommunikoinnilla (AAC) tarkoitetaan viestintää, joka perustuu tukiviittomiin tai kuviin. Apuvälineinä käytetään kommunikointikansiota tai -taulua, puhelaitetta tai kommunikointiohjelmaa.

Kommunikoinnin kuntoutus on lääkinnällistä kuntoutusta. Se perustuu julkisessa terveydenhuollossa tehtyyn kommunikoinnin arviointiin ja kuntoutussuunnitelmaan. Vastuu puhevammaisen henkilön kuntoutuksesta ja apuvälineistä on julkisella terveydenhuollolla.

Puhevammaisen henkilön lähi-ihmisille tarkoitetun kommunikaatio-opetuksen ja ohjauksen myöntää kotikunnan sosiaalitoimi vammaispalveluna (sopeutumisvalmennuksena tai muuna vammaispalveluna). Se on harkinnanvarainen palvelu eli kunta toteuttaa sitä talousarvionsa ja toimintasuunnitelmansa puitteissa.

Ohjaus voi sisältää tukiviittomien, kuvien, kommunikaatiokansion tai kommunikointiohjelmien ja -laitteiden käytön opetusta.

Sivuiltamme voit lukea lisää puhetuvasta ja puhevammaisten palveluista.

Lue lisää kommunikaatio-ohjauksesta:

Vammaispalvelujen käsikirja: Kommunikaatio-ohjaus

Papunet: Tietoa puhevammaisuudesta