Hydrokefalian hoito


Lyhyesti

  • Yleisin hoito hydrokefalukseen on suntin asentaminen.
  • Suntti on ihon alla kulkeva letku, jonka yläpää sijoitetaan sivuaivokammioon ja alapää vatsaonteloon.

Suntti

Yleisin hoito hydrokefalia-vammaan on suntin asentaminen. Suntti on ihon alla kulkeva, venttiilillä varustettu, muutaman millimetrin paksuinen letku, jonka yläpää sijoitetaan sivuaivokammioon ja alapää vatsaonteloon. Suntin venttiilin tarkoituksena on estää nesteen virtaaminen väärään suuntaan ja säädellä nesteen virtausta paineen perusteella.

Läppälaitteita on monenlaisia. Aluksi yleensä asetetaan avautumispaineeltaan matalapaineläppä, koska lapsi on pääasiassa vaakatasossa ja normaali aivopaine on matala. Kun lapsi oppii istumaan ja kävelemään ja on suuren osan päivästä pystyasennossa, vaihdetaan yleensä avauspaineeltaan ns. keskipaineinen läppä tai magneettisuntti, jossa avauspainetta voidaan säädellä ulkoisella laitteella tarvittaessa.


Suntin ylivirtaus

Suntin ylivirtaus on yleinen ongelma. Pitkään jatkuessaan se voi johtaa slit-oireistoon, jossa aivokammiot ovat rakomaiset ja aivoissa vallitsee alipaine. Tämä aiheuttaa yleensä voimakasta päänsärkyä, etenkin jos henkilo on ollut pitkään pystyasennossa. Se voi aiheuttaa myös pahoinvointia, huimausta, lihasvelttoutta ja väsymystä.

Pitkään jatkuessaan slit aiheuttaa erilaisia oireita.

  • Se hidastaa päänympäryksen kasvua
  • Se lisää kallonsaumojen ennenaikaista luutumista
  • Se lisää epilepsian riskiä huomattavasti
Slitin hoitamiseksi on kehitetty ns. lisäventtiili eli antisifonilaitteisto.

Suntin sijasta voidaan joissakin tapauksissa suorittaa kolmannen aivokammion pohjan puhkaisu, jossa aivoselkäydinnesteelle tehdään tähystyksellä uusi kanava tukkeutuneen tilalle.


Keskoset ja pienet lapset

Pienillä imeväisillä, erityisesti keskosilla voidaan hydrokefaluksen kehittymistä seurata rauhassa pään ympärystä mittaamalla, toistuvilla ultraäänitutkimuksilla sekä lapsen vointia seuraamalla, koska kallon saumat antavat periksi eikä herniaatiovaaraa ole. Joskus pienten imeväisten hydrokefalia asettuu seurannan aikana eikä hoitotoimenpiteitä tarvita.

Kaiken kaikkiaan hydrokefalus haittaa hyvin vähän lasten elämää. Monet lapset harrastavat aktiivisesti urheilua, osallistuvat erilaisiin kerhoihin ja käyvät partiossa. Alkuvaihe on usein pelottavin, samoin suntin toimintahäiriöihin liittyvät oireet ja tarvittavat toimenpiteet. Tasapainossa olevan hydrokefalian ja toimivan sunttisysteemin kanssa harmit unohtuvat ja arkipäivä sujuu kuten muillakin lapsilla.

Hernitaatio

Kohonneen aivopaineen seurauksena isot aivot työntyvät aivoteltan, tentorium, läpi jonka seurauksena pikkuaivot ja aivorunko ahtautuvat alaspäin niska-aukkoon, mikä pahimmassa tapauksessa on peruuttamatonta ja johtaa potilaan menehtymiseen.


Haasteita suntin toiminnassa

Hydrokefalian yleisin hoito on suntin asentaminen. Hyvin toimiessaan suntti auttaa nestekiertoa toimimaan, eikä hydrokefaliasta ole välttämättä mitään haittaa. Joskus suntti voi erinäisistä syistä johtuen toimia puuttellisesti tai lakata toimimasta.

Yleensä suntin toimimattomuus aiheuttaa selkeästi näkyviä oireita, esimerkiksi vetämätöntä oloa, päänsärkyä tai oksentelua. On myös mahdollista, että oireet ovat hyvin yksilöllisiä eivätkä niin helposti tulkittavia, lisäksi pieni lapsi ei osaa kertoa tuntemuksistaan ja olotiloistaan.

Suntin toimimattomuuteen liittyvä epämääräisyys saattaa aiheuttaa voimakasta huolta ja ahdistusta. Toistuvat sunttiongelmat myös rasittavat koko perheen arkea ja vievät voimia. Näissä tilanteissa kannattaa hankkia kaikki asianmukainen tieto, tuki ja vertaistuki.

Suntin toimintahäiriöstä kertovia oireita:

  • Päänsärky
  • Pahoinvointi
  • Uneliaisuus
  • "Kaksoiskuvat"
  • Näköhäiriöt
  • Huimaus
  • Suntin vastakkaisen puolen kasvojen puutuminen
  • Silmien valoarkuus
  • Itkuisuus
  • Käsittelyarkuus eli vauvaa ei pysty normaalisti käsittelemään (esim. vaipanvaihto) ilman, että vauva selkeästi ilmaisee huonoa oloaan
  • Karsastus lisääntyy selkeästi
  • Yleinen olotila eli vanhemmat tai fysioterapeutti vain havaitsee, ettei kaikki ole kohdallaan
  • Oksentaminen
  • Kiukkuisuus ja pahantuulisuus
Lue myös Antti Karppisen kirjoittama pdf-artikkeli sunttiongelmista.

Kysy lisää

suunnittelija (pienet vammaryhmät)

Petra Peltonen