Näin tuet perhettä, johon kuuluu cp-vammainen


Lyhyesti

  • Oikeita sanoja voi olla vaikea löytää, mutta on tärkeää, että olet läsnä.

Kun oikeita sanoja ei löydy

Oletpa sitten ystävä, isovanhempi tai muu sukulainen, saattaa läheistesi tuska ahdistaa. Ehkä yrität keksiä ratkaisuja tai sanoja lohduttaaksesi. Oikeita sanoja ei löydy, mutta on vaikeaa olla hiljaa.


Tärkeintä on, että olet läsnä.


Muistilista läheiselle

Arvosta perheen selviytymistä. Aina perhe ei itse huomaa, että on selviytynyt vaikeistakin hetkistä ihan hyvin. Muistuta heitä siitä.

Älä torju surua ja turhautumista - kukaan ei kuormittavassa tilanteessa jaksa olla joka hetki reipas ja urhea.

Anna vanhempien ilmaista negatiivisia tunteita. Ne eivät ole koko totuus vammaisen lapsen vanhemmuudesta, mutta tarvitsevat oman tilansa.

Kuuntele keskeytyksettä. Vanhempia auttaa, että voi puhua jollekin turvallisesti peloistaan ja huolistaan. Sinun tehtäväsi ei ole löytää ratkaisua, kuunteleminen riittää.

Vanhempia kuormittaa muiden suhtautuminen vammaisuuteen ja vammaiseen lapseensa. Huomaa lapsi ensisijaisesti lapsena. Jokainen lapsi on oma persoonansa, ainutkertainen ja täydellinen juuri sellaisena kuin hän on.

Vanhempia ei kannata painostaa kiitollisuuteen tai etsimään asiasta syvempiä merkityksiä. Monista neurologisten vammojen syntyyn vaikuttavista tekijöistä ei ole olemassa kovin tarkkoja tietoja. Valmiita vastauksia ei ole, eikä toistenkaan pitäisi olla etsimässä.

Tarjoa apua käytännön asioissa, jos pystyt ja jaksat. Vammaisen lapsen vanhempi saattaa olla voimiensa äärirajoilla. Taakka kevenee, kun joku välillä tekee ruokaa, siivoaa, pesee pyykkiä tai hoitaa sisaruksia. Pienikin mahdollisuus lepoon ja rauhoittumiseen on tärkeää

Jos lapsi tarvitsee erityisiä hoitotoimenpiteitä, kysy rohkeasti, haluaisiko vanhempi opettaa niitä sinulle. Älä loukkaannu, jos vastaus on kieltävä. Kaikki aikanaan, omaan tahtiin.